Vesi 

Kaivoksen pääasiallinen raakavedenlähde on Kolmisoppijärvi, joka sijaitsee kokonaisuudessaan kaivospiirin alueella. Pinta-alaltaan noin 200 ha laajuinen Kolmisoppi on tyypillinen suomalainen, lievästi rehevä, hapan ja ruskeavetinen pienjärvi, jollaisia maassamme on tuhansia. Järvellä ei ole merkitystä harvinaisten tai suojeltujen eliöiden esiintymisen kannalta eikä veden ottaminen järvestä uhkaa suomalaisen vesiluonnon monimuotoisuutta. Raakaveden ottotarvetta Kolmisoppijärvestä vähennetään käyttämällä raakavetenä järvestä otettavan veden lisäksi kaivosalueen ojiin ja päällystetyille piha-alueille kerääntyvät sade- ja sulamisvedet sekä louhoksen kuivatusvedet.

Kaivos ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella eikä toiminnassa hyödynnetä pohjavettä. Alueen maaperässä oleva vesi on malmiesiintymien takia luontaisesti heikkolaatuista ja osin hyödyntämiskelvotonta. Kaivoksella käytössä olevat raakavesivarannot ovat riittävät ja niitä pystytään hyödyntämään ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Talvivaara pyrkii kierrättämään vesiään mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi sivukivialueiden ja tehdasalueen sade- ja valumavedet kerätään altaisiin ja pumpataan liuotuskasojen kasteluvedeksi. Avolouhoksen pohjalle kertyvä vesi puolestaan pumpataan kokooja-altaan kautta bioliuotuksen kasteluvesikiertoon. Talvivaaran tuotantoprosessi on vielä käynnistysvaiheessa, mistä syystä nykyinen vedenkäyttö tuotettua tuotetonnia kohti on suunniteltua täyden toiminnan aikaista määrää suurempi.

Talvivaaran käynnistysvaiheen aikana on ollut tarve johtaa osa tuotantoon kertyneestä ylimääräisestä vedestä puhdistettuna takaisin vesistöön. Tarve ylimääräisen veden poistamiselle on esiintynyt lähinnä keväisin ja syksyisin lumen sulamisvesien ja runsaiden sateiden seurauksena. Vesien johtamiseen on viranomaisten lupa sekä tarkkailuvelvoite, jolla varmistetaan, ettei vesien johtamisesta aiheudu haittavaikutuksia vesistöön. Talvivaara kokee pintavesien luonnonmukaisen laadun ja virkistyskäytön säilymisen tärkeänä tavoitteena.

Raakavedenoton vaikutukset Kolmisoppijärven vesitalouteen ja ekologiaan on arvioitu koko kaivosta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Vedenlaatuvaikutusten lisäksi vastaanottavissa vesistöissä tarkkaillaan mahdollisia biologisia vaikutuksia, eli aiheutuuko vesien johtamisesta vaikutuksia vesieliöstöön kuten esimerkiksi kaloihin, pohjaeläimiin tai vesikasveihin. Kaivostoiminnan vaikutukset ovat näkyneet purkupisteitä lähimmissä vesistöissä vedenlaadun sekä vesistön ekologisen tilan heikentymisenä. Kauempana kaivoksesta vaikutuksia ei ole havaittu. Kaivoksen toiminnan vakiintuessa tulee ylijäämävesien purkamistarve poistumaan tai ainakin olennaisesti vähenemään, jolloin myös vaikutukset vastaanottavissa vesistöissä tulevat palautumaan.