Asuinmaa

Valitkaa asuinmaanne alla olevasta listasta tai painakaa tästä palataksenne päävalikkoon.

Valitettavasti pääsy tähän linkkiin on estetty

Ette ole lain nojalla oikeutettu katsomaan tätä asiakirjaa.

Tiedote

Lukekaa alla oleva tiedote huolellisesti ennen kuin päätätte painaa alla olevaa linkkiä.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2010

PÖRSSITIEDOTE

6.5.2010

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2010

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") julkistaa tänään tilintarkastamattoman osavuosikatsauksen maaliskuun 31. päivänä päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta.

Vuosineljänneksen keskeiset tapahtumat

• Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstar NV:n kanssa 1,25 miljoonasta tonnista sinkkiä astui voimaan 11.2.2010. Nyrstarilta saatu ennakkomaksu sinkkituotevirrasta oli 335 miljoonaa dollaria.

• 320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan 11.2.2010 sinkin tuotevirtasopimuksesta saaduilla varoilla.

• Kaikki projektilainaan liittyneet nikkeli-, sinkki- ja valuuttasuojat suljettiin. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa.

• Tuotannon ylösajoa hidasti helmikuinen 3,5 viikon tuotantoseisokki, jonka aiheutti vetytehtaan toimintahäiriö. Maaliskuussa metallien talteentottolaitosta käytettiin vajaalla kapasiteetilla rikkivedyn aiheuttamien hajuongelmien vuoksi, kunnes kaasunpesukapasiteettia oli lisätty.

• Kauden aikana tuotettiin 610 tonnia nikkeliä ja 2.960 tonnia sinkkiä. Sinkin tuotannossa päästiin lähes budjetoituihin määriin edellä kuvatuisa tuotannon ylösajo-ongelmista huolimatta.

• Talvivaara julkisti suunnitelmansa aloittaa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotto. Tulevan tuotannon arvioidaan olevan noin 350 tonnia vuodessa.

Keskeiset tapahtumat kauden jälkeen

• Nikkelin tuotanto huhtikuussa oli 628 tonnia, mikä ylitti koko ensimmäisen vuosineljänneksen nikkelituotannon.

• Tuotantotaso vuosittaiseksi nikkelin tuotannoksi laskettuna on noussut yli 15.000 tonniin sen jälkeen, kun kaasunpesun lisäkapasiteettia asennettiin huhtikuussa.

Uusi tuotantoarvio

Talvivaara korjaa vuoden 2010 tuotantotavoitettaan 15.000-25.000 tonniin nikkeliä. Syynä muutokseen ovat tuotannon ylösajoon liittyneet tekniset ongelmat metallien talteenottolaitoksessa vuoden alussa sekä metallien saostuminen takaisin kasaan liuotuskasan ensimmäisellä lohkolla.

Liuotuskasan ensimmäinen lohko on kärsinyt metallien takaisinsaostumisesta, joka johtuu tuotannon alkuvaiheen hitaasta ja huonosti kontrolloidusta murskausprosessista sekä siitä johtuvasta kasan heikosta ilmastuksesta. Näiden ongelmien vuoksi kasan vanhimpaan osaan on saostunut takaisin arviolta 12.000-13.000 tonnia nikkeliä. Takaisinsaostunut metallikertymä on vesiliuokoisessa muodossa ja voidaan näin ollen liuottaa kasasta uudelleen, mutta on mahdotonta tarkasti arvioida kuinka nopeasti metallikertymä voidaan vapauttaa tuotantoon. Tämän epävarmuustekijän vuoksi tuotantoennusteen vaihteluväli on laaja.

Kesäkuun 2009 jälkeen kasatut liuotuskasan lohkot eivät ole kärsineet edellä mainituista ongelmista. Tämän vuoksi Talvivaara arvioi vuoden 2010 aikana tuottavansa 15.000 tonnia nikkeliä pelkästään liuotuskasan uudemmista osista. Tätä suuremman tuotantomäärän saavuttamiseksi tarvitaan nikkeliä todennäköisesti myös kasan ensimmäisestä lohkosta. Yhtiö odottaa vuosittaiseksi tuotannoksi lasketun tuotantotasonsa olevan yli 30.000 tonnia vuoden 2010 loppuun mennessä. Yhtiö niin ikään uskoo, että suunniteltu täysimittainen tuotanto, noin 50.000 tonnia nikkeliä vuodessa, on saavutettavissa 2012.

Tunnusluvut

Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Ensimmäisen vuosineljänneksen tuotantomäärissä näkyivät metallien talteenottolaitoksen lastentaudit. Yksi suurimmista ongelmista oli rikkivedyn haju, joka lähiympäristön kuntiin levitessään pakotti meidät supistamaan tuotantoa muuten hyvin toimivassa laitoksessa. Hajuongelmaa korjataan parhaillaan lisäämällä kaasunpesukapasiteettia, ja kaiken kaikkiaan olen hyvin tyytyväinen tuotantoprosessiemme jatkuvaan kehitykseen. Etenkin murskausmäärät ovat parantuneet tasaisesti ja nousseet kohti tasoja, joita pitkän aikavälin tuotantotavoitteemme saavuttaminen edellyttää. Myös biokasaliuotus toimii hyvin ja liuoksen metallipitoisuudet ovat nousussa, mikä vauhdittaa tuotannon ylösajoa täyteen kapsiteettiin.

Vaikka olemme joutuneet korjaamaan tuotantotavoitettamme kuluvalle vuodelle viime kuukausien haasteiden takia, uskomme edelleen pystyvämme saavuttamaan täyden mittakaavan tuotantotavoitteemme, noin 50.000 tonnia nikkeliä vuonna 2012. Tuotannossa viime aikoina otetut edistysaskeleet ovat vakuuttaneet meidät siitä, että ne nikkelitonnit, jotka jäämme tämän vuoden alkuperäisestä tavoitteestamme, vain siirtyvät vuodelle 2011. Yksi merkki tuotannon edistymisestä on se, että myyntitulomme vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ylitti aiemman kaikki aiemmat myyntimme laskettuna yhteen. Lisäksi myynti raportointikauden jälkeen huhtikuussa ylitti taas ensimmäisen neljänneksen luvut."

Tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys 6.5.2010 klo 12.00

Yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja suora internetlähetys osavuosikatsauksen maaliskuun 31. päivään päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta pidetään klo 12 suomenaikaan JP Morgan Cazenove:n tiloissa Lontoossa. Käyntiosoite on, 20 Moorgate, London EC2R 6DA, U.K.

Tulosjulkituksen yhteydessä pidetään Talvivaaran tuotantoteknologia seminaari, jota voi myös seurata internetlähetyksenä. Tilaisuus on englanninkielinen.

Internetlähetyksiä voi seurata osoitteessa:

Linkki Talvivaara Q1 2010 tulosjulkitus & Tuotantoteknologia seminaari internet-webcast lähetykseen!

Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:

Puhelinkokouksen numero:

+44 (0)845 634 0041 Lo Call UK

+44 (0)800 634 5205 Freephone UK

Tunnus: 2802792

Esityksen voi kuunnella digitaalimuodossa:

Numerot:

+ 353 14364267

+ 44 207 769 64 25

Tunnus: 2802 792#

Päivät jolloin materiaali on kuunneltavissa: 6.5.2010 klo 1500 - 12.5.2010 14:00

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2010 loppuun.

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö OyjPuh. 020 712 9800

Pekka Perä, toimitusjohtaja

Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja

Taloudellinen katsaus

Talvivaaran liikevaihto 31.3.2010 päättyneellä kolmen kuukauden kaudella oli 11,6 miljoonaa euroa (Q1 2009: 0,1 miljoonaa euroa). Liikevaihtoon vaikuttivat tuotantomäärät, jotka eivät nousseet budjetoidulle tasolle. Syitä tähän olivat etenkin vetytehtaan toimintahäiriön aiheuttama helmikuinen tuotannon seisokki sekä rikkivetypäästöjen aiheuttama metallitehtaan suunniteltua alhaisempi käyntiaste maaliskuussa.

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot lähinnä nikkeli- ja sinkkitermiinien realisoituneista myyntivoitoista olivat 15,4 miljoonaa euroa (Q1 2009: 19,3 miljoonaa euroa). Kaikki raaka-aine- ja valuuttatermiinit suljettiin ensimmäisen neljänneksen aikana projektilainan takaisinmaksun yhteydessä.

Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan liittyvät työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat -4,9 miljoonaa euroa (Q1 2009: -3,8 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta.

Liiketoiminnan muut kulut olivat -11,4 miljoonaa euroa (Q1 2009: -6,2 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi USD-termiineistä realisoituneita tappioita -2,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen liiketappio oli -2,3 miljoonaa euroa (Q1 2009: 2,2 miljoonaa euroa voittoa).

Vuosineljänneksen rahoitustuotot olivat 1,2 miljoonaa euroa (Q1 2009: 15,7 miljoonaa euroa) pääasiassa pankkitilien valuuttakurssivoitoista, jotka olivat 1,1 miljoonaa euroa. Rahoituskulut olivat -21,3 miljoonaa euroa (Q1 2009: -29,7 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat -15,9 miljoonan euron suuruisista valuuttakurssitappioista 320 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräisestä projektilainasta ja Nyrstarin 335 miljoonan Yhdysvaltain dollarin ennakkomaksusta sekä lainojen -5,4 miljoonan euron koroista.

Yhtiön ensimmäisen neljänneksen tappio oli -16,9 miljoonaa euroa (Q1 2009: -15,8 miljoonaa euroa). Yhtiön laaja tulos ensimmäiseltä neljännekseltä oli -20,0 miljoonaa euroa (Q1 2009: -8,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojatun myynnin toteutumisen takia.

Vuosineljänneksen investoinnit olivat 19,0 miljoonaa euroa (Q1 2009: 29,7 miljoonaa euroa). Tähän eivät sisälly uudet rahoitusleasingsopimukset, joiden arvo on 12,3 miljoonaa euroa. Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan suunnitteluun ja asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Konsernin taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat 31.3.2010 yhteensä 663,5 miljoonaa euroa (31.12.2009: 644,4 miljoonaa euroa).

Konsernin varoissa vaihto-omaisuus oli 124,3 miljoonaa euroa 31.3.2010 (31.12.2009: 109,5 miljoonaa euroa). Koska nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit suljettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, johdannaisinstrumentit koostuivat 31.3.2010 koronvaihtosopimuksista, joiden arvo oli -3,3 miljoonaa euroa (31.12.2009: 33,1 miljoonaa euroa). Rahavarat olivat 55,9 miljoonaa euroa (31.12.2009: 11,9 miljoonaa euroa).

Omassa pääomassa ja veloissa oman pääoman osuus oli 388,8 miljoonaa euroa 31.3.2010 (31.12.2009: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25 miljoonan euron hybridilaina.

Lainat vähenivät 438,1 miljoonasta eurosta 31.12.2009 232,2 miljoonaan euroon 31.3.2010. Luvuissa näkyy 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksu helmikuussa 2010. Suurimmat lainat olivat vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, Finnveran myöntämä investointi- ja käyttöpääomalaina sekä rautatielaina, joiden yhteenlaskettu määrä oli 161,4 miljoonaa euroa 31.3.2010. Lisäksi rahoitusleasingvelkoja sisältyy lainoihin yhteensä 28,2 miljoonaa euroa. Muut pitkäaikaiset vastuut olivat 248,5 miljoonaa euroa, johon sisältyy Nyrstar NV:n 335 miljoonan dollarin ennakkomaksu sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen solmimisen yhteydessä. Lyhytaikaisissa lainoissa ostovelat olivat 25,4 miljoonaa euroa (31.12.2009: 29,7 miljoonaa euroa).

Oma pääoma ja velat olivat 31.3.2010 kaikkiaan 908,9 miljoonaa euroa (31.12.2009: 879,0 miljoonaa euroa).

Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta

Vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä konserni sulki kaikki hyödyke- ja valuuttasuojauspositionsa. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirrat olivat positiivisia suojausten sulkemisen takia.

Rahoitus

Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstar NV:n kanssa. Nyrstarin maksaman 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun ansiosta Talvivaara pystyi maksamaan kokonaan 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisin helmikuussa 2010.

Talvivaara Sotkamo Oy nosti 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, joka on kirjattu omaksi pääomaksi. Lainan korko on 12-18 %, ja velallisella on oikeus maksaa laina takaisin kokonaan tai osaksi itse valitsemanaan ajankohtana sen jälkeen, kun lainan liikkeeseenlaskusta on kulunut kuusi kuukautta. Talvivaara Sotkamo Oy laski liikkeelle myös kaksi vaihtovelkakirjalainaa: 20 miljoonan euron laina Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle ja 5 miljoonan euron laina Outokumpu Mining Oy:lle. Näiden lainojen korko on 5-12 %.

Kaupalliset järjestelyt

Rahoitusjärjestelyn lisäksi Talvivaaran sopimus Nyrstarin kanssa merkitsi myös tärkeää osapuolten välistä kaupallista järjestelyä. Sopimusehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu (vastaa noin 2 miljoonaa tonnia sinkkisulfidia, jonka pitoisuusaste on 65 %). Talvivaaran tuotantosuunnitelman mukaisesti toimitusten arvioidaan jatkuvan 10-15 vuotta. Toimitukset alkoivat maaliskuussa 2010.

Nyrstar maksaa Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun lisäksi 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hintamuutoksiin). Osapuolet ovat myös sopineet seuraavasta hinnanjakomekanismista sinkin markkinahinnan perusteella:

• vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai kunnes 600.000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10 % Lontoon metallipörssin (LME) sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 2.500 dollaria tonnilta (3.000 dollariin tonnilta asti) ja 30 % LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 3.000 dollaria tonnilta; ja

• tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 % siitä osuudesta, millä LME:n sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä.

Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään 150.000 tonnia rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran bioliuotusprosessissa.

Yhteenveto tuotannosta

Kaikkien Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessien suorituskyky parani edelleen ensimmäisen neljänneksen aikana. Metallien tuotanto ei kuitenkaan saavuttanut budjetoitua tasoa, koska tekniset ongelmat aiheuttivat seisokkeja tuotannossa ja liuoksen virtausta metallitehtaalle piti rajoittaa rikkivetypäästöjen takia. Nikkelin tuotanto kauden aikana oli 610 tonnia ja sinkin 2.960 tonnia.

Kaivososaston toiminta vastasi edelleen odotuksia. Osasto louhi 3,0 miljoonaa tonnia malmia ja 2,4 miljoonaa tonnia sivukiveä. Malmin kuljetuskapasiteettia lisättiin hankkimalla yksi kiviauto ja yksi kaivinkone lisää. Hankintojen ansiosta kuljetuskalusto on nyt riittävä lyhyen ja keskipitkän aikavälin tarpeisiin.

Malminkäsittelyssä laajennetun murskauspiirin optimointia jatkettiin lupaavin tuloksin. Murskattua ja kasattua malmia tuotettiin 3,3 miljoonaa tonnia. Suunniteltua täysimittaista tuotantoa varten päivittäisen murskaus- ja kasaamismäärän on noustava 60.000-65.000 tonniin; tämä määrä saavutettiin jo melko usein, mutta ei vielä säännönmukaisesti. Niinpä yhtiö on päättänyt lisätä murskauspiiriin kaksi uutta kolmannen vaiheen murskainta nostaakseen järjestelmän käyttöastetta. Uusien murskainten käyttöönotto on aikataulutettu kesäkuulle 2010, ja niiden asennukset odotetaan voitavan tehdä normaalien huoltoseisakkien yhteydessä.

Biokasaliuotus kasan toisessa ja kolmannessa lohkossa eteni hyvin. Kasan toinen lohko valmistui tammikuun alussa, ja kolmas lohko on vielä kasauksessa. Metallien talteenottolaitokseen siirrettävän liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus nousi helmikuun 1,3 grammasta litrassa maalikuussa yli 2 grammaan litrassa. Metallien talteenottolaitokseen menevä liuos tuli jakson aikana pääosin kasan toisesta lohkosta, mistä saavutetut tuotantomäärät vastasivat kaiken kaikkiaan budjetoituja lukuja.

Kasan ensimmäisessä lohkossa metallia saostui edelleen takaisin kasaan muun muassa riittämättömän ilmastuksen ja murskatun malmin liian pienen raekoon takia. Takaisinsaostuneen metallin liuottamiseksi uudestaan kasan tästä lohkosta on ryhdytty toimenpiteisiin, mutta on vaikeaa ennustaa, miten pitkään metallin liuottaminen uudelleen vie. Siten on myös vaikeaa arvioida, miten paljon kasan ensimmäinen lohko vaikuttaa metallien kokonaistuotantoon vuonna 2010. Parantuneen murskauksen hallinnan ja ilmastuksen ansiosta kasan uusissa lohkoissa ei ole ilmennyt ensimmäisessä lohkossa havaittua takaisin saostumista.

Metallien talteenottoon vaikuttivat ylösajovaiheelle tyypillisten teknisten ongelmien aiheuttamat seisokit. Kauden vaikeimman tilanteen aiheutti vetytehtaan katalyytin vika, joka aiheutti 3,5 viikon mittaisen tuotantoseisokin helmikuussa. Häiriön syyksi ilmenivät epäpuhtaudet propaanissa, jota käytetään prosessissa raaka-aineena. Tämän jälkeen sekä propaanin että muiden kaivokselle tulevien raaka-aineiden laadunvalvontaa on tehostettu.

Vetytehtaan uudelleenkäynnistämisen jälkeen helmikuun lopussa metallien talteenotto on toiminut tasaisesti, mikä on vuorostaan auttanut nostamaan sekä nikkeli- että sinkkisulfidien laatua. Metallitehtaaseen tulevan liuoksen määrää jouduttiin kuitenkin rajoittamaan, sillä rikkivetypäästöt aiheuttivat hajuongelmia ympäristön kunnissa. Kaasunpesukapasiteettia lisättiin huhtikuussa, ja nyt yhtä tuotantolinjaa voidaan käyttää miltei täydellä teholla. Kaasunpesukapasiteettia pitää kuitenkin nostaa edelleen ennen kuin toinen tuotantolinja otetaan käyttöön kesäkuussa. Budjetoimattomiin kaasupesureihin liittyvien investointien arvioidaan pysyvan alle miljoonassa eurossa.

Ensimmäisen neljänneksen käyttökustannukset olivat budjetin mukaiset.

Tuotannon tunnusluvut

Talvivaara aikoo ottaa uraania talteen muiden metallien sivutuotteena

Talvivaara ilmoitti helmikuussa aikovansa käynnistää uraanin talteenoton ja hyödyntämisen muiden metallien sivutuotteena. Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen päätuotteiden liuotusprosessista uraanipuolituotteena (yellow cake) teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa.

Suunnitellun uuttolaitoksen arvioidaan olevan noin 30 miljoonan euron investointi. Vuosittaisten tuotantokustannusten arvioidaan olevan noin kaksi miljoonaa euroa ja vuosituotannon noin 350 tonnia.

Talvivaara on aloittanut neuvottelut alan johtavien yritysten kanssa yhteistyöstä uraanin tuotannossa ja myynnissä. Tuotannon rahoitus- ja toimintamalli täsmentyvät mahdollisen kumppanin kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Raportointikauden jälkeen Talvivaara Sotkamo Oy on 20.4.2010 jättänyt työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Kaivosalueella on myös käynnistetty tarvittavat selvitykset uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus

Talvivaaran kaivoksella tapahtui 18.3.2010 ympäristövahinko, kun kipsisakka-altaassa havaittiin vuoto. Vuoto saatiin hallintaan patorakenteilla, eikä siitä aiheutunut päästöä kaivospiirialueen ulkopuolelle.

Kipsisakka-altaan kuormituksen vähentämiseksi metallien talteenottolaitos suljettiin väliaikaisesti varotoimenpiteenä. Metallien talteenottoprosessi käynnistettiin uudelleen myöhemmin samana päivänä, kun yhtiö oli varmistanut sen olevan ympäristön kannalta turvallista. Asiantuntijaryhmä jatkoi sakka-altaiden rakenteiden vahvistamista miltei kuukauden vuodon jälkeen.

Poissaoloihin johtaneita tapaturmia oli Talvivaaran henkilöstössä ensimmäisen neljänneksen aikana viisi. Työtapaturmatiheys oli vuoden alusta laskettuna 37 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden ja viimeiseltä 12 kuukaudelta 16 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Henkilöstö

Talvivaarassa oli 336 työntekijää 31.3.2010 (Q1 2009: 272), mikä merkitsee 28 työntekijän lisäystä vuoden 2009 lopun 308:sta. Lukuun sisältyy kahdeksan poraria, jotka kauden aikana saivat menestyksekkäästi päätökseen Talvivaaran ja Pohjois-Karjalan Ammattiopiston järjestämän koulutusohjelman ja jotka sen jälkeen palkattiin yhtiöön. Kauden henkilöstökulut olivat 3.0 miljoonaa euroa (Q1 2009: 2.6 miljoonaa euroa).

Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun alusta 2010 alkaen.

Riskit ja epävarmuustekijät

Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittaviin proaktiivisiin toimenpiteisiin ryhtymiseksi riskien hallitsemiseksi.

Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arvioihin malmivaroista ja mineraalivarannoista liittyvät riskit, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja lupiin.

Lyhyellä aikavälillä Talvivaaran toiminnan riskit koskevat käynnissä olevaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit ovat toimivia teollisessa mittakaavassa, mutta ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, joita tällä hetkellä ei tiedetä tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.

Nikkelin markkinahinta on noussut noin 25.000-27.000 dollariin tonnilta vuoden takaisesta 10.000 dollarin tonnihinnasta. Kun otetaan huomioon nikkelin hinnan volatiliteetti sekä viime aikoina että pitkällä aikavälillä sekä viimeaikaiseen hintojen kehitykseen mahdollisesti sisältyvä spekulatiivinen osuus, yhtiö pitää hintojen laskua lyhyellä aikavälillä mahdollisena. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.

Talvivaaran liikevaihto syntyy lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloustilannetta olennaisesti. Talvivaaralla ei tammikuusta 2010 lähtien ole suojausta Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Euron viimeaikaisen heikkouden vuoksi yhtiö pitää nykyistä suojaamattomuuttaan perusteltuna. Yhtiö aikoo kuitenkin tarvittaessa suojautua valuuttakurssien volatiliteetilta myös tulevaisuudessa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liikkeellelaskettujen osakkeiden määrä 31.3.2010 oli 245.176.718. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden 2009 lopussa 263.669.291 osaketta.

Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja olivat 31.3.2010 seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (23,3 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 %) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,3 %).

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Varsinainen yhtiökokous

Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa:

• Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan. Gordon Edward Haslam,
  D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila Miettinen-Lähde ja Pekka Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland Junck ja Tapani Järvinen valittiin hallitukseen uusina jäseninä.

• Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

• Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että kutsu varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

• Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10.000.000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään 10.000.000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta, kumpikin osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen.

Lyhyen aikavälin näkymät

Talvivaaran tuotannon ylösajo edistyy hyvin. Kaikki prosessit ovat olleet jatkuvasti toiminnassa helmikuun lopusta lähtien ja tuotantomäärät nousevat tasaisesti. Yhtiö etenee tuotannon ylösajossa korjatun tuotantosuunnitelman mukaisesti. Mahdollisuudet ylittää vuoden 2010 tuotanto-ohjauksen (15.000-25.000 nikkelitonnia) alaraja ovat hyvät kasan ensimmäiseen lohkoon takaisin saostuneen nikkelin ansiosta. Talvivaara odottaa kassavirtansa muuttuvan positiiviseksi vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Nikkelin markkinahinta on kehittynyt erittäin suotuisasti vuoden 2010 alun jälkeen ja noussut viime viikkoina yli 27.000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta. Nikkelin kysyntään vaikuttavat perustekijät ovat tukeneet hintojen nousua. Ruostumattoman teräksen tuotanto maailmassa on kasvanut edellisvuodesta 48 % ensimmäisellä neljänneksellä, ja nikkelin tuotantoa on rajoittanut Vale Incon edelleen jatkuva lakko. Toisaalta myös rahastot ovat olleet aktiivisia markkinoilla ja vaikuttaneet hintoihin. Yhtiön mielestä markkinoiden näkymät ovat kaiken kaikkiaan parantuneet vuoden 2010 alussa, mutta hintojen volatiilisuuden riski on edelleen kohtalainen, sillä varastojen täydentämisessä, rahastojen toiminnassa ja nikkelin lähitulevaisuuden tarjonnassa voi tapahtua muutoksia.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

1. Osake-pääoma

2. Ylikurssirahasto

3. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

4. Suojausrahasto

5. Muut rahastot

6. Kertyneet voittovarat

7. Yhteensä

8. Vähemmistön osuus

9. Oma pääoma yhteensä

LIITETIEDOT

1. Laadintaperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2009, alla mainitut muutokset huomioiden.

Tulouttaminen

Kun Talvivaara solmii pitkäaikaisen myyntisopimuksen asiakkaan kanssa ja vastaanottaa sen nojalla ennakkomaksuja tuotteista, jotka toimitetaan vasta tulevaisuudessa, ennakkomaksut kirjataan muihin pitkäaikaisiin velkoihin. Myyntituotot kirjataan, kun tuote on toimitettu ja omistusoikeus ja kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti.

Talvivaara vastaanotti vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla 335 miljoonan USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun Nyrstar NV:ltä. Ennakkomaksu liittyy Talvivaara Sotkamo Oy:n allekirjoittamaan pitkäaikaiseen tuotevirtasopimukseen Talvivaaran sinkkituotannosta Nyrstar NV:n kanssa. Sopimuksen perusteella Talvivaara tulee toimittamaan Nyrstar NV:lle 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä vuodesta 2010 alkaen.

1) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.

2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia

3) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia