Media
Asuinmaa
Valitkaa asuinmaanne alla olevasta listasta tai painakaa tästä palataksenne päävalikkoon.
Valitettavasti pääsy tähän linkkiin on estetty
Ette ole lain nojalla oikeutettu katsomaan tätä asiakirjaa.
Tiedote
Lukekaa alla oleva tiedote huolellisesti ennen kuin päätätte painaa alla olevaa linkkiä.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2010
Pörssitiedote
Osavuosikatsaus
25.8.2010
PDF: Talvivaara Q2 Osavuosikatsaus 2010 25.08.10
Huhti-kesäkuun keskeiset tapahtumat
Kauden aikana tuotettiin 2 729 tonnia nikkeliä ja 5 575 tonnia sinkkiä; yhtiö paransi entisiä tuotantoennätyksiään joka kuukausi
Liikevaihto 35,2 miljoonaa euroa, liikevoitto 2,5 miljoonaa euroa
Yhtiö allekirjoitti 100 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen kesäkuussa
Metallitehtaan toinen tuotantolinja käynnistyi kesäkuussa
Lupahakemus uraanin talteenottamiseksi sivutuotteena jätettiin huhtikuussa, uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointi meneillään
Tammi-kesäkuun keskeiset tapahtumat
Kauden aikana tuotettiin 3 339 tonnia nikkeliä ja 8 535 tonnia sinkkiä
Liikevaihto 46,9 miljoonaa euroa, liikevoitto 0,2 miljoonaa euroa
Nyrstar NV:n kanssa solmittiin helmikuussa sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus 1,25 miljoonasta tonnista sinkkiä; Nyrstarilta saatiin 335 miljoonan dollarin ennakkomaksu
320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin helmikuussa sinkin tuotevirtasopimuksesta saaduilla varoilla
Kaikki projektilainaan liittyneet nikkeli-, sinkki- ja valuuttasuojat suljettiin helmikuussa, suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa
Tuotantoarvio
Nikkelin tuotanto Talvivaaran kaivoksella kasvoi 610 tonnista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2 729 tonniin toisella neljänneksellä, mikä osoittaa tuotannon ylösajon edistyneen hyvin. Yhtiö odottaa heinä-syyskuun tuotannon ylittävän toisella neljänneksellä saavutetun tason noin 50 prosentilla. Lokakuussa käyttöönotettava toinen vetytehdas mahdollistaa ylösajon jatkumisen edelleen vuoden viimeisellä neljänneksellä. Koko vuoden nikkelituotannon yhtiö arvioi olevan noin 15000 tonnia. Yhtiö odottaa edelleen vuosittaiseksi tuotannoksi lasketun tuotantotasonsa ylittävän 30 000 tonnia vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhtiö niin ikään uskoo, että suunniteltu täysimittainen tuotanto, noin 50.000 tonnia nikkeliä vuodessa, on saavutettavissa 2012.
Tunnusluvut
| Q2 | Q2 | Q1-Q2 | Q1-Q2 | Q1-Q4 | |
| EUR miljoonaa | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2009 |
| Liikevaihto | 35.2 | 1.7 | 46.9 | 1.8 | 7.6 |
| Liikevoitto (tappio) | 2.5 | -10.1 | 0.2 | -7.9 | -54.8 |
| Kauden voitto (tappio) | -16.8 | -2.4 | -33.7 | -11.2 | -55.0 |
| Osakekohtainen tulos, EUR | -0.06 | -0.01 | -0.12 | -0.04 | -0.19 |
| Omavaraisuusaste | 38.4% | 44.5% | 38.4% | 44.5% | 43.5% |
| Korolliset nettovelat | 190.7 | 397.4 | 190.7 | 397.4 | 426.2 |
| Velkaantumisaste | 51.6% | 108.4% | 51.6% | 108.4% | 111.4% |
| Investoinnit | 36.3 | 28.0 | 55.3 | 57.7 | 118.5 |
| Rahavarat | 35.4 | 24.3 | 35.4 | 24.3 | 11.9 |
| Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa | 382 | 276 | 382 | 276 | 308 |
Toimitusjohtaja Pekka Perä:
"Paransimme huhti-kesäkuussa entisiä tuotantoennätyksiämme joka kuukausi. Tuotannon ylösajon hyvä eteneminen edesauttoi sekä huhti-kesäkuun että koko alkuvuoden liiketuloksemme muodostumista voitolliseksi.
Metallitehtaan toisen tuotantolinjan onnistunut käyttöönotto oli paitsi merkittävä virstanpylväs myös edellytys tuotantomäärien jatkuvalle lisäämiselle tulevaisuudessa. Kesäkuussa käynnistetyn toisen tuotantolinjan käyttöaste ja toimintavarmuus on myös osoittautunut selvästi paremmaksi kuin ensimmäisen tuotantolinjan alkuvaiheen toiminta.
Talvivaaran suurin tuotannollinen haaste tarkastelujaksolla oli edelleen rikkivedyn aiheuttamat hajuongelmat. Tällä hetkellä tilanne on hallinnassa normaaleissa tuotanto-olosuhteissa, mutta lisäämme kaasunpesukapasiteettia edelleen, jotta se olisi riittävä myös niiden ajoittaisten vaihtelujen aikana, joita tuotantoprosessin määrällinen tai muu vaihtelu rikkivetypäästöihin aiheuttaa.
Nikkelimarkkinoiden näkymät ovat pääosin myönteiset. Nikkelin teollisen kysynnän odotetaan kasvavan kesän jälkeen, ja kasvun uskotaan jatkuvan vuoden loppua kohti. Talvivaara uskoo näiden näkymien tukevan nikkelin viimeaikaista hintakehitystä, joka on vaihdellut kesäkuun 19 000 dollarista tonnilta elokuun yli 22 000 dollariin tonnilta. Nikkelin hinnannousu kesän aikana näyttäisi olevan lähinnä rahoittajalähtöistä ja euron ja dollarin välisten kurssivaihtelujen aiheuttamaa. Lisäksi nikkelin hintaan ovat vaikuttaneet makrotalouden melko vaihtelevat signaalit.
Talvivaaran kaivoksen tuotannon ylösajo jatkuu myös tulevina kuukausina, ja odotamme yhtiön kassavirran kääntyvän positiiviseksi vuoden 2010 jälkipuoliskolla."
Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 25.8.2010 kello 14.00 alkaen.
Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi-kesäkuun 2010 osavuosikatsauksesta pidetään 25.8.2010 kello 14.00 alkaen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_0825_q2/
Puhelinkokouksen numero:
+44 (0)20 7162 0025 Lo Call UK
+1 877 491 0064 North America Free phone
+358 (0)9 2313 9201 Finland
Tunnus: 873473
Lisätietoa tapahtumasta löytyy osoitteesta www.talvivaara.com. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa Talvivaaran www-sivuilta ja yllä olevasta linkistä myös lähetyksen jälkeen.
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja
Taloudellinen katsaus
Huhti-kesäkuu 2010
Talvivaaran huhti-kesäkuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 35,2 miljoonaa euroa (Q2 2009: 1,7 miljoonaa euroa).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä biologisten hyödykkeiden (puuston) käyvän arvon muutoksista olivat 1,3 miljoonaa euroa (Q2 2009: 6,3 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat (7,8) miljoonaa euroa (Q2 2009: (9,4) miljoonaa euroa). Näihin sisältyi koronvaihtosopimuksista realisoituneita tappioita (1,1) miljoonaa euroa. Vuoden 2010 toisen neljänneksen liikevoitto oli 2,5 miljoonaa euroa (Q2 2009: liiketappio 10,1 miljoonaa euroa). Katsauskauden tappio oli (16,8) miljoonaa euroa (Q2 2009: (2,4) miljoonaa euroa).
Vuosineljänneksen investoinnit olivat 36,3 miljoonaa euroa (Q2 2009: 28,0 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteiden maarakennustöihin, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan.
Tammi-kesäkuu 2010
Talvivaaran tammi-kesäkuun 2010 liikevaihto oli 46,9 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 1,8 miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 3 024 tonnia nikkeliä, 8 640 tonnia sinkkiä ja noin 25 tonnia kobolttia.
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä biologisten hyödykkeiden (puuston) sekä nikkeli- ja sinkkitermiinien realisoituneista voitoista olivat 16,7 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 25,6 miljoonaa euroa).
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan liittyvät, työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat (9,9) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 8,1 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta.
Liiketoiminnan muut kulut olivat (19,3) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: (15,5) miljoonaa euroa). Näihin sisältyi koronvaihtosopimuksista ja USD-termiineistä realisoituneita tappioita (4,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 0,2 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: liiketappio 7,9 miljoonaa euroa).
Alkuvuoden rahoitustuotot olivat 4,9 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 7,0 miljoonaa euroa) pääasiassa pankkitilien valuuttakurssivoitoista, jotka olivat 4,8 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat (50,3) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: (13,8) miljoonaa euroa). Nämä koostuivat (41,5) miljoonan euron suuruisista valuuttakurssitappioista 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräisestä projektilainasta ja Nyrstarin 335 miljoonan dollarin ennakkomaksusta sekä lainojen (8,5) miljoonan euron koroista.
Yhtiön tappio katsauskaudelta oli (33,7) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: (11,2) miljoonaa euroa). Yhtiön laaja tulos alkuvuodelta oli (39,6) miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: (58,6) miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojatun myynnin toteutumisen takia.
Tammi-kesäkuun investoinnit olivat 55,3 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 57,7 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Konsernin taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat 30.6.2010 yhteensä 663,2 miljoonaa euroa (31.12.2009: 644,4 miljoonaa euroa).
Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. 30.6.2010 lähtien pistoraide luokitellaan myytävissä oleviin omaisuuseriin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä väheni 39,4 miljoonaa euroa luokittelun muutoksen vuoksi.
Konsernin vaihto-omaisuus oli kesäkuun lopussa 136,8 miljoonaa euroa (31.12.2009: 109,5 miljoonaa euroa). Nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit suljettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joten johdannaisinstrumentit koostuivat 30.6.2010 koronvaihtosopimuksista, joiden arvo oli (2,4) miljoonaa euroa (johdannaisinstrumentit 31.12.2009: 33,1 miljoonaa euroa). Rahavarat olivat 35,4 miljoonaa euroa (31.12.2009: 11,9 miljoonaa euroa).
Omassa pääomassa ja veloissa oman pääoman osuus oli kesäkuun lopussa 369,9 miljoonaa euroa (31.12.2009: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25 miljoonan euron hybridilaina. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella merkittiin ja maksettiin tammi-kesäkuussa yhteensä 135 000 uutta osaketta. Merkintähinta, yhteensä 0,4 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan.
Lainat vähenivät 438,1 miljoonasta eurosta (31.12.2009) 226,2 miljoonaan euroon (30.6.2010). Luvuissa näkyy 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksu helmikuussa 2010. Talvivaara sai tarkastelujaksolla ennakkomaksuja yhteensä 292 miljoonaa euroa, johon sisältyy 335 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ennakkomaksu Nyrstar NV:n kanssa solmitusta sinkin tuotevirtasopimuksesta sekä Suomen valtion maksama 20 miljoonan euron ennakkomaksu Talvivaara-Murtomäki-radan lunastuksesta. Lyhytaikaisissa lainoissa ostovelat olivat 31,6 miljoonaa euroa (31.12.2009: 29,7 miljoonaa euroa) ja muut velat yhteensä 39,8 miljoonaa euroa (31.12.2009: 9,9 miljoonaa euroa). Muihin velkoihin sisältyy 27,5 miljoonan euron factoringluotto, joka liittyy nikkelin ja koboltin myyntiin Norilsk Nickelille.
Oma pääoma ja velat olivat kesäkuun lopussa yhteensä 963,8 miljoonaa euroa (31.12.2009: 879,0 miljoonaa euroa).
Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta
320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksun yhteydessä helmikuussa 2010 konserni sulki kaikki hyödyke- ja valuuttasuojauspositionsa. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta oli positiivinen suojausten sulkemisen takia.
Rahoitus
Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron kolmevuotisen luottolimiittisopimuksen fasiliteetin pääjärjestäjinä ja lainanantajina toimivien Nordean, Handelsbankenin ja Sampo Pankin kanssa 30.6.2010. Luoton marginaali on 3,00 prosenttia 31.12.2010 asti ja sen jälkeen 1,75-3,00 prosenttia yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan. Luotto on tarkoitettu Talvivaara-konsernin yleisiin tarpeisiin.
Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti myös Finnveran myöntämän 10 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan, jonka laina-aika on kahdeksan vuotta ja marginaali 4,1 prosenttia.
Kesäkuussa Suomen valtio maksoi ensimmäisen, 50 prosentin erän Talvivaara-Murtomäki-radan yhteensä 40 miljoonan euron (ALV 0 %) korvauksesta. Koko suorituksella lyhennettiin 41,0 miljoonan euron lainaa, jolla Talvivaara Infrastructure Oy rahoitti rautatien rakentamisen.
Helmikuussa 2010 Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstar NV:n kanssa. Sopimukseen liittyen Nyrstar maksoi 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun, josta suurin osa käytettiin 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksuun.
Helmikuussa 2010 Talvivaara nosti myös 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, joka on kirjattu omaan pääomaan IFRS-standardien mukaisesti, sekä laski liikkeelle 5 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan Outokumpu Mining Oy:lle.
Kaupalliset järjestelyt
Rahoitusjärjestelyn lisäksi Talvivaaran sopimus Nyrstarin kanssa merkitsi myös tärkeää osapuolten välistä kaupallista järjestelyä. Sopimusehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu (vastaa noin 2 miljoonaa tonnia sinkkisulfidia, jonka pitoisuusaste on 65 %). Talvivaaran tuotantosuunnitelman mukaisesti toimitusten arvioidaan jatkuvan 10-15 vuotta. Toimitukset alkoivat maaliskuussa 2010.
Nyrstar maksaa Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun lisäksi 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hintamuutoksiin). Osapuolet ovat myös sopineet seuraavasta hinnanjakomekanismista sinkin markkinahinnan perusteella:
vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai kunnes 600 000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10 % Lontoon metallipörssin (LME) sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 2 500 dollaria tonnilta (3 000 dollariin tonnilta asti) ja 30 % LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 3 000 dollaria tonnilta; ja
tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 % siitä osuudesta, millä LME:n sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä.
Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään 150 000 tonnia rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran bioliuotusprosessissa.
Tuotantokatsaus
Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessin ylösajo eteni huomattavasti huhti-kesäkuussa 2010, vaikka metallitehtaan käyntiaste olikin edelleen suunniteltua pienempi rikkivedyn aiheuttamien hajuongelmien vuoksi. Kaikki osastot paransivat entisiä tuotantoennätyksiään. Tarkastelujakson metallituotanto oli yhteensä 2 729 tonnia nikkeliä (Q2 2009: 298 t) ja 5 575 tonnia sinkkiä (Q2 2009: 706 t). Tammi-kesäkuun vastaavat luvut olivat 3 339 tonnia nikkeliä (Q1-Q2 2009: 460 t) ja 8 535 tonnia sinkkiä (Q1-Q2 2009: 706 t).
Kaivososasto lisäsi malmin ja sivukiven louhintaa sekä vuoden ensimmäiseen neljännekseen että aiempiin kausiin verrattuna. Huhti-kesäkuussa louhittiin yhteensä 3,5 miljoonaa tonnia malmia (Q2 2009: 2,4 miljoonaa tonnia) ja tammi-kesäkuussa 6,6 miljoonaa tonnia malmia (Q1-Q2 2009: 6,3 miljoonaa tonnia). Sivukivituotanto oli tarkoitettu pääasiassa sekundäärikasan perustusten tasoittamiseen, kun taas malmintuotannon kasvu oli budjetoitu osana meneillään olevaa tuotannon ylösajoa.
Malminkäsittely tuotti huhti-kesäkuussa yhteensä 3,7 miljoonaa tonnia murskattua ja kasattua malmia. Tammi-maaliskuun tuotanto oli 3,3 miljoonaa tonnia. Päivittäinen murskaustuotanto ylitti jo tason, jota täysimittaiselle tuotannolle asetettu 22-24 miljoonan tonnin vuositavoite edellyttää. Murskauspiirin käytettävyys ei kuitenkaan ollut vielä riittävä tällaisen tuotantotason ylläpitämiseksi jatkuvasti. Tämän pullonkaulan poistamiseksi hienomurskainpiiriin asennettiin kesäkuussa kaksi uutta kolmannen vaiheen murskainta. Murskauskapasiteetin lisäyksen odotetaan alkavan tuottaa tulosta heinä-syyskuun aikana.
Biokasaliuotusprosessi eteni huhti-kesäkuussa tavoitteiden mukaan. Valtaosa metallien talteenottolaitoksessa käsitellystä biokasaliuoksesta oli peräisin primäärikasan kakkoslohkosta. Kolmoslohkon rakentaminen saatiin päätökseen kesäkuun alussa, minkä jälkeen aloitettiin neloslohkon kasaaminen. Liuotuskasan ykköslohko on kärsinyt metallien takaisinsaostumisesta, minkä vuoksi lohkoa on sekoitettu maansiirtokoneiden avulla. Tämä toimenpide on parantanut liuoksen metallipitoisuutta siinä määrin, että ykköslohkon liuosta on voitu käyttää osittain metallien talteenottoon kesäkuusta lähtien. Sekundäärikasan perustusten rakentaminen jatkui huhti-kesäkuussa. Tavoitteena on ottaa primäärikasan purkujärjestelmä ja sekundäärikasan kasausjärjestelmä käyttöön suunnitelman mukaan lokakuussa 2010.
Metallitehtaan toisen tuotantolinjan käyttöönotto kesäkuussa oli merkittävä virstanpylväs. Suurin osa ensimmäisen tuotantolinjan käyttöönottoa vaikeuttaneista teknisistä ongelmista oli kertyneen kokemuksen ansiosta osattu välttää toista linjaa rakennettaessa, ja toisen tuotantolinjan käyttöönotto sujuikin pitkälti suunnitelmien mukaan.
Lähiympäristön kuntiin ajoittain levinnyt rikkivedyn haju vähensi edelleen metallin talteenottoastetta. Talvivaara lisäsi kaasunpesukapasiteettiaan, ja toisen vuosineljänneksen loppua kohti tilanne parani tasolle, joka mahdollistaa kummankin tuotantolinjan normaalin käytön. Kaasunpesukapasiteetin lisäämistä jatketaan myös heinä-syyskuussa, jotta järjestelmän kapasiteetti riittää käsittelemään myös ajoittain korkeampia päästötasoja.
Tammi-kesäkuun käyttökustannukset olivat budjetin mukaiset.
Tuotannon tunnusluvut
| Q2 | Q2 | Q1-Q2 | Q1-Q2 | Q1-Q4 | |||
| 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2009 | |||
| Kaivososasto | |||||||
| Louhittu malmi | milj. tonnia | 3,5 | 2,4 | 6,6 | 6,3 | 10,8 | |
| Louhittu sivukivi | milj. tonnia | 4,1 | 0,9 | 6,5 | 1,8 | 4,3 | |
| Materiaalinkäsittely | |||||||
| Kasattu malmi | milj. tonnia | 3,7 | 2,1 | 7,0 | 4,0 | 8,5 | |
| Biokasaliuotus | |||||||
| Malmia liuotuskasalla | milj. tonnia | 18,0 | 6,5 | 18,0 | 6,5 | 11,0 | |
| Metallien talteenotto | |||||||
| Nikkelisulfidi | kuivatonnia | 5 266 | 402 | 6 485 | 460 | 1 525 | |
| Nikkeli metallisisältö | tonnia | 2 729 | 198 | 3 339 | 224 | 735 | |
| Sinkkisulfidi | kuivatonnia | 8 616 | 794 | 13 542 | 1 254 | 5 271 | |
| Sinkki metallisisältö | tonnia | 5 575 | 538 | 8 535 | 706 | 3 133 | |
Prosessin sivutuotteena syntyvän uraanin talteenottamiseen liittyvä lupaprosessi meneillään
Talvivaara ilmoitti helmikuussa aikovansa käynnistää uraanin talteenoton ja hyödyntämisen muiden metallien sivutuotteena. Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen päätuotteiden liuotusprosessista uraanipuolituotteena (yellow cake) teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa.
Suunnitellun uuttolaitoksen arvioidaan olevan noin 30 miljoonan euron investointi. Vuosittaisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa euroa ja vuosituotannon noin 350 tonnia.
Talvivaara Sotkamo Oy jätti 20.4.2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Kaivosalueella on käynnistetty uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointi.
Talvivaara on aloittanut neuvottelut uraanin tuotantoon ja myyntiin liittyvästä yhteistyöstä alan johtavien yritysten kanssa. Tuotannon rahoitus- ja toimintamalli täsmentyvät mahdollisen kumppanin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.
Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus
Talvivaaran henkilöstön työturvallisuus oli hyvä, sillä huhti-kesäkuussa ei sattunut ainuttakaan yhtä päivää pitempää poissaoloa aiheuttanutta työtapaturmaa. Tammi-maaliskuussa tällaisia työtapaturmia sattui kaiken kaikkiaan viisi. Työtapaturmatiheys oli vuoden alusta laskettuna 17 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja viimeiseltä 12 kuukaudelta 14 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.
Talvivaara jatkoi ISO 14001 -standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa. Tavoitteena on saada järjestelmä auditoitua vuoden 2010 loppuun mennessä.
Talvivaara aloitti kansainväliseen yhteiskuntavastuuraportointiohjeistoon (Global Reporting Initiative, GRI) liittyvän selvitystyön, joka omalta osaltaan edistää yhtiön kestävän kehityksen raportointia. Yhtiö on mukana myös maailmanlaajuisessa Carbon Disclosure Project -hankkeessa, joka tähtää hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
Henkilöstö
Talvivaarassa oli 30.6.2010 yhteensä 382 työntekijää (Q2 2009: 276). Työntekijöiden määrä kasvoi 46 henkilöllä maaliskuun lopusta, jolloin työntekijöitä oli 336 (Q1 2009: 272) ja 74 henkilöllä vuoden 2009 lopusta, jolloin työntekijöitä oli yhteensä 308 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tammi-kesäkuussa 2010 oli 344 (Q1-Q2 2009: 268). Lisäksi Talvivaara työllisti yli 30 kesätyöntekijää kesän 2010 aikana.
Katsauskauden henkilöstökulut olivat 8,4 miljoonaa euroa (Q1-Q2 2009: 6,9 miljoonaa euroa).
Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun alusta 2010 alkaen.
Varsinainen yhtiökokous
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa:
Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan. Gordon Edward Haslam, D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila Miettinen-Lähde ja Pekka Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland Junck ja Tapani Järvinen valittiin hallitukseen uusina jäseninä.
Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että kutsu varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta.
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta, kumpikin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen.
Riskit ja epävarmuustekijät
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi riskien hallitsemiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja kaivoslupaan.
Lyhyellä aikavälillä Talvivaaran toiminnan riskit koskevat käynnissä olevaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit ovat toimivia teollisessa mittakaavassa, mutta ylösajon nopeuteen voi silti liittyä teknisiä tai operatiivisia riskitekijöitä, joita tällä hetkellä ei tiedetä tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.
Tärkein Talvivaaran liikevaihtoon vaikuttava tekijä tuotantomäärän ohella on nikkelin markkinahinta. Nikkelin hinnan volatiliteetti on perinteisesti ollut suuri, ja yhtiö pitää todennäköisenä, että asiantila pysyy tällaisena myös tulevaisuudessa. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihtelua vastaan. Tämä tarkoittaa sitä, että nikkelin hinnan epävakaus vaikuttaa merkittävästi yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto syntyy lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaaralla ei tammikuusta 2010 lähtien ole ollut suojauksia Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Tällä hetkellä yhtiö pitää suojaamattomuutta perusteltuna, mutta saattaa tulevaisuudessa suojautua valuuttakurssien volatiliteetilta tarvittaessa.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeellelaskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.6.2010 yhteensä 245 180718 osaketta. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli katsauskauden lopussa 263 669 291 osaketta.
Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella merkittiin ja maksettiin 1.4.2010-30.6.2010 välisenä aikana yhteensä 135 000 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta Merkintähinta, yhteensä 350 212,33 euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman sekä osakeantirahastoihin. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 198 100 kappaletta.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012.
Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja olivat 30.6.2010 seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (23,3 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 %) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,2 %).
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Lainojen nostoja
9.7.2010 Talvivaara nosti 10 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan, jonka Finnvera Oyj myönsi kesäkuussa.
10.8.2010 Talvivaara nosti 30 miljoonaa euroa yhteensä 100 miljoonan euron luottolimiittisopimuksesta, joka allekirjoitettiin kesäkuussa.
Talvivaaran 2007A-optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden rekisteröinti
30.6.2010 päättyneellä katsauskaudella merkityistä yhteensä 135 000 osakkeesta oli 14.7.2010 merkitty kaupparekisteriin 131 000 kappaletta. Uudet osakkeet tuottavat osakkeenomistajan oikeudet kyseisestä päivästä lähtien. Osakemerkintöjen tuloksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden määrä kasvoi 245 311 718 osakkeeseen.
Lyhyen aikavälin näkymät
Talvivaara uskoo tuotannon ylösajon jatkuvan kuluvan vuoden aikana kohti 15000 tonnin tuotantotavoitetta. Vaikka uusimmat kasanosat tuottavat liuosta metallien talteenottoon suunnitellusti, vaikuttaa siltä, että valtaosa takaisinsaostuneista metalleista kasan ykköslohkolta saadaan talteen vasta sekundääriliuotuksessa, joka alkaa vähitellen vuoden 2010 viimeisen neljänneksen aikana. Tästä johtuen metallien talteenotto kasan ykköslohkolta jää kuluvana vuonna verrattain alhaiseksi. Ykköslohkosta saatavien metallien odotetaan kuitenkin myötävaikuttavan 50 000 tonnin täysmittaisen nikkelituotannon saavuttamiseen vuonna 2012.
Nikkelin kysyntään vaikuttavat taustatekijät ovat parantuneet alkuvuoden 2010 aikana, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Tähän kehitykseen vaikuttaa osaltaan ruostumattoman teräksen kysynnän elpyminen. Nikkelivarastojen 30 prosentin lasku Lontoon metallipörssissä (LME) helmikuun 166 000 tonnin huipputasosta elokuun puolivälin noin 116 000 tonniin on myös osoitus kysynnän ja tarjonnan tasapainottumisesta.
Kysynnän piristymisen odotetaan tukevan nikkelin hinnan pysymistä viimeaikaisella vaihteluvälillä noin 19 000-22 000 dollarissa tonnilta, mutta volatiliteetin odotetaan pysyvän melko suurena sijoittajien aktiviteetin ja makrotalouden vaihtelevien signaalien vuoksi.
Espoossa 25.8.2010
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
| KONSERNIN TULOSLASKELMA | |||||
| Tilintark- astamaton | Tilintark- astamaton | Tilintark- astamaton | Tilintark- astamaton | Tilintark- astettu | |
| 4-6/ | 4-6/ | 1-6/ | 1-6/ | 1-12/ | |
| (kaikki luvut EUR '000) | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2009 |
| Liikevaihto | 35 248 | 1 652 | 46 854 | 1 778 | 7 571 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 1 283 | 6 296 | 16 711 | 25 553 | 43 118 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos | 13 084 | 17 795 | 32 159 | 32 077 | 75 587 |
| Materiaalit ja palvelut | -21 439 | -13 869 | -41 369 | -27 504 | -65 156 |
| Henkilöstökulut | -5 004 | -4 282 | -9 856 | -8 065 | -17 695 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -12 786 | -8 351 | -25 032 | -16 219 | -37 061 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -7 843 | -9 369 | -19 268 | -15 525 | -61 140 |
| Liikevoitto/tappio(-) | 2 543 | -10 128 | 199 | -7 905 | -54 776 |
| Rahoitustuotot | 3 713 | 14 462 | 4 864 | 7 013 | 11 526 |
| Rahoituskulut | -28 988 | -7 201 | -50 316 | -13 797 | -31 835 |
| Rahoituskulut (netto) | -25 275 | 7 261 | -45 452 | -6 784 | -20 309 |
| Tappio ennen veroja | -22 732 | -2 867 | -45 253 | -14 689 | -75 085 |
| Tuloverot | 5 968 | 507 | 11 553 | 3 491 | 20 127 |
| Kauden voitto/tappio(-) | -16 764 | -2 360 | -33 700 | -11 198 | -54 958 |
| Jakautuminen: | |||||
| Emoyrityksen omistajille | -15 025 | -1 943 | -28 886 | -9 105 | -45 267 |
| Vähemmistölle | -1 739 | -417 | -4 814 | -2 093 | -9 691 |
| -16 764 | -2 360 | -33 700 | -11 198 | -54 958 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) | |||||
| Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu | -0,06 | -0,01 | -0,12 | -0,04 | -0,19 |
| KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA | |||||
| Tilintark- astamaton | Tilintark- astamaton | Tilintark- astamaton | Tilintark- astamaton | Tilintark- astettu | |
| 4-6/ | 4-6/ | 1-6/ | 1-6/ | 1-12/ | |
| (kaikki luvut EUR '000) | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2009 |
| Kauden voitto/tappio(-) | -16 764 | -2 360 | -33 700 | -11 198 | -54 958 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||||
| verovaikutus huomioon otettuna | |||||
| Rahavirtojen suojaukset | -2 857 | -54 573 | -5 876 | -47 367 | -69 705 |
| Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioon otettuna | -2 857 | -54 573 | -5 876 | -47 367 | -69 705 |
| Laaja tulos | -19 621 | -56 933 | -39 576 | -58 565 | -124 663 |
| Jakautuminen: | |||||
| Emoyrityksen omistajille | -17 311 | -45 602 | -33 587 | -46 999 | -101 031 |
| Vähemmistölle | -2 310 | -11 331 | -5 989 | -11 566 | -23 632 |
| -19 621 | -56 933 | -39 576 | -58 565 | -124 663 | |
| KONSERNIN TASE | |||
| Tilintark- astamaton | Tilintark- astettu | Tilintark- astamaton | |
| (kaikki luvut EUR '000) | 30.6.2010 | 31.12.2009 | 30.6.2009 |
| VARAT | |||
| Pitkäaikaiset varat | |||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 663 154 | 644 356 | 590 486 |
| Biologiset hyödykkeet | 8 112 | 6 614 | 6 503 |
| Aineettomat hyödykkeet | 7 734 | 7 846 | 7 586 |
| Laskennalliset verosaamiset | 35 199 | 21 548 | - |
| Johdannaisinstrumentit | - | - | 60 141 |
| Muut saamiset | 7 600 | 7 582 | 11 449 |
| 721 799 | 687 946 | 676 165 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||
| Vaihto-omaisuus | 136 824 | 109 512 | 66 514 |
| Myyntisaamiset | 26 736 | 3 913 | 1 823 |
| Muut saamiset | 3 680 | 15 477 | 13 978 |
| Johdannaisinstrumentit | - | 50 244 | 41 875 |
| Rahavarat | 35 431 | 11 877 | 24 259 |
| 202 671 | 191 023 | 148 449 | |
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 39 372 | - | - |
| Varat yhteensä | 963 842 | 878 969 | 824 614 |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma | |||
| Osakepääoma | 80 | 80 | 80 |
| Osakeanti | 340 | - | - |
| Ylikurssirahasto | 8 086 | 8 086 | 8 086 |
| Suojausrahasto | 11 866 | 16 567 | 34 438 |
| Muut rahastot | 439 020 | 417 448 | 335 273 |
| Kertyneet voittovarat | -100 254 | -71 368 | -35 206 |
| 359 138 | 370 813 | 342 671 | |
| Vähemmistön osuus omasta pääomasta | 10 777 | 11 784 | 23 904 |
| Oma pääoma yhteensä | 369 915 | 382 597 | 366 575 |
| Pitkäaikaiset velat | |||
| Lainat | 196 756 | 384 301 | 420 896 |
| Saadut ennakkomaksut | 259 559 | - | - |
| Johdannaisinstrumentit | 1 557 | 3 110 | 2 801 |
| Laskennalliset verovelat | - | - | 2 938 |
| Varaukset | 2 453 | 1 594 | 959 |
| 460 325 | 389 005 | 427 594 | |
| Lyhytaikaiset velat | |||
| Lainat | 29 404 | 53 810 | 780 |
| Saadut ennakkomaksut | 32 012 | - | - |
| Ostovelat | 31 580 | 29 669 | 20 646 |
| Muut velat | 39 788 | 9 875 | 7 587 |
| Johdannaisinstrumentit | 818 | 14 013 | 1 432 |
| 133 602 | 107 367 | 30 445 | |
| Velat yhteensä | 593 927 | 496 372 | 458 039 |
| Velat ja oma pääoma yhteensä | 963 842 | 878 969 | 824 614 |
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A Osake-pääoma
B Osakeanti
C Ylikurssirahasto
D Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
E Suojausrahasto
F Muut rahastot
G Kertyneet voittovarat
H Yhteensä
I Vähemmistön osuus
J Oma pääoma yhteensä
| (kaikki luvut EUR '000) | ||||||||||
| A | B | C | D | E | F | G | H | I | J | |
| 1.1.09 | 80 | - | 8 086 | 320 607 | 72 332 | 13 412 | -26 101 | 388 416 | 35 470 | 423 886 |
| Kauden tulos | - | - | - | - | - | - | -9 105 | -9 105 | -2 093 | -11 198 |
| Rahavirtojen suojaukset | - | - | - | - | -37 894 | - | - | -37 894 | -9 473 | -47 367 |
| Kauden laaja tulos | - | - | - | - | -37 894 | - | -9 105 | -46 999 | -11 566 | -58 565 |
| Henkilöstön osakeoptio- ohjelma | ||||||||||
| - työsuorituksen arvo | - | - | - | - | - | 1 254 | - | 1 254 | - | 1 254 |
| 30.6.09 | 80 | - | 8 086 | 320 607 | 34 438 | 14 666 | -35 206 | 342 671 | 23 904 | 366 575 |
| 31.12.09 | 80 | - | 8 086 | 401 248 | 16 567 | 16 200 | -71 368 | 370 813 | 11 784 | 382 597 |
| 1.1.10 | 80 | - | 8 086 | 401 248 | 16 567 | 16 200 | -71 368 | 370 813 | 11 784 | 382 597 |
| Kauden tulos | - | - | - | - | - | - | -28 886 | -28 886 | -4 814 | -33 700 |
| Rahavirtojen suojaukset | - | - | - | - | -4 701 | - | - | -4 701 | -1 175 | -5 876 |
| Kauden laaja tulos | - | - | - | -4 701 | - | -28 886 | -33 587 | -5 989 | -39 576 | |
| Toteutetut osakeoptiot | - | 340 | - | 11 | - | - | - | 351 | - | 351 |
| Perpetuaali pääomalaina | - | - | - | - | - | 19 925 | - | 19 925 | 4 982 | 24 907 |
| Henkilöstön osakeoptio- ohjelma | ||||||||||
| - työsuorituksen arvo | - | - | - | - | - | 1 636 | - | 1 636 | - | 1 636 |
| 30.6.10 | 80 | 340 | 8 086 | 401 259 | 11 866 | 37 761 | -100 254 | 359 138 | 10 777 | 369 915 |
| KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA | |||||
| Tilintarka- stamaton | Tilintarka- stamaton | Tilintarka- stamaton | Tilintarka- stamaton | Tilintark- astettu | |
| 4-6/ | 4-6/ | 1-6/ | 1-6/ | 1-12/ | |
| (kaikki luvut EUR '000) | 2010 | 2009 | 2010 | 2009 | 2009 |
| Liiketoiminnan rahavirrat | |||||
| Kauden voitto/tappio(-) | -16 764 | -2 360 | -33 700 | -11 198 | -54 958 |
| Oikaisut | |||||
| Verot | -5 968 | -507 | -11 553 | -3 491 | -20 127 |
| Poistot | 12 786 | 8 351 | 25 032 | 16 219 | 37 061 |
| Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa | -2 459 | 1 187 | -2 320 | 2 724 | 845 |
| Korkotuotot | -3 713 | -14 462 | -4 864 | -7 013 | -11 526 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset | -2 987 | 10 266 | -16 642 | -8 190 | 27 507 |
| Korkokulut | 28 988 | 7 201 | 50 316 | 13 797 | 31 834 |
| 9 883 | 9 676 | 6 269 | 2 848 | 10 636 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||||
| Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) | -14 063 | -11 640 | -9 744 | 6 781 | 2 055 |
| Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) | -12 517 | -20 934 | -27 312 | -34 718 | -77 820 |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys (-)/lisäys(+) | 39 181 | 3 926 | 34 293 | -25 855 | -16 421 |
| Käyttöpääoman muutos | 12 601 | -28 648 | -2 763 | -53 792 | -92 186 |
| 22 484 | -18 972 | 3 506 | -50 944 | -81 550 | |
| Maksetut korot ja muut rahoitusmenot | -8 809 | -7 571 | -13 210 | -11 554 | -22 318 |
| Korkotuotot | 3 702 | 388 | 50 818 | 3 378 | 3 821 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 17 377 | -26 155 | 41 114 | -59 120 | -100 047 |
| Investointien rahavirrat | |||||
| Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat | - | - | - | - | -54 |
| Aineellisten käyttöomai- suushyödykkeiden hankinta | -36 218 | -27 985 | -55 178 | -57 660 | -117 738 |
| Biologisten hyödykkeiden hankinta | -7 | - | -7 | -35 | -35 |
| Aineettomien hyödykkeiden hankinta | -110 | -35 | -124 | -42 | -741 |
| Aineellisten käyttöomai- suushyödykkeiden myynti | - | - | - | 9 | 9 |
| Biologisten hyödykkeiden myynti | 33 | - | 92 | - | 273 |
| Aineettomien hyödykkeiden myynti | - | 49 | - | 49 | 49 |
| Aineellisiin käyttöomaisuus- hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus | - | 5 000 | - | 5 000 | 5 000 |
| Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus | - | - | - | 13 | 228 |
| Investointeihin käytetyt nettorahavarat | -36 302 | -22 971 | -55 217 | -52 666 | -113 009 |
| Rahoituksen rahavirrat | |||||
| Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä | - | - | - | - | 80 641 |
| Toteutetut osakeoptiot | 351 | - | 351 | - | - |
| Korollisten lainojen nostot | 1 539 | 52 988 | 6 539 | 53 357 | 63 924 |
| Perpetuaali pääomalainasta saadut maksut | - | - | 24 875 | - | - |
| Saadut ennakkomaksut | 20 000 | - | 263 419 | - | - |
| Korollisten lainojen takaisinmaksut | -23 448 | -25 | -257 527 | -25 | -2 345 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -1 558 | 52 963 | 37 657 | 53 332 | 142 220 |
| Käteisvarojen ja luotollisten tilien nettovähennys (-)/lisäys | -20 483 | 3 837 | 23 554 | -58 454 | -70 836 |
| Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden alussa | 55 914 | 20 422 | 11 877 | 82 713 | 82 713 |
| Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden lopussa | 35 431 | 24 259 | 35 431 | 24 259 | 11 877 |
LIITETIEDOT
Laadintaperiaatteet
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2009, alla mainitut muutokset huomioiden.
Tulouttaminen
Kun Talvivaara solmii pitkäaikaisen myyntisopimuksen asiakkaan kanssa ja vastaanottaa sen nojalla ennakkomaksuja tuotteista, jotka toimitetaan vasta tulevaisuudessa, ennakkomaksut kirjataan pitkäaikaisiin velkoihin lukuunottamatta sitä osuutta ennakkomaksusta joka kohdistuu seuraavien 12 kuukauden aikana toteutuvaan tuotantoon ja joka kirjataan lyhytaikaisiin velkoihin. Myyntituotot kirjataan, kun tuote on toimitettu ja kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti.
| 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | |||||
| (kaikki luvut EUR '000) | Koneet ja laitteet | Keskeneräiset omat työt | Maa-alueet ja rakennukset | Muut aineelliset hyödykkeet | Yht. |
| Bruttokirjanpitoarvo 1.1.2010 | 209 907 | 51 671 | 223 036 | 202 791 | 687 405 |
| Lisäykset | 28 115 | 54 841 | 151 | 10 | 83 117 |
| Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin | |||||
| pitkäaikaisiin omaisuuseriin | - | - | - | -40 610 | -40 610 |
| Vähennykset | - | - | -149 | - | -149 |
| Siirrot | 56 161 | -86 228 | 15 211 | 14 856 | - |
| Bruttokirjanpitoarvo 30.6.2010 | 294 183 | 20 284 | 238 249 | 177 047 | 729 763 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot | |||||
| 1.1.2010 | 16 949 | - | 10 230 | 15 870 | 43 049 |
| Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin | |||||
| pitkäaikaisiin omaisuuseriin | - | - | - | -1 238 | -1 238 |
| Tilikauden poistot | 10 824 | - | 5 026 | 8 948 | 24 798 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot | |||||
| 30.6.2010 | 27 773 | - | 15 256 | 23 580 | 66 609 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2010 | 192 958 | 51 671 | 212 806 | 186 921 | 644 356 |
| Kirjanpitoarvo 30.6.2010 | 266 410 | 20 284 | 222 993 | 153 467 | 663 154 |
| 3. Myyntisaamiset | ||
| 30.6.2010 | 31.12.2009 | |
| Nikkeli-kobolttisulfidi | 25 880 | 3 096 |
| Sinkkisulfidi | 856 | 817 |
| 26 736 | 3 913 |
| 4. Vaihto-omaisuus | ||
| 30.6.2010 | 31.12.2009 | |
| Raaka-aineet ja tarvikkeet | 5 072 | 9 919 |
| Malmi kasalla | 73 362 | 57 726 |
| Keskeneräiset tuotteet | 54 841 | 39 403 |
| Valmiit tuotteet | 3 549 | 2 464 |
| Vaihto-omaisuus yhteensä | 136 824 | 109 512 |
5. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivoksen kansallisen rataverkkoon. Suomen valtio korvaa Talvivaara Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia 40,0 miljoonaan euroon (ALV 0%) saakka kahdessa erässä vuosina 2010-2011, kun sovitut rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät. Ensimmäistä maksuerää koskevan vähimmäiskuljetusmäärän tultua täyteen toukokuussa 2010 Suomen valtio maksoi ensimmäisen 20 miljoonan euron lunastuserän kesäkuussa 2010. Jäljellä olevien vähimmäiskuljetusmäärien oletetaan toteutuvan seuraavien 12 kuukauden aikana. Kaivosrata on luokiteltu myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi 30.6.2010 alkaen.
| Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät | 30.6.2010 | 31.12.2009 |
| Kaivosrata | 39 372 | - |
| 6. Lainat ja pääomalainat | ||
| (kaikki luvut EUR '000) | ||
| Pitkäaikaiset | 30.6.2010 | 31.12.2009 |
| Pääomalainat | 1 405 | 1 405 |
| Investointi- ja käyttöpääomalaina | 46 395 | 45 417 |
| Projektilaina1 | - | 189 505 |
| Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina | 76 804 | 75 477 |
| Vaihtovelkakirjalaina | 5 070 | - |
| Ratalaina | - | 19 861 |
| Rahoitusleasingvelat | 36 312 | 15 306 |
| Korkotukilainat | - | 4 187 |
| Muut lainat | 30 770 | 33 143 |
| 196 756 | 384 301 | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Projektilaina1 | - | 32 625 |
| Ratalaina | 18 444 | 19 898 |
| Rahoitusleasingvelat | 6 770 | 1 287 |
| Korkotukilainat | 4 190 | - |
| 29 404 | 53 810 | |
| Lainat yhteensä | 226 160 | 438 111 |
1) Projektilaina on uudelleenluokiteltu pitkäaikaisiin lainoihin vuoden 2009 vertailutiedoissa, koska päätös projektilainan takaisinmaksusta tehtiin tilikauden päättymisen jälkeen.
| 7. Saadut ennakkomaksut | ||
| (kaikki luvut EUR '000) | ||
| Pitkäaikaiset | 30.6.2010 | 31.12.2009 |
| Ennakkomaksu sinkkituotteesta | 259 559 | - |
| 259 559 | - | |
| Lyhytaikaiset | ||
| Ennakkomaksu sinkkituotteesta | 12 012 | - |
| Ennakkomaksu kaivosradasta | 20 000 | - |
| 32 012 | - | |
| Yhteensä | 291 571 | - |
Talvivaara vastaanotti vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla 335 miljoonan USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun Nyrstar NV:ltä. Ennakkomaksu liittyy Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Nyrstar NV:n allekirjoittamaan pitkäaikaiseen tuotevirtasopimukseen Talvivaaran sinkkituotannosta. Sopimuksen perusteella Talvivaara toimittaa Nyrstar NV:lle 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä vuodesta.. Toimitukset alkoivat maaliskuussa 2010 ja 30.6.2010 mennessä Talvivaara oli toimittanut 6 549 tonnia sinkkiä Nyrstar NV:lle. Ennakkomaksu on vähentynyt noin 1,8 miljoonaa USA:n dollaria toimitetun sinkin perusteella.
| Konsernin tunnusluvut | ||||||
| 1.4.-30.6 2010 | 1.4.-30.6 2009 | 1.1.-30.6 2010 | 1.1.-30.6 2009 | 1.1.-31.12 2009 | ||
| Liikevaihto | EUR '000 | 35 248 | 1 652 | 46 854 | 1 778 | 7 571 |
| Liikevoitto (tappio) | EUR '000 | 2 543 | -10 128 | 199 | -7 905 | -54 776 |
| Liikevoitto/- tappioprosentti | 7,2 % | -613,1 % | 0,4 % | -444,6 % | -723,5 % | |
| Voitto (tappio) ennen veroja | EUR '000 | -22 732 | -2 867 | -45 253 | -14 689 | -75 085 |
| Kauden voitto (tappio) | EUR '000 | -16 764 | -2 360 | -33 700 | -11 198 | -54 958 |
| Oman pääoman tuotto | -4,4 % | -0,6 % | -9,0 % | -2,8 % | -13,6 % | |
| Omavaraisuusaste | 38,4 % | 44,5% | 38,4 % | 44,5 % | 43,5 % | |
| Korolliset nettovelat | EUR '000 | 190 729 | 397 417 | 190 729 | 397 417 | 426 234 |
| Velkaantumisaste | 51,6 % | 108,4 % | 51,6 % | 108,4 % | 111,4 % | |
| Investoinnit | EUR '000 | 36 335 | 28 020 | 55 308 | 57 737 | 118 514 |
| Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot | EUR '000 | 63 | - | 63 | - | 261 |
| Aineelliset käyttö- omaisuushyödykkeet | EUR '000 | 663 154 | 590 486 | 663 154 | 590 486 | 644 356 |
| Johdannaisinstrumentit | EUR '000 | -2 375 | 97 783 | -2 375 | 97 783 | 33 121 |
| Lainat | EUR '000 | 226 160 | 421 676 | 226 160 | 421 676 | 438 111 |
| Rahavarat | EUR '000 | 35 431 | 24 259 | 35 431 | 24 259 | 11 877 |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | ||||||
| 1.4.-30.6. 10 | 1.4.-30.6. 09 | 1.1.-30.6. 10 | 1.1.-30.6. 09 | 1.1.-31.12. 09 | ||
| Osakekohtainen tulos | EUR | -0,06 | -0,01 | -0,12 | -0,04 | -0,19 |
| Oma pääoma/osake | EUR | 1,46 | 1,54 | 1,46 | 1,54 | 1,51 |
| Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä | ||||||
| Keskikurssi1 | EUR | 4,60 | 3,36 | 4,48 | 3,01 | 3,57 |
| GBP | 4,00 | 2,95 | 3,90 | 2,69 | 3,18 | |
| Alin kurssi1 | EUR | 3,94 | 2,26 | 3,94 | 1,44 | 1,45 |
| GBP | 3,42 | 1,99 | 3,42 | 1,29 | 1,29 | |
| Ylin kurssi1 | EUR | 5,63 | 4,69 | 5,63 | 4,61 | 4,68 |
| GBP | 4,90 | 4,12 | 4,90 | 4,12 | 4,17 | |
| Kurssi kauden lopussa2 | EUR | 4,47 | 3,99 | 4,47 | 3,99 | 4,35 |
| GBP | 3,65 | 3,40 | 3,65 | 3,40 | 3,86 | |
| Muutos kauden aikana | -17,8 % | 56,5 % | -5,5 % | 185,7% | 224,6% | |
| Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa3 | EUR '000 | 1 094 758 | 889 390 | 1 094 758 | 889 390 | 1 066 454 |
| GBP '000 | 894 910 | 757 849 | 894 910 | 757 849 | 947 118 | |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | ||||||
| Osakkeiden vaihto | 1000 osaketta | 26 722 | 65 151 | 65 827 | 83 504 | 153 421 |
| Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta | 10,9% | 29,2 % | 26,8% | 37,5% | 65,6% | |
| Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä | ||||||
| Keskikurssi1 | EUR | 4,71 | 3,97 | 4,55 | 3,97 | 4,21 |
| Alin kurssi1 | EUR | 4,04 | 3,05 | 3,99 | 3,05 | 3,05 |
| Ylin kurssi1 | EUR | 5,62 | 4,85 | 5,62 | 4,85 | 4,86 |
| Kurssi kauden lopussa2 | EUR | 4,45 | 4,05 | 4,45 | 4,05 | 4,33 |
| Muutos kauden aikana | -10,4% | 29,4 % | 2,8% | 29,4% | 38,3% | |
| Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa3 | EUR '000 | 1 091 545 | 902 732 | 1 091 545 | 902 732 | 1 061 615 |
| Osakkeiden vaihdon kehitys | ||||||
| Osakkeiden vaihto | 1000 osaketta | 36 300 | 41 398 | 76 392 | 41 398 | 113 077 |
| Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta | 14,8% | 18,6% | 31,2% | 18,6% | 48,4% | |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | 245 177 646 | 222 896 718 | 245 177 646 | 222 896 718 | 233 762 033 | |
| Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa | 245 180 718 | 222 896 718 | 245 180 718 | 222 896 718 | 245 176 718 | |
Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia
| Henkilöstöä koskevat tunnusluvut | 1.4.-30.6. 2010 | 1.4.-30.6. 2009 | 1.1.-30.6. 2010 | 1.1.-30.6. 2009 | 1.1.-31.12. 2009 | |
| Palkat ja palkkiot | EUR '000 | 4 145 | 3 581 | 8 381 | 6 850 | 14 876 |
| Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä | 365 | 272 | 344 | 268 | 272 | |
| Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa | 382 | 276 | 382 | 276 | 308 |
| Muut tunnusluvut | 1.4.-30.6. 2010 | 1.4.-30.62. 2009 | 1.1.-30.6. 2010 | 1.1.-30.6. 2009 | 1.1.-31.12. 2009 |
| Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa | 5 333 100 | 4 442 500 | 5 333 100 | 4 442 500 | 5 352 500 |
| Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle laskettuja optioita vastaan | 5 333 100 | 4 442 500 | 5 333 100 | 4 442 500 | 5 352 500 |
| Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden nojalla voidaan saada | 2,1 % | 2,0 % | 2,1 % | 2,0 % | 2,1 % |
| Konsernin tunnusluvut | |
| Oman pääoman tuotto | Tilikauden voitto (tappio) / |
| (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 | |
| Omavaraisuusaste | Oma pääoma/ |
| Taseen loppusumma | |
| Korollinen nettovelka | Korolliset velat - Rahavarat |
| Velkaantumisaste | Korollinen nettovelka/ |
| Oma pääoma | |
| Osakekohtaiset tunnusluvut | |
| Osakekohtainen tulos | Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta (tappiosta)/ |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | |
| Oma pääoma/osake | Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta/ |
| Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä | |
| Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa | Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa * osakekurssi kauden lopussa |