Talvivaara tiedotteet

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj : Talvivaaran vuoden 2011 tilinpäätöstietojen julkistaminen

Thu, 02 Feb 2012 09:00:00 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
2.2.2012

Talvivaaran vuoden 2011 tilinpäätöstietojen julkistaminen

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö julkistaa vuoden 2011 tilinpäätöstietonsa torstaina 16.2.2012 klo 9.00.

Tiedotustilaisuus pidetään torstaina 16.2.2012 klo 11.00 alkaen osoitteessa Tapahtumatalo Bank, Unioninkatu 20, 00130 Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Tilaisuudesta järjestetään suora internetlähetys (Live-webcast), jota voi seurata osoitteessa

http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2012_0216_q4/

Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:

Puhelinkokouksen numero: +358 (0)9 2313 9201

Tunnus: 909943

Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa osoitteesta pienellä viiveellä tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2012 loppuun saakka.

Lisää tietoa tapahtumasta löytyy osoitteessa www.talvivaara.com.

Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 71 29 800
Saila Miettinen-Lähde, rahoitus- ja talousjohtaja
Timo Laatio, sijoittajasuhteet

Talvivaara
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien arvioidaan riittävän useiden kymmenien vuosien tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250-indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Talvivaaran osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A

Thu, 19 Jan 2012 11:30:11 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
19.1.2012

Talvivaaran osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n vuoden 2007 optio-ohjelmaan kuuluvilla optioilla 2007A on 15.7.2011 merkitty 100 000 yhtiön osaketta ja 1.11.2011 8 700 yhtiön osaketta. Merkintähinta, 277826,07 euroa, kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden määrä nousee 245890 503 osakkeeseen.

Optio-oikeuksien perusteella merkityt osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 19.1.2012. Uudet osakkeet tuottavat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien.

Optio-oikeuksien perusteella merkityt osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 20.1.2012. Lisäksi Talvivaara hakee osakkeiden hyväksymistä Yhdistyneen Kuningaskunnan rahoituspalveluviranomaisen viralliselle listalle ja kaupankäynnin kohteeksi Lontoon Pörssin päämarkkinalla. Listalleoton odotetaan tapahtuvan ja kaupankäynnin alkavan arviolta 24.1.2012.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2007A alkoi 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012. Optio-oikeuksilla 2007A on 30.12.2011 mennessä merkitty yhteensä 449 286 osaketta ja merkitsemättä oli 1883 814 osaketta.

Optio-ohjelman 2007 ehdot ja lisätietoja ovat nähtävissä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa:

www.talvivaara.com/sijoittajat/Taloustieto/osake-ohjelma

tai

www.evli.com/web/FI/en/private-clients-and-companies/other-services/incentive-programs/Talvivaara

Lisätietoja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj +358 20 7129 800
Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja
Saila Miettinen-Lähde, rahoitus- ja talousjohtaja

Lehdistötiedote 18.1.2012 Talvivaara esitteli ympäristöasioiden parannusohjelman

Wed, 18 Jan 2012 16:40:38 +0200

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö julkisti Sotkamossa pitämässään tilaisuudessa uuden ympäristöasioiden parannusohjelman vuodelle 2012. Ohjelmassa keskitytään etenkin vesipäästöjen vähentämiseen ja ympäristöviestinnän parantamiseen. Toimitusjohtaja Pekka Perä myös pahoitteli yhtiön kainuulaisille aiheuttamaa epätietoisuutta ja huolta.

Talvivaaran viisiosaisessa parannusohjelmassa esitetään kaivosyhtiön osin jo käynnissä olevia ja tänä vuonna aloitettavia uusia toimia ympäristöasioista huolehtimiseksi.

Keskeisimpänä ongelmana kaivoksella on noussut esiin kaivosaluetta lähimpänä olevien järvien natriumsulfaattipitoisuuksien kohoaminen. Kaivoksen vesipäästöjen natriumsulfaattipitoisuudet on jo saatu laskemaan ja tilanteeseen on luvassa vielä huomattavasti parannusta tämän vuoden aikana.

– Olemme linjanneet myös uudet pitkän aikavälin ympäristötavoitteet, joiden toteutumisen eteen teemme töitä kaikin voimin. Olemme vakuuttuneita, että voimme kehittää kaivoksemme toimintaa niin, että Kainuun luonto voi hyvin jatkossakin, tiivistää Talvivaaran kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä myöntää, että yhtiö on tehnyt virheitä ympäristöasioiden ja niistä viestimisen suhteen. Perä pahoitteleekin Talvivaaran kainuulaisille aiheuttamaa ympäristöhuolta ja korostaa samalla yhtiön panostavan tulevaisuudessa entistä enemmän ympäristövaikutusten vähentämiseen ja niistä tiedottamiseen.

– Meillä on paljon parannettavaa ja sitä varten erittäin hyvä ohjelma nyt valmiina ja jo monelta osin käynnissä, Perä tiivistää.

Paikan päällä –blogisivusto kertoo kaivoksen ympäristöasioista

Talvivaara avasi uuden Paikan päällä –blogisivuston helpottamaan ympäristöviestintäänsä. Sivustolla voi tutustua Talvivaaran parannusohjelmaan ja lukea kaivoksen tuoreimpia ympäristöuutisia blogikirjoituksina. Paikan päällä -sivuille on myös koottu vastauksia lukuisiin kaivoksen ympäristöasioihin liittyviin kysymyksiin.

– Tahdomme parantaa ympäristöviestintäämme ja tämä blogi on siinä hyvä ja nopea väline. Jatkamme myös erilaisten yleisötilaisuuksien, tupailtojen ja avoimien ovien päivien järjestämistä, joista olemme saaneet erittäin hyvää palautetta, kertoo kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari.

Paikan päällä -blogi avautui tällä viikolla osoitteessa www.paikanpaalla.fi

Lisätietoja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 712 9800

Lassi Lammassaari, kaivoksen johtaja
Eeva Ruokonen, Kestävän kehityksen johtaja

Talvivaara

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien arvioidaan riittävän useiden kymmenien vuosien tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250-indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj uraanin talteenoton luvituksen päivitys 2012

Wed, 18 Jan 2012 15:49:02 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
18.1.2012

Uraanin talteenoton luvituksen päivitys

Talvivaaralle Euroopan komissiolta positiivinen kanta uraanin talteenottoprosessista Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara") on saanut Euroopan komissiolta positiivisen kannan uraanin talteenottoprosessista Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti. Yksi Euratomin perustamissopimuksen päätavoitteista on ydinpolttoaineen toimitusvarmuuden parantaminen EU:ssa. Kannanottonsa puitteissa komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran Sotkamon kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa.

Komission kanta oli toinen vaihe uraanin talteenoton luvitusprosessissa ja se seurasi marraskuussa 2011 saatua Euroopan komission hyväksyntää Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle uraanin myynti- ja ostosopimukselle. Molemmat Euroopan komission hyväksynnät ovat edellytys ydinenergialan mukaiselle valtioneuvostonluvalle uraanin talteenottamiseksi sivutuotteena.

Uraanin talteenoton aloittaminen Talvivaarassa edellyttää vielä ympäristöluvan ja ydinenergialain mukaisen valtioneuvoston luvan saamista. Talvivaara jätti uraanin talteenottoon liittyvän ympäristoluphakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle maaliskuussa 2011 ja odottaa saavansa päätöksen luvasta vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena ja odottaa saavansa luvan vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen aikana.

LISÄTIETOJA
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 7129 800
Kari Vyhtinen, investointijohtaja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj kooste vuoden 2011 pörssitiedotteista

Tue, 10 Jan 2012 11:45:56 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
10.1.2012

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj kooste vuoden 2011 pörssitiedotteista

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on julkaissut internetsivuillaan koosteen vuoden 2011 pörssitiedotteista. Kooste on luettavissa osoitteessa www.talvivaara.com/vuosikoosteet.

Osa tiedotteiden sisältämästä tiedosta saattaa olla vanhentunutta.

Lisätietoja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj +358 20 7129 800

Saila Miettinen-Lähde, Rahoitus- ja talousjohtaja

Timo Laatio, Sijoittajasuhteet

Talvivaara

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Tuotantopäivitys tammikuu 2012

Tue, 03 Jan 2012 15:29:38 +0200

Pörssitiedote

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

3.1.2012

Tuotantopäivitys

16 000 tonnin nikkelin tuotantotavoite vuodelle 2011 saavutettu

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") tiedottaa, että Yhtiö on saavuttanut vuoden 2011 tuotantotavoitteensa. Nikkeliä tuotettiin kauden aikana 16 087 tonnia ja sinkkiä 31 815 tonnia.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä tuotettiin 4 769 tonnia nikkeliä ja 10 524 tonnia sinkkiä, mikä oli uusi ennätys vuosineljännekselle. Metallien talteenottolaitoksen käyttöaste on parantunut merkittävästi viimeisen neljänneksen aikana. Molemmat tuotantolinjat saatiin jälleen käyttöön lokakuun puolivälissä, minkä jälkeen laitoksen käyttöaste on käytännössä vastannut vuoden 2012 tuotantotavoitteen vaatimaa tasoa. Metallien talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus on pysynyt tasaisena noin 2 grammassa litraa kohden.

Talvivaara julkistaa neljännen vuosineljänneksen sekä koko vuoden 2011 taloudellisen tuloksensa 16.2.2012.

Toimitusjohtaja Pekka Perä kommentoi: "Olemme tyytyväisiä voidessamme aloittaa uuden vuoden ilmoittamalla, että olemme saavuttaneet vuoden 2011 tuotantotavoitteemme. Tulevina kuukausina toimintamme painopiste pysyy tuotannon ylösajossa ja pyrimme myös edelleen parantamaan kaikkien prosessiemme käyttövarmuutta."

LISÄTIETOJA

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh: +358 20 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, rahoitus- ja talousjohtaja

Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle uraanin myynti- ja ostosopimukselle Euroopan Komission hyväksyntä

Wed, 30 Nov 2011 09:45:52 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
30.11.2011

Uraanin talteenoton luvituksen päivitys

Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle uraanin myynti- ja ostosopimukselle Euroopan Komission hyväksyntä

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara") tiedottaa, että Euratomin hankintakeskus ("ESA") on hyväksynyt Talvivaaran ja Cameco Corporationin ("Cameco") välisen uraanin myynti- ja ostosopimuksen Euroopan Komission valtuutuksella. Tämä hyväksyntä on ensimmäinen etappi uraanin luvitusprosessissa ja ehto valtioneuvoston luvalle uraanin talteenottamiseksi sivutuotteena. Tämän hyväksynnän seurauksena Talvivaara voi myydä uraanipuolituotteensa Camecolle sopimuksen ehtojen mukaisesti. Hyväksyntä pitää sisällään myös lausekkeita, jotka varmistavat riittävän uraanin tarjonnan Euroopan Unionin alueella.

Tuotannon aloittamiseksi vaaditaan lisäksi Euroopan komission hyväksyntä Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti, ympäristölupa ja ydinenergialain mukainen lupa Suomen hallitukselta uraanin talteenottamiseksi sivutuotteena. Talvivaara jätti uraanin talteenottoon liittyvän ympäristölupahakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle maaliskuussa 2011. Talvivaara arvioi viranomaisten hyväksyvän hakemuksen vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Lupahakemuksen käsittely ministeriössä on kesken, mutta Talvivaara odottaa saavansa luvan vuoden 2012 alussa. Euroopan Komission Euratomin perustamissopimuksen mukaista hyväksyntää odotetaan myös vuoden 2012 alussa.

Toimitusjohtaja Pekka Perä kommentoi: "Olemme tyytyväisiä siihen, että Camecon kanssa tekemämme uraanin myynti- ja ostosopimus on nyt saanut ESA:n hyväksynnän. Olemme saavuttaneet uraanin talteenoton luvituksen ensimmäisen virstanpylvään ja uskomme, että tulevaisuudessa, kun kaikki lupaprosessit on saatu vietyä loppuun, voimme luoda lisäarvoa Talvivaaralle myös uraanin talteenoton kautta."

Lisätietoja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 7129 800
Kari Vyhtinen, investointijohtaja

Talvivaaran pääomamarkkinapäivä 2011 - Taloudellinen ja tuotannollinen päivitys

Thu, 17 Nov 2011 14:01:18 +0200

PÖRSSITIEDOTE
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
17.11.2011

Talvivaaran pääomamarkkinapäivä 2011
Taloudellinen ja tuotannollinen päivitys

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") pitää tänään analyytikoille ja sijoittajille suunnatun pääomamarkkinapäivän (Capital Markets Day) Intercontinental Park Lane -hotellissa Lontoossa. Yhtiön johdon esitysten yhteydessä annetaan päivitys Talvivaaran tuotannosta, strategiasta ja ympäristöasioista, ja arvio vuoden 2012 tuotannosta sekä investointi- ja tuotantokustannuksista.

Keskeiset kohdat

Koko vuoden 2011 tuotantotavoite on edelleen vähintään 16 000 tonnia nikkeliä
Vuoden 2012 tuotantoarvio on 25 000-30 000 tonnia nikkeliä ja 50 000-60 000 tonnia sinkkiä
Vuoden 2012 investoinneiksi arvioidaan 40-50 miljoonaa euroa (ei sisällä uraania)
Vuoden 2012 tuotantokustannuksiksi arvioidaan noin 250 miljoonaa euroa

Q4 2011 tuotantopäivitys

Sotkamon kaivoksen toiminta kokonaisuudessaan on edistynyt suunnitellusti vuoden viimeisen neljänneksen aikana. Koko vuoden 2011 malmintuotannon arvioidaan olevan noin 11Mt ja sivukiven louhinnan 18Mt. Materiaalinkäsittelyn puolella tapahtuu myös jatkuvaa edistystä, ja koko materiaalinkäsittelyprosessi toimii nyt tyydyttävällä tasolla. Biokasaliuotuksessa primäärikasan uusi ensimmäinen lohko ja sekundäärikasa on otettu tuotantoon, minkä ansiosta liuoksen metallipitoisuus paranee edelleen ja kehittyy hallitummin.

Metallien talteenottolaitoksella molemmat tuotantolinjat ovat olleet tuotantokäytössä lokakuun puolivälistä lähtien, ja koko metallien talteenottoprosessi on toiminut suunnitellulla ja ennustettavalla tavalla. Liuoksen syöttö metallien talteenottolaitokselle on ollut keskimäärin 1 100 m³/h vuoden viimeisen neljänneksen aikana, ja tällä hetkellä syöttöä pidetään noin 1 500 m³/h tasossa. Nikkeliä on saostettu päivittäin noin 60-70 tonnia lokakuun puolivälistä lähtien. Päivittäisiin nikkelin tuotantotasoihin ja metallien talteenottolaitoksen käytettävyyteen perustuen Talvivaara odottaa pääsevänsä aikaisemmin julkistettuun 16000 tonnin nikkelin tuotantotavoitteeseen vuodelta 2011.

Tuotantoarvio

Talvivaara arvioi koko vuoden 2012 tuotannokseen 25 000-30 000 tonnia nikkeliä, 50 000-60 000 tonnia sinkkiä ja 500-600 tonnia kobolttia. Kuparin kaupallisen tuotannon odotetaan käynnistyvän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, ja luvituksen edistymisestä riippuen, pieniä määriä uraanirikastetta saatetaan myös tuottaa vuoden 2012 viimeisen neljänneksen aikana. Yhtiön tuotantoennuste vuodelle 2012 perustuu keskimäärin 1 200-1 500 m³/h liuoksen syöttöön metallien talteenottolaitokselle ja 2.5 g/l keskimääräiseen liuoksen nikkelipitoisuuteen. Talvivaara odottaa päivittäisten nikkelin tuotantotasojen olevan keskimäärin 70-90 tonnia vuoden 2012 aikana. Kaivososaston odotetaan tuottavan 18Mt malmia ja 12Mt sivukiveä.

Talvivaaran täyden tuotannon vuotuinen tuotantotavoite on edelleen 50000 tonnia nikkeliä. Kaikkia kaivoksen osaprosesseja on jo todistetusti käytetty täyden tuotannon edellyttämällä tasolla, mutta parannuksia vaaditaan vielä jotta kaikki osaprosessit toimivat vaaditulla tasolla luotettavasti ja ilman keskeytyksiä.

Arvio investointi- ja tuotantokustannuksista

Vuoden 2012 tuotantokustannuksien odotetaan olevan noin 250 miljoonaa euroa, sisältäen 15-20 miljoonaa euroa rahoitusleasing-kustannuksia. Poistojen ja arvonalennusten arvioidaan olevan 40-45 miljoonaa euroa. Arvioidut suorat tuotantokustannukset sivutuotehyvitysten jälkeen tuotettua rikasteessa olevaa nikkelitonnia kohden ovat
6 000-6 500 euroa vuodelle 2012 ja 4 500-5 000 euroa vuodelle 2013. Arvioidut suorat tuotantokustannukset käsittelypalkkioiden jasivutuotehyvitysten jälkeen tuotettuanikkelimetallitonnia kohden ovat 8 000-8 500 euroa vuodelle 2012 ja 6 500-7 000 euroa vuodelle 2013

Vuoden 2012 investoinneiksi arvioidaan 40-50 miljoonaa euroa ilman uraanin talteenottolaitoksen rakennuskustannuksia, joiden odotetaan olevan noin 40 miljoonaa euroa vuonna 2012. Cameco Corporationin kanssa solmitun uraanin osto- ja myyntisopimuksen mukaisesti Cameco hyvittää uraanin talteenottolaitoksen rakennuskustannukset Talvivaaralle 60 miljoonaan U.S. dollariin asti. Talvivaara aikoo myös tehdä kaikkitarpeellisiksi arvioidut ympäristöinvestoinnit.

Ympäristöpäivitys

Talvivaaran Sotkamon kaivoksen vesipäästöistä on käyty aktiivista keskustelua mediassa viime viikkojen aikana. Kun Talvivaara syksyllä 2010 havaitsi vesipäästöjen olevan ennakoitua korkeammalla tasolla, Yhtiö ryhtyi välittömästi toimiin Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) kanssa tilanteen korjaamiseksi. Mangaanipäästöjä on poistettu nostamalla prosessiveden pH-arvoja, jolloin mangaani saostuu, ja sulfaattipäästöjä on vähennetty lisäämällä prosessivesien kierrätystä. Näistä toimista johtuen, sulfaattipäästöt ovat vähentyneet noin 50% ja mangaanipäästöt noin 80% vuodesta 2010. Talvivaara suunnittelee uusia toimia päästöjen edelleen vähentämiseksi, mukaan lukien entisestään lisätty prosessivesien kierrätys, rikkivetykaasujen katalyyttipoltto sekä uusien, tällä hetkellä arvioitavana olevien vedenpuhdistustekniikoiden käyttöönotto. Sulfaattipäästöissä tavoitellaan 85% kokonaisvähennystä vuoteen 2015 mennessä. Kestävä kehitys on keskeinen osa Talvivaaran strategiaa, ja Yhtiö jatkaa ympäristöpäästöjen minimoimista prosessikehityksen ja ympäristöinvestointien kautta.

Poliisille on tehty ilmoitus Talvivaaran todetuista sulfaatti- ja mangaanipäästöistä ympäristönsuojelulain perusteella. Poliisitutkinta on vielä kesken, mutta Talvivaaran käsityksen mukaan rikosta asiassa ei ole tapahtunut.

Talvivaaran pääomamarkkinapäivän webcast-internetlähetystä ja presentaatioita voi seurata alkaen klo 14.30 osoitteesta: http://www1.axisto.co.uk/webcasting/investis/talvivaara/capital-markets-day-2011/.

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh +358 20 7129 800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, rahoitus- ja talousjohtaja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuonna 2012

Thu, 17 Nov 2011 14:00:00 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
17.11.2011

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuodelle 2012

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuonna 2012 on seuraava:

Tilinpäätöstiedote 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta torstaina 16.2.2012 klo 09:00
Q1 osavuosikatsaus 2012 keskiviikkona 25.4.2012 klo 09:00
Q2 osavuosikatsaus 2012 torstaina 16.8.2012 klo 09:00
Q3 osavuosikatsaus 2012 keskiviikkona 8.11.2012 klo 09:00

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu järjestettäväksi torstaina 26.4.2012.

Yhtiön vuoden 2011 vuosikertomus julkaistaan 26.3.2012 alkavalla viikolla.

Lisätietoja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 7129 800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, rahoitus- ja talousjohtaja

Talvivaara

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Kaivoksen toiminnan arvioidaan jatkuvan kymmeniä vuosia. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com

Talvivaara jatkaa systemaattista ympäristöohjelmansa toteuttamista

Thu, 17 Nov 2011 13:42:28 +0200

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara") toimii vastuullisesti, tehokkaasti ja tarkassa valvonnassa ympäristön kannalta erittäin kriittisellä toimialalla. Sen tavoitteena on olla vastuullisen kaivostoiminnan edelläkävijä, joka tekee enemmän kuin laki vaatii. Yhtiö toimii myös aktiivisesti yhteistyössä viranomaisten kanssa vähentääkseen kaivostoimintaan liittyviä ympäristöhaittoja.

Yhtiön Sotkamon kaivos on kuluvana syksynä ollut vilkkaan julkisen ympäristökeskustelun aihe Suomessa. Asiassa ei ole tullut esiin mitään uutta. Päästöihin liittyvät asiat on ensimmäisen kerran uutisoitu jo keväällä 2011. Syksystä 2010 lähtien, välittömästi ennakoitua suurempien sulfaatti- ja mangaanipäästöjen ilmenemisen jälkeen, Talvivaara on systemaattisesti korjannut tilannetta yhdessä valvovan viranomaisen kanssa.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä ymmärtää kansalaisten huolen. "Puhdas luonto on pyhä arvo kaikille, erityisesti meille vesien äärellä asuville suomalaisille", Perä sanoo.

Talvivaaran kaivostoiminnalla on huomattavat myönteiset vaikutukset koko Suomen, Itä-Suomen, Kainuun sekä ympäröivien maakuntien kansantuotteeseen ja työllisyyteen. Kaivoksen työllistävä vaikutus seutukunnalla on noin 1800 henkilöä. Seitsemässä muussa maakunnassa se tuottaa yhteensä jotakuinkin yhtä paljon talouskasvua ja työllisyyttä kuin itse kaivostoiminta ja sen alihankinta kotimaakunnassa.

Toimintaa ympäristöhaittojen minimoimiseksi Vesi

Talvivaaran puhdistetun prosessiveden nikkeli-, kupari ja sinkkipitoisuudet ovat luparajojen mukaisella tasolla. Natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet suurempia kuin ennen toiminnan aloittamista oli arvioitu.

Syksyllä 2010 Talvivaara havaitsi mangaani- ja sulfaattipitoisuuksien nousseen läheisissä järvissä. Havaittuaan ongelman Talvivaara ryhtyi viipymättä toimiin prosessin kehittämiseksi.

Mangaani- ja sulfaattipäästöjä on jo vähennetty huomattavasti, mutta työ päästöjen pienentämiseksi jatkuu edelleen. Mangaanipäästöjä poistetaan nostamalla prosessiveden pH-arvoa, jolloin mangaani saostuu. Loppuneutraloinnin jälkeen vesi johdetaan jälkikäsittelyaltaalle, jonka ylivuoto voidaan ympäristöluvan mukaisina poistovesinä päästää luontoon. Tällä menetelmällä mangaanipäästöt ovat tämän vuoden aikana laskeneet 80 prosenttia ja ovat jo ympäristön kannalta kestävällä tasolla.

Arvioitua suuremmat sulfaattipäästöt ovat pääosin johtuneet rikkivedyn hajun poistoon käytetystä suuresta lipeän määrästä. Sulfaattipäästöjä on vähennetty lisäämällä prosessivesien kierrätystä. Jo nyt sulfaattipäästöjä on voitu vähentää 50 prosenttia.

Jatkossa Talvivaara lisää prosessivesien kierrätystä entisestään ja pyrkii näin vähentämään sekä päästöjä että puhtaan veden käyttöä. Lisäksi rikkivetykaasuja aletaan vuoden 2012 aikana poistaa katalyyttipoltolla, mikä vähentää lipeän käytön tarvetta prosessissa ja vähentää näin sulfaattipäästöjä. Vuoden 2012 aikana toteutetaan niin ikään pilottitutkimuksia uusilla vedenpuhdistustekniikoilla ja uusia menetelmiä odotetaan saatavan käyttöön lähivuosina.

Nyt järvien tila ei enää huonone, vaan pintaosissa näkyy jo pitoisuuksien pienenemistä. Yhtiö on tilannut asiantuntijaorganisaatiolta selvityksen, jossa mallinnetaan lähijärvien syvänteissä olevien vesien vaikutuksista alapuolisiin vesistöihin. Selvitys valmistuu vuodenvaihteen jälkeen.

Ilma

Rikkivedyn aiheuttamat hajuhaitat on saatu suurelta osin poistetuiksi. Hajua esiintyy enää tuotannon poikkeustilanteissa, etenkin metallien talteenottoprosessin ylös- ja alasajojen yhteydessä.

Pölyäminen kaivospiirin ulkopuolella on hyvin hallinnassa.

Mittava ympäristöohjelma jatkuu

Talvivaaran ympäristöohjelma tähtää vesitaseen ja -päästöjen hallintaan, rikkivety- ja pölypäästöjen rajoittamiseen sekä sidosryhmätoiminnan kehittämiseen.

Kaivostoimiala on viranomaisten tarkassa valvonnassa. Kaivostoiminnan käynnistämistä edeltää laaja, vuosien työtä vaativa ympäristövaikutusten arviointi- ja luvitusprosessi. Toimiessaan kaivos on ympäristöviranomaisten säännöllisessä seurannassa.

Vuonna 2010 Talvivaaran ympäristöinvestoinnit olivat 28,5 miljoonaa euroa ja ympäristöön liittyvät käyttökustannukset 25,9 miljoonaa euroa.

Talvivaaralla on massiivinen ympäristön tarkkailuohjelma, johon yhtiö käyttää vuosittain noin 300 000 euroa. Tarkkailun toteutuksesta vastaa ulkopuolinen ja riippumaton asiantuntijaorganisaatio ja tarkkailun tulokset toimitetaan samanaikaisesti sekä valvovalle viranomaiselle että yhtiölle. Yhtiö tekee virallisen velvoitetarkkailun lisäksi myös omaa, täydentävää ympäristöseurantaa sekä jatkuvaa kehitystyötä päästöjen ehkäisemiseksi.

Kaivoksen ympäristössä vesistöt ja ilman laatu ovat erityisen tarkkailun kohteena. Viime vuonna vesistöstä otettiin 4 200 ja ilmasta 260 näytettä analysoitavaksi.

Kainuun ELY-keskus tutki aiemmin syksyllä kahden yksityishenkilön pyynnöstä, onko Talvivaaran Sotkamon kaivoksella syyllistytty sellaisiin ympäristörikkeisiin, joiden johdosta Talvivaaran kaivokseen saatettaisiin kohdistaa hallintopakkotoimia, joita ovat muun muassa toimenpiteisiin ryhtymiskehotus uhkasakon nojalla tai toiminnan keskeyttäminen. Kainuun ELY-keskus teki kuitenkin 4.10.2011 päätöksen, jossa todettiin yksiselitteisesti, että perusteita tällaisiin toimiin ei ole.

Vastuullisuuden edelläkävijä

Talvivaaran tavoitteena on olla vastuullisen kaivostoiminnan edelläkävijä. Tähän se pyrkii luonnonvarojen kestävällä ja säästeliäällä käytöllä sekä minimoimalla ympäristöhaittoja. Yhtiölle onkin myönnetty ISO 14001 -ympäristösertifikaatti osoituksena kyseisen standardin mukaisen ympäristöjärjestelmän virallisesta hyväksymisestä.

Edelläkävijyys ja Talvivaaran noudattamat eettisen liiketoiminnan periaatteet velvoittavat yhtiötä toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ja lain vähimmäisvaatimuksia parempiin suorituksiin.

Talvivaara parantaa toimintaedellytyksiään myös aktiivisella yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa. Hyvät kokemukset ja palaute avoimesta vuoropuhelusta naapureiden ja muiden ryhmien kanssa ohjaavat sidosryhmäyhteistyötä eteenpäin.

Lisätietoja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj +358 20 7129 800

Pekka Perä, toimitusjohtaja

Eeva Ruokonen, kestävän kehityksen johtaja

Talvivaara

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Kaivoksen toiminnan arvioidaan jatkuvan kymmeniä vuosia. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com

Korjaustiedote: Viranomaiset eivät käsittele Talvivaaran kaivostoiminnan mahdollista keskeyttämistä

Tue, 15 Nov 2011 18:11:08 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
15.11.2011

Korjaustiedote: Viranomaiset eivät käsittele Talvivaaran kaivostoiminnan mahdollista keskeyttämistä

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tänään 15.11.2011 klo 17:12 julkaisemassa suomenkielisessä pörssitiedotteessa "Viranomaiset eivät käsittele Talvivaaran kaivostoiminnan mahdollista keskeyttämistä" Kainuun ELY-keskuksen päätöksen päivämääräksi oli virheellisesti ilmoitettu 10.4.2011. Päätöksen oikea päivämäärä on 4.10.2011.

Lisätietoja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyjpuh +358 20 7129 800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja

Talvivaara: Viranomaiset eivät käsittele Talvivaaran kaivostoiminnan mahdollista keskeyttämistä

Tue, 15 Nov 2011 17:12:09 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
15.11.2011

Viranomaiset eivät käsittele Talvivaaran kaivostoiminnan mahdollista keskeyttämistä

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara") ilmoittaa, että julkisuudessa viime aikoina esillä olleet väitteet (HS 10.11.2011, Yle 15.11.2011 ja Reuters 15.11.2011) siitä, että Kainuun ELY-keskus harkitsisi Talvivaaran kaivoksen toiminnan rajoittamista tai keskeyttämistä ovat perättömiä.

Kainuun ELY-keskus on aiemmin syksyllä tutkinut kahden yksityishenkilön pyynnöstä, onko Talvivaaran Sotkamon kaivoksella syyllistytty sellaisiin ympäristörikkeisiin, joiden johdosta Talvivaaran kaivokseen saatettaisiin kohdistaa hallintopakkotoimia, joita ovat muun muassa toimenpiteisiin ryhtymiskehotus uhkasakon nojalla tai toiminnan keskeyttäminen. Kainuun ELY-keskus teki kuitenkin 10.4.2011 päätöksen, jossa todettiin yksiselitteisesti, että perusteita niin sanottuihin hallintopakkotoimiin ei ole.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä toteaa: "Esitetty väite meneillään olevista tutkimuksista on hämmentävä, sillä olemme tarkistaneet asian eikä toimivaltaisella, valvovalla viranomaisella Kainuun ELY-keskuksella ole tällainen asia käsittelyssä. Mediassa leviävä uutinen on täysin virheellinen."

"Talvivaara on vastuullinen kaivostoiminnan harjoittaja ja teemme aina kaiken mahdollisen, jotta ympäristölle aiheutuvat vaikutukset pidetään mahdollisimman pieninä."

Talvivaara tiedottaa torstaina 17.11. tarkemmin yhtiön tehdyista ja tulevista toimista ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

Lisätietoja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh+358 20 7129 800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj : johdon lähipiiri on ostanut yhtiön osakkeita

Fri, 11 Nov 2011 14:24:52 +0200

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
11.11.2011

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n johdon lähipiiri on ostanut yhtiön osakkeita

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ilmoittaa tänään, että 10.11.2011 yhtiön hallituksen jäsen Eileen Carr on ostanut 24 000 osaketta keskihintaan 208.44 GBp.

Kaupan jälkeen Eileen Carr perheineen omistaa yhtiöstä yhteensä 52 000 osaketta, joka vastaa 0.02 prosenttia yhtiön osakkeisiin liitetystä äänivallasta.

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj, puh. 020 7129 800

Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja
Saila Miettinen-Lähde, talous- ja rahoitusjohtaja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011

Wed, 09 Nov 2011 09:08:53 +0200

Pörssitiedote
9.11.2011

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011
Vakaa taloudellinen tulos tuotannon haasteista huolimatta

Keskeiset tapahtumat

Heinä-lokakuu 2011

Nikkelin tuotanto 3153 tonnia; rikkivetykehittimien ongelmat haittasivat tuotantoa
Liikevaihto 60,6 miljoonaa euroa
Liikevoitto 5,5 miljoonaa euroa

Tammi-syyskuu 2011

Nikkelin tuotanto 11319 tonnia, kasvua 73% verrattuna tammi-syyskuuhun 2010
Liikevaihto164,7 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 91,9 miljoonaa euroa)
Liikevoitto 16,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 11,1 miljoonaa euroa)

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Koko vuoden 2011 tuotantotavoite muutettiin vähintään 16000 tonniksi nikkeliä 7.10.2011 annetulla tuotantopäivityksellä
Metallien talteenottolaitoksen molemmat tuotantolinjat käynnissä lokakuun puolivälistä saakka; tuotanto etenee tuotantotavoitteen mukaisella tasolla
Epävarman ja volatiilin markkinatilanteen ja nikkelin hinnan laskun vuoksi lyhyen aikavälin painopiste siirretty tuotannon maksimoinnista kannattavuuden optimointiin
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä luopuu yhtiön päivittäisistä johtotehtävistä seuraavien kuukausien aikana, mutta aikoo jatkaa yhtiön hallituksen jäsenenä ja säilyttää nykyiset osakeomistuksensa yhtiössä; Talvivaaran hallitus on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin
100 miljoonan euron luottolimiitin muutossopimus allekirjoitettiin lokakuussa; luottolimiitin enimmäismäärä nostettiin 130 miljoonaan euroon ja maturiteettia jatkettiin vuodella kesäkuuhun 2014

Tunnusluvut

Milj. Euroa	Q3 2011	Q3 2010	Q1-Q3 2011	Q1-Q3 2010	Vuosi 2010
Liikevaihto	60,6	45,1	164,7	91,9	152,2
Liikevoitto (tappio)	5,5	10,9	16,0	11,1	25,5
% liikevaihdosta	9,1%	24,2%	9,7%	12,1%	16,7%
Kauden voitto (tappio)	-3,4	5,1	-8,9	-6,9	-7,7
Osakekohtainen tulos, EUR	-0,02	0,01	-0,05	-0,03	-0,04
Omavaraisuusaste	28,7%	40,1%	28,7%	40,1%	31,7%
Korolliset nettovelat	410,2	263,4	410,2	263,4	315,0
Velkaantumisaste	128,1%	66,8%	128,1%	66,8%	81,7%
Investoinnit	22,0	36,9	57,6	92,2	115,7
Rahavarat	38,6	6,0	38,6	6,0	165,6
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa	446	370	446	370	389

Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.

Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Kuten viimeisessä tuotantopäivityksessämme kerroimme, metallien talteenottolaitoksella oli vuoden kolmannella neljänneksellä edelleen käyttövarmuus- ja käytettävyysongelmia. Tuotanto kärsi erityisesti rikkivetykehittimien kriittisten varaosien puutteesta, jonka seurauksena rikkivetykehittimien kapasiteettiin suhteutettu käyttöaste oli kuluneella vuosineljänneksellä vain noin 35%. Molemmat rikkivetykehittimet ovat olleet käynnissä lokakuun puolivälistä lähtien, mutta uusien ongelmien välttämiseksi aiomme edelleen pitää niiden käyttöasteen täyden kapasiteetin alapuolella kunnes riittävä määrä tarvittavia varaosia on saatu varastoon. Arvioimme, että kriittisten varaosien varastotaso on saatu riittäväksi vuoden loppuun mennessä. Vaikka olemme tietenkin pettyneitä edelleen jatkuviin tuotannon rajoituksiin, olemme kuitenkin tyytyväisiä siihen, että olemme jo osoittaneet kaikkien prosessien toimivan suunniteltujen kapasiteettien tasolla.

Tuotannon ongelmista huolimatta saavutimme melko hyvän taloudellisen tuloksen kolmannella neljänneksellä. Liikevaihdon huomattavaa kasvua edelliseen vuosineljännekseen verrattuna edesauttoi toisen neljänneksen lopulla kertyneiden nikkelivarastojen purku. Saavutimme katsauskaudella myös 5,5 miljoonan euron liikevoiton. Rahoitusasemaamme olemme vahvistaneet allekirjoittamalla muutossopimuksen, jolla luottolimiittimme on kasvatettu 130 miljoonaan euroon. Olemme myös perustaneet enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman.

Kolmannen vuosineljänneksen aikana volatiliteetti rahoitus- ja raaka-ainemarkkinoilla oli suurta ja markkinatilanne haasteellinen. Vuosineljänneksen lopussa nikkelin hinta oli vuoden alimmalla tasollaan noin 17500 US dollarissa tonnilta. Vaikka luottamus markkinoilla on viime viikkojen aikana hiukan vahvistunut, olemme vastanneet sekä markkinoiden että oman tuotantotasomme asettamiin haasteisiin ja päivittäneet oman lyhyen tähtäimen toimintasuunnitelmamme. Keskitymme tällä hetkellä kannattavuuden optimointiin tuotannon maksimoimisen sijaan. Olemme jo siirtäneet osan suunnitelluista investoinneista vuodelle 2012 ja optimoineet toimintaamme siten, että säästämme myös loppuvuoden käyttökustannuksissa.

Olemme edelleen mitä suurimmassa määrin sitoutuneita tuotantomme ylösajon menestyksekkääseen loppuun saattamiseen. Kaikkien osaprosessien kapasiteetin on jo osoitettu riittävän täysimääräiseen tuotantoon, mutta tuotannon optimoinnissa ja vankan johtamisjärjestelmän täytäntöönpanossa riittää vielä työtä. Selvää parannusta henkilöstön työmoraalissa ja asenteissa on kuitenkin jo nyt nähtävissä, ja voinkin vilpittömästi kiittää työntekijöitämme heidän ponnisteluistaan kaikkein akuuteimpien tuotanto-ongelmien ratkaisemisessa viime kuukausien aikana.

Osana Talvivaaran muutosprosessia projektista tuotantolaitokseksi olen päättänyt luopua yhtiön päivittäisistä johtotehtävistä ja keskittyä jatkossa strategiamme kehittämiseen yhtiön hallituksen jäsenenä. Aion myös säilyttää nykyiset osakeomistukseni Yhtiössä. Talvivaaralla on kokenut ja kykenevä johtoryhmä, joka luotsaa yhtiötä eteenpäin, ja olemme myös aloittaneet uuden toimitusjohtajan hakuprosessin."

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talous- ja rahoitusjohtaja

Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 9.11.2011 alkaen klo 14.00.

Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi-syyskuun 2011 osavuosikatsauksesta pidetään 9.11.2011 alkaen klo 14.00. Tilaisuus on englanninkielinen.

Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2011_1109_Q3/

Johdolle voi esittää kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:

Suomi: (09) 2313 9201
Iso-Britannia: +44 (0)20 7162 0077
Yhdysvallat: +1 334 323 6201
Tunnus: 891450

Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa Talvivaaran www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen.

Taloudellinen katsaus

Heinä-syyskuu 2011

Liikevaihto ja taloudellinen tulos

Talvivaaran heinä-syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 60,6 miljoonaa euroa (Q3 2010: 45,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 61,0% huhti-kesäkuusta. Kasvuun vaikutti pääasiassa huomattavien nikkeli- ja kobolttitoimitusten lykkääntyminen huhti-kesäkuulta heinä-syyskuulle. Lykkääntymisen aiheutti Norilsk Nickel Harjavallan tehtaan huoltoseisakki toisella vuosineljänneksellä. Katsauskauden aikana nikkeliä toimitettiin yhteensä 4 586 tonnia, kobolttia 126 tonnia ja sinkkiä 8 848 tonnia.

Lopputuotteiden ja keskeneräisen tuotannon varastojen muutos oli 2,6 miljoonaa euroa (Q3 2010: 20,9 miljoonaa euroa). Varastojen aiempaa pienempään muutokseen katsauskaudella oli syynä edellisen neljänneksen lopun epätavallisen suurten nikkeli- ja kobolttituotevarastojen palautuminen normaalitasolle. Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä 29,1 miljoonaa euroa (Q3 2010: 26,9 miljoonaa euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat 12,3 miljoonaa euroa (Q3 2010: 11,0 miljoonaa euroa). Kulut olivat hieman edellistä vuosineljännestä alemmalla tasolla, mikä heijasteli alhaisempaa tuotannon tasoa. Toisaalta kustannustasoa nostivat kohonneet kunnossapitokustannukset, jotka aiheutuivat rikkivetykehittimien parannus- ja kunnossapitotöistä sekä primäärikasan purkuun rakennetun laitteiston parannustöistä.

Heinä-syyskuun liikevoitto oli 5,5 miljoonaa euroa (Q3 2010: liikevoitto 10,9 miljoonaa euroa). Katsauskauden
tappio oli 3,4 miljoonaa euroa (Q3 2010: voitto 5,1 miljoonaa euroa).

Tase ja rahoitus

Vuosineljänneksen investoinnit olivat 22,0 miljoonaa euroa (Q3 2010: 36,9 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät
lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteiden ja kipsisakka-altaan rakentamiseen sekä sinkkituotteen kuivaamiseen tarkoitettujen painesuodattimien hankintaan.

Syyskuussa Suomen valtio lunasti Talvivaara-Murtomäki rautatien kokonaisuudessaan ja maksoi Talvivaara Infrastructure Oy:lle radan rakentamisesta aiheutuneet kustannukset. Kokonaiskorvaus oli 40 miljoonaa euroa (ALV 0%), josta 20 miljoonaa euroa oli maksettu kesäkuussa 2010 ja loput 20 miljoonaa euroa maksettiin syyskuussa 2011. Lunastuksen yhteydessä radasta tuli Suomen valtion omaisuutta ja osa valtion rautatieverkostoa. Valtion korvauksen saatuaan Talvivaara maksoi takaisin 18,7 miljoonan euron pankkilainan ja 4,2 miljoonan korkotukilainan, joilla oli rahoitettu radan rakennuskustannukset.

Syyskuussa Talvivaara allekirjoitti myös laskusaatavien rahoitussopimukset, joiden yhteenlaskettu luottoraja on 100 miljoonaa euroa.

Elokuussa Talvivaara perusti Nordea Pankin, Sampo Pankin ja Svenska Handelsbankenin kanssa enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman. 30.9.2011 Yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja yritystodistuksia 10 miljoonan euron nimellisarvosta.

Tammi-syyskuu 2011

Liikevaihto ja taloudellinen tulos

Talvivaaran tammi-syyskuun 2011 liikevaihto oli 164,7 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 91,9 miljoonaa
euroa). Yhtiö toimitti asiakkailleen 11 136 tonnia nikkeliä (tammi-kesäkuu 2010: 5 614 tonnia), 24 266 tonnia sinkkiä (tammi-kesäkuu 2010: 14 610 tonnia) ja 266 tonnia kobolttia (tammi-kesäkuu 2010: 47 tonnia).

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,6 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 17,2 miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä vaurioituneesta poravaunusta ja muuntajasta saaduista vakuutuskorvauksista, rautatiestä saadusta myyntivoitosta ja johdannaisten käyvän arvon noususta.

Materiaali- ja palvelukulut olivat tammi-syyskuussa yhteensä 97,3 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 68,3 miljoonaa euroa). Kasvu edelliseen vuoteen verrattuna heijasteli tuotantotason nousua, ja suurimmat kustannustekijät olivat kulutusosat ja -tarvikkeet, ulkopuoliset palvelut sekä kemikaalit, etenkin propaani ja lipeä.

Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan liittyvät, työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat 19,1 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 14,4 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta.

Liiketoiminnan muut kulut olivat 42,6 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 30,2 miljoonaa euroa), josta yli kaksi kolmannesta oli energia- ja kunnossapitokuluja. Kunnossapitokulujen vaikutus oli erityisen suuri toisella vuosineljänneksellä huhti-toukokuussa toteutettujen huolto- ja parannusohjelmien takia.

Liikevoitto oli 16,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 11,1 miljoonaa euroa), joka on 9,7% tarkastelujakson liikevaihdosta.

Tammi-syyskuun rahoitustuotot olivat 1,0 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 6,9 miljoonaa euroa). Rahoitustuotot koostuivat pääasiassa pankkitilien koroista ja valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat 27,8 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 27,0 miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista lainoihin liittyvistä kuluista. Kuten tämän osavuosikatsauksen liitetiedossa 6 on tarkemmin kerrottu, Talvivaara on uudelleenluokitellut Nyrstarin maksaman, Yhdysvaltain dollarimääräisen ennakkomaksun ei-monetaariseksi velaksi vuoden kolmannesta neljänneksestä eteenpäin. Tästä uudelleenluokittelusta johtuen rahoitustuotoissa ja -kuluissa huomioidut valuuttakurssivoitot ja -tappiot ovat vähentyneet. Uudelleenluokitteluun liittyen Talvivaara on myös takautuvasti oikaissut relevantit taloudelliset raportointitiedot vuoden 2010 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen.

Yhtiön tappio katsauskaudelta oli 8,9 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: tappiota 6,9 miljoonaa euroa).

Yhtiön laaja tulos tammi-syyskuulta 2011 oli 16,3 miljoonaa euroa tappiollinen (tammi-syyskuu 2010: tappiota 15,4 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteutumisen takia.

Tase

Tammi-syyskuun investoinnit olivat 57,6 miljoonaa euroa (tammi-syyskuu 2010: 92,2 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteisiin, kipsisakka-altaaseen ja uraanin talteenottolaitokseen. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 30.9.2011 yhteensä 751,4 miljoonaa euroa (31.12.2010: 728,2 miljoonaa euroa).

Konsernin vaihto-omaisuus oli 30.9.2011 yhteensä 225,0 miljoonaa euroa (31.12.2010: 175,4 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden lisäys johtui tuotannon ylösajosta ja sen myötä lisääntyneestä kasatun malmin määrästä. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon.

Myyntisaamiset olivat 30.9.2011 47,6 miljoonaa euroa (31.12.2010: 52,4 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten 88% kasvu verrattuna 25,4 miljoonan euron myyntisaamisiin 30.6.2011 johtui nikkeli- ja kobolttitoimitusten suuresta määrästä kolmannella vuosineljänneksellä. Tämä puolestaan johtui toisella vuosineljänneksellä Norilsk Nickel Harjavallan huoltoseisakin vuoksi kasvaneiden nikkelin ja koboltin tuotevarastojen purusta.

Yhtiön rahavarat olivat 30.9.2011 yhteensä 38,6 miljoonaa euroa (31.12.2010: 165,6 miljoonaa euroa).

Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa 320,2 miljoonaa euroa (31.12.2010: 385,6 miljoonaa euroa). Kesäkuussa Talvivaara lisäsi omistustaan kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössään Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4% sen osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä, mikä kasvatti Talvivaaran omistusosuuden Talvivaara Sotkamo Oy:ssä 80 prosentista 84 prosenttiin. Osakkeiden ostosta johtuen oma pääoma väheni 61,5 miljoonalla eurolla, kun 60 miljoonan euron hankintahinta ja 1,5 miljoonan euron transaktiokulut vähennettiin IFRS-standardien mukaisesti omasta pääomasta. Toisaalta vuonna 2015 erääntyvän 225 miljoonan euron senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan 9,0 miljoonan euron pääomaosuus kirjattiin katsauskaudella omaan pääomaan.

Vuoden 2011 tammi-syyskuun aikana merkittiin ja maksettiin yhteensä 465 085 uutta osaketta yhtiön 2007A- ja 2007B-optio-oikeuksien sekä vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan perusteella. Osakkeiden merkintähinta on kirjattu kokonaan omaan pääomaan.

Lainat vähenivät katsauskaudella 480,6 miljoonasta eurosta (31.12.2010) 448,7 miljoonaan euroon (30.9.2011).
Lainoihin kohdistuneita muutoksia olivat vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan pääomaosuuden määrittely ja kirjaaminen omaan pääomaan, yritystodistusten liikkeellelasku 10 miljoonan euron nimellisarvosta sekä rautatien rahoittamiseen nostettujen pankkilainan ja korkotukilainan takaisinmaksu.

Ennakkomaksut olivat syyskuun lopussa yhteensä 242,1 miljoonaa euroa (31.12.2010: 259,9 miljoonaa euroa). Ennakkomaksujen muutoksiin tammi-syyskuussa 2011 sisältyy Nyrstarilta saadun ennakkomaksun uudelleenluokittelu ei-monetaariseksi velaksi, rautatiestä saadun ennakkomaksun tulouttaminen, Cameco Corporationilta saatu 7,0 miljoonan euron ennakkomaksu uraanin myynti- ja ostosopimuksesta sekä Nyrstarin ennakkomaksun kuolettaminen toteutuneiden sinkkitoimitusten suhteessa. Nyrstarin ennakkomaksun uudelleenluokittelu ei-monetaariseksi velaksi antaa paremman kuvan liiketoimen taloudellisesta luonteesta, koska ennakkomaksu maksetaan takaisin tuotetoimituksilla eikä siihen näin ollen sisälly tosiasiallista valuuttakurssiriskiä. Uudelleenluokittelun vaikutukset laskennallisiin verosaamisiin, omaan pääomaan, saatuihin ennakkomaksuihin, kauden voittoon tai tappioon sekä osakekohtaiseen tulokseen relevanteilla raportointikausilla on tarkemmin kuvattu tämän osavuosikatsauksen liitetiedossa 6. Uudelleenluokittelulla ei ole vaikutusta aiemmin raportoituihin liiketoiminnan tuloksiin tai rahavirtoihin.

Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 1 114,4 miljoonaa euroa (31.12.2010: 1214,5 miljoonaa euroa).

Rahoitus

Syyskuussa Talvivaara sai Suomen valtiolta 20 miljoonan euron suuruisen loppulunastusmaksun Talvivaara-Murtomäki rautatiestä. Lunastuksen jälkeen Talvivaara maksoi takaisin 18,7 miljoonan euron pankkilainan sekä 4,2 miljoonan euron korkotukilainan, joilla oli rahoitettu radan rakentamiskustannukset.

Syyskuussa Talvivaara allekirjoitti myös laskusaatavien rahoitussopimukset, joiden yhteenlaskettu luottoraja on 100 miljoonaa euroa.

Elokuussa Talvivaara aloitti Nordea Pankin, Sampo Pankin ja Svenska Handelsbankenin kanssa enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman. 30.9.2011 Yhtiöllä oli liikkeelle laskettuja yritystodistuksia 10 miljoonan euron nimellisarvosta.

Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaisesti Cameco maksaa Talvivaaralle enintään 60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria korvauksena uraanin talteenottolaitoksen rakennuskustannuksista. Talvivaara maksaa investoinnin takaisin uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Sen jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco ostaa kaiken Talvivaaran tuottaman uraanin 31.12.2027 saakka toimitushetken markkinahintoihin perustuvaan hintaan. 30.9.2011 mennessä Talvivaara oli saanut Camecolta yhteensä 7,0 miljoonaa euroa ennakkomaksuja.

Talvivaaran tammikuussa pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen erityisten oikeuksien
antamisesta 225 miljoonan euron suuruiseen senioristatuksiseen vakuudettomaan vaihtovelkakirjalainaan liittyen. Laina laskettiin liikkeeseen joulukuussa 2010 ja se erääntyy vuonna 2015. Laina on vaihdettavissa noin 27,0 miljoonaan Talvivaaran uuteen osakkeeseen. Vaihtovelkakirjan korko on 4,00% ja kokonaistuotto 6,50%, mikä johtuu 114,5%:n lunastushinnasta lainan erääntyessä.

Valuuttaoptio-ohjelma

Kesäkuussa 2011 Talvivaara aloitti valuuttaoptio-ohjelman, johon sisältyy dollarimääräisiä optioita kuuden kuukauden aikavälillä heinäkuusta joulukuuhun 2011. Kuukausittainen velvoite on 7,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kolmannen neljänneksen lopussa jäljellä olevalla ohjelmalla suojattu euro/dollari -suhteen vaihteluväli oli 1,2884-1,4900.

Tuotantokatsaus

Rikkivetykehittimissä esiintyneet ongelmat rajoittivat Talvivaaran tuotantoa heinä-syyskuussa 2011. Rikkivety on välttämätön saostuskemikaali metallien talteenottoprosessissa, joten kehittimien ennakoimattomilla tuotantoseisokeilla oli välitön vaikutus heinä-syyskuun tuotantomääriin. Nikkelin tuotanto oli 3153 tonnia ja sinkin 7286 tonnia. Nikkelin tuotanto tammi-syyskuussa oli 11319 tonnia (tammi-syyskuu 2010: 6550 tonnia) ja sinkin 21291 tonnia (tammi-syyskuu 2010: 16092 tonnia).

Metallien talteenotossa painopiste oli heinä-syyskuussa edelleen prosessin toimintavarmuuden ja käytettävyyden tehostamisessa erityisesti rikkivetytehtaan osalta. Huhti-kesäkuussa molemmissa rikkivetykehittimissä tehtiin kunnossapito- ja parannustöitä. Kunnossapitotöiden jälkeen kehittimet toimivat aluksi hyvin, mutta rikkivedyn tuotantoprosessin ajotapa aiheutti joidenkin lämpövastusten huomattavasti ennakoitua suurempaa kulumista. Tästä johtuen tiettyjen varaosien tarve osoittautui ennakoitua suuremmaksi, ja näiden osien varastot puolestaan riittämättömiksi. Varaosiin tarvittavien erikoisterästen pitkien toimitusaikojen vuoksi rikkivetykehittimiä ja koko metallien talteenottoprosessia jouduttiin käyttämään huomattavasti rajoitetulla kapasiteetilla. Rikkivetykehittimien kokonaiskäyttöaste heinä-syyskuussa oli vain 35 prosenttia.

Kaivososaston toiminta jatkui ilman merkittäviä häiriöitä. Kaivososasto tuotti 3,0 miljoonaa tonnia malmia (Q3 2010: 3,4 milj. tonnia) ja 4,5 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q32010: 5,4 milj. tonnia). Primäärikasan purkaminen tehostui tarkastelujaksolla eikä enää rajoittanut malmintuotantoa, minkä ansiosta tuotannon painopiste siirtyi enenevässä määrin malmintuotantoon.

Materiaalinkäsittelyssä primäärikasan purkujärjestelmässä aiemmin esiintyneet käyttöönotto-ongelmat saatiin pääosin ratkaistua kolmannen neljänneksen aikana. Purkulaitteistoon huhti-kesäkuussa 2011 tehtyjen muutosten ansiosta malmin syöttö järjestelmään ja prosessin kokonaiskäytettävyys paranivat merkittävästi heinä-syyskuussa. Primäärikasan purkuun allokoitiin myös lisää Talvivaaran omaa henkilöstöä ja kalustoa sekä lisää urakoitsijaresursseja. Näiden toimien ansiosta primäärikasan purkaminen ei enää rajoita uuden malmin kasaamista ja koko materiaalinkäsittelyprosessi toimii tyydyttävästi. Heinä-syyskuussa malmia murskattiin ja kasattiin 3,0 miljoonaa tonnia (Q3 2010: 3.4 milj. tonnia) ja tammi-syyskuussa 7,9 miljoonaa tonnia (Q1-Q3 2010: 10,4 milj. tonnia).

Biokasaliuotus kehittyi heinä-syyskuussa suunnitellusti. Liuos metallien talteenottoon otettiin pääosin liuotuskasan kolmannesta ja neljännestä lohkosta. Nikkelin talteenotto noin vuoden tuotantokäytössä olleesta kolmannesta lohkosta on tänä aikana noussut 65 prosenttiin, ja neljännen lohkon osalta kehitys on ollut samansuuntaista. Heinä-syyskuussa metallien talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus on pysynyt tasaisesti 2,0-2,5 grammassa litraa kohden.

Uusi liuotuskasan ensimmäinen lohko valmistui syyskuussa ja se on yhdessä sekundäärikasan kanssa otettu tuotantokäyttöön vuoden viimeisen neljänneksen aikana, minkä ansiosta tuotantomääriä voidaan edelleen kasvattaa. Liukeneminen sekä uudessa ensimmäisessä lohkossa että sekundäärikasassa on edistynyt hyvin.

Tuotannon tunnusluvut

		Q3 2011	Q3 2010	Q1-Q3 2011	Q1-Q3 2010	Vuosi 2010
Louhinta
Malmintuotanto	milj. tonnia	3,0	3,4	7,9	10,4	13,3
Sivukivituotanto	milj. tonnia	4,5	5,4	15,0	11,7	16,7
Malminkäsittely
Kasattu malmi	milj. tonnia	3,0	3,4	7,9	10,4	13,3
Biokasaliuotus
Malmia liuotuskasalla	milj. tonnia	32,2	21,4	32,2	21,4	24,3
Metallien talteenotto
Nikkeli, metallisisältö	tonnia	3 153	3 211	11 319	6 550	10 382
Sinkki, metallisisältö	tonnia	7 286	7 557	21 291	16 092	25 462

Kestävä kehitys ja lupaprosessit

Ympäristö

Heinä-syyskuussa toteutettu ympäristövaikutusten seuranta vahvisti, että Talvivaara noudattaa kaikkia ympäristöluvassa annettuja raja-arvoja vesipäästöjen suhteen. Metallien talteenotossa tehtyjen prosessiparannusten ja muiden ympäristöinvestointien ansiosta sulfaatti-, natrium- ja mangaanipäästöt läheisiin järviin ovat edelleen pienentyneet. Myös rikkivetypäästöt ovat pysyneet sallituissa rajoissa lukuunottamatta heinä-syyskuussa tapahtunutta metallien talteenottoprosessin epävakaasta käyntiasteesta johtunutta tilapäistä ylitystä. Pölypäästöjä pyritään pienentämään kaivosalueen teiden kastelujärjestelmillä, pölynpoistojärjestelmillä etenkin murskaus- ja seulomoalueilla sekä louhintaprosessin muutoksilla. Pölypäästöt ovat olleet ympäristöluvan sallimissa rajoissa kaikissa mittauspisteissä yhtä seulomossa sijaitsevaa mittauspistettä lukuunottamatta.

Talvivaara on sitoutunut minimoimaan kaivostoiminnastaan aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja haluaa olla edelläkävijä ympäristön kannalta kestävän kaivostoiminnan kehittämisessä.

Lupaprosessit

Talvivaara jätti maaliskuussa paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle yhtiön voimassa olevan ympäristöluvan päivityshakemuksen. Lupahakemukseen tehdään edelleen täydennyksiä.

Kesäkuussa 2011 Talvivaara jätti työ- ja elinkeinoministeriölle kaivoslain (503/1965) mukaisen hakemuksen Talvivaaran kaivospiirin laajentamiseksi noin 70 neliökilometrillä. Mikäli laajennus hyväksytään, Talvivaaran kaivospiirin kokonaispinta-ala on noin 130 neliökilometriä. Kaivospiirin laajennus liittyy jo aiemmin julkistettuun Talvivaaran mineraalivarantojen lisäykseen. Varantojen täysimääräinen hyödyntäminen ei ole mahdollista nykyisen kaivospiirin puitteissa.

Ympäristön perustilaselvityksiä ja valmisteluja ympäristövaikutusten arvioinnin aloittamiseksi liittyen mahdolliseen tuotannon laajentamiseen (Operation Overlord) ja kaivospiirin laajentamiseen jatkettiin heinä-syyskuussa.

Talvivaara jätti maaliskuussa 2011 uraanin talteenottoon liittyvän ympäristölupahakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle. Talvivaara arvioi viranomaisten hyväksyvän hakemuksen vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Lupahakemuksen käsittely ministeriössä on kesken, mutta Talvivaara odottaa saavansa luvan vuoden 2012 alussa.

Turvallisuus

Kolmannen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 13,9 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden edellisiltä 12 kuukaudelta laskettuna (31.12.2010: 10,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden).

Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa

Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa enintään 60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria uraanin talteenottolaitoksen ja siihen liittyvien laitosten rakentamiseen. Camecon investointi maksetaan takaisin uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana.

Sen jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco ostaa Sotkamossa tuotetun uraanin 31.12.2027 saakka voimassa olevan myynti- ja ostosopimuksen mukaisesti hintaan, joka perustuu toimitushetken markkinahintoihin.

Uraanin vuosittaiseksi tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (770000 paunaa) uraania, mikä vastaa noin 410 tonnia (900000 paunaa) uraanirikastetta (UO₄) vuodessa.

Cameco antaa Talvivaaralle teknistä tukea Sotkamon kaivosalueelle rakennettavan uraanin talteenottolaitoksen suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa ja toiminnassa.

Talvivaaran ja Camecon väliset sopimukset edellyttävät vielä Euratomin hankintakeskuksen vahvistusta sekä Euroopan komission hyväksyntää Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti. Yhtiö odottaa saavansa hyväksynnät vuoden 2011 lopulla.

Uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen tarvittava rakennuslupa saatiin kolmannella neljänneksellä ja rakennustyöt aloitettiin. Edellyttäen, että tarvittavat luvat ja hyväksynnät saadaan, laitoksen käyttöönoton ennakoidaan tapahtuvan vuoden 2012 jälkipuoliskolla.

Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord

Talvivaara jatkoi tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä tutkimuksia, joiden tavoitteena on nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli 50000 tonniin. Erilliseen projektiryhmään kuuluu nyt kaikkiaan yhdeksän metallurgian, infrastruktuurin, biokasaliuotuksen, materiaalinkäsittelyn ja projektijohdon asiantuntijaa.

Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin saakka. Eri prosessivaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LME-laatuista nikkelimetallia. Myös koboltin jalostamista metalliksi harkitaan. Sinkin jalostaminen sinkkimetalliksi ei sen sijaan ole tällä hetkellä suunnitteilla. Tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden, kuten mangaanin ja rikkihapon osalta tutkitaan joint venture- tai muita kumppanuusjärjestelyjä.

Tuotannon laajentamiseen liittyvät investoinnit on tarkoitus toteuttaa osissa, jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5-6 vuoden ajalle vuodesta 2013 alkaen. Tämä toteutustapa mahdollistaa myös laitteiden ja prosessien perättäisen käyttöönoton prosessin vaiheiden mukaan, minkä odotetaan vähentävän vakavien käynnistysongelmien riskiä.

Omistuksen lisääminen kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4% osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö allekirjoitti 1.6.2011 sopimuksen Outokumpu Mining Oy:n ja tämän emoyhtiön Outokumpu Oyj:n kanssa 4 prosentin lisäomistuksen ostamiseksi Talvivaara Sotkamo Oy:ssä. Kaupan seurauksena Talvivaaran osakeomistus Talvivaara Sotkamossa nousi 80 prosentista 84 prosenttiin, ja Outokumpu Miningin osakeomistus laski 16 prosenttiin. Kauppahinta 4 prosentin osakeomistukselle oli 60miljoonaa euroa.

Samassa yhteydessä Talvivaara solmi Outokumpu Miningin ja Outokumpu Oyj:n kanssa optiosopimuksen ("optio"), jonka perusteella Talvivaaralla on yksinoikeus ostaa Outokumpu Miningin jäljelle jäävät 16prosenttia Talvivaara Sotkamon osakkeista 240 miljoonalla eurolla 31.3.2012 mennessä. Päätös option käytöstä on Talvivaaran yksinomaisessa harkinnassa, ja se voi käyttää option yhdessä tai useammassa erässä. Mikäli yhtiö päättää käyttää option kokonaan tai osittain, asianmukaisia järjestelyitä lunastushinnan rahoittamiseksi harkitaan option käytön yhteydessä.

Talvivaara-Murtomäki-radan lunastaminen Suomen valtiolle

Vuosina 2008-2009 Talvivaara rakensi 25 kilometriä pitkän pistoraiteen, joka yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. Edellyttäen että sopimuksen mukaiset rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät, Suomen valtio oli sitoutunut korvaamaan Talvivaara Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia kahdessa erässä 40 miljoonaan euroon asti (ALV 0 %) ja lunastamaan rautatien Suomen valtion omaisuudeksi ja osaksi valtion rautatieverkostoa. Ensimmäinen sovittu kuljetustavoite saavutettiin vuonna 2010, jonka seurauksena kesäkuussa 2010 Suomen valtio maksoi 20 miljoonan euron osuuden radan lunastushinnasta. Loppuosa vähimmäiskuljetusmäärästä saavutettiin tammikuussa 2011, ja Suomen valtio maksoi loppusuorituksen 20 miljoonaa euroa syyskuussa 2011. Lopullisen maksun yhteydessä rautatiestä tuli Suomen valtion omaisuutta ja osa valtiollista rautatieverkostoa.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö mukaan OMX Helsinki 25 -indeksiin

Talvivaara on mukana OMX Helsinki 25 -indeksissä 1.8.2011 alkaen.

Varsinainen yhtiökokous

Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2011 Sotkamossa. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa:

Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2010.
Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot vuonna 2012 ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 160000euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 69000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 69000euroa, nimitysvaliokunnan puheenjohtajalle 53000 euroa, palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 53000 euroa, kestävän kehityksen komitean puheenjohtajalle 53 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 48 000 euroa.
Hallituksen jäsenmäärä on seitsemän ja hallituksen jäseniksi uudelle toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eero Niiva, Eileen Carr, D. Graham Titcombe, Pekka Perä, Tapani Järvinen ja Saila Miettinen-Lähde.
Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi tilikaudelle 2011 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10000000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa 27.10.2012 saakka. Valtuutus korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2010 antaman 10000000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen.
Yhtiö perustaa optio-ohjelman, jonka puitteissa optio-oikeuksia annetaan osittain yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille ja osittain niiden henkilöstölle. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5500000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5500000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen vuosittain määrittämien tuotannollisten tai taloudellisten tavoitteiden täyttymistä.

Riskien hallinta ja tärkeimmät riskit

Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.

Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot mineraalivarannoista ja malmivaroista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös vastapuoliin, valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja kaivoslupaan.

Lyhyen aikavälin operatiiviset riskit koskevat Talvivaaran käynnissä olevaa toiminnan ylösajoa. Vaikka yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa, ylösajon nopeuteen voi silti liittyä teknisiä tai operatiivisia riskitekijöitä, jotka eivät ehkä ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Talvivaara on käynnistänyt tuotantovarmuusohjelman operatiivisten riskien vähentämiseksi. Tavoitteena on, että ohjelman avulla vähennetään tuotantoseisokkeja ja onnettomuuksia arvioimalla laitteet ja prosessit yksityiskohtaisesti. Tehtyjen havaintojen perusteella toimintatapoja ja kunnossapitoa parannetaan. Lisäksi yhtiössä on käynnissä yksityiskohtainen operatiivisen tason johtamisjärjestelmien arviointi ja siihen liittyvä tehostamisohjelma.

Tuotantomäärän ohella Talvivaaran liikevaihtoon vaikuttaa merkittävimmin nikkelin markkinahinta. Nikkelin hinnan volatiliteetti on perinteisesti ollut suuri, ja yhtiö pitää todennäköisenä, että se pysyy sellaisena myös tulevaisuudessa. Talvivaaralla ei ole suojauksia nikkelin hinnan vaihtelua vastaan. Tästä syystä nikkelin hinnan epävakaus vaikuttaa merkittävästi yhtiön liikevaihtoon ja tulokseen. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.

Talvivaaran liikevaihto muodostuu enimmäkseen Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat pääosin euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää yhtiön taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustelluksi katsotulla tavalla.

Henkilöstö

Talvivaaran palveluksessa oli 30.9.2011 yhteensä 446 työntekijää (Q3 2010: 370).

Katsauskauden henkilöstökulut olivat 4,9 miljoonaa euroa (Q3 2010: 3,8 miljoonaa euroa). Tammi-syyskuun henkilöstökulut olivat 16,2 miljoonaa euroa (Q1-Q3 2010: 12,2 miljoonaa euroa).

Osana konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä Talvivaaran työntekijät päättivät kokouksessaan 18.6.2011 perustaa konsernille henkilöstörahaston. Henkilöstörahasto hallinnoi yhtiön maksamia kannustinpalkkioita. Henkilöstörahaston sääntöjen mukaisesti rahasto investoi merkittävän osuuden varoistaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeisiin. Henkilöstörahaston hallitus koostuu työntekijöiden keskuudestaan valitsemista edustajista. Rahaston rekisteröinti työ- ja elinkeinoministeriössä on kesken.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.9.2011 yhteensä 245781803 osaketta. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli katsauskauden lopussa 290636 391 osaketta.

Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja se päättyy 31.3.2012. 2007B-optioilla merkintäaika alkoi 1.4.2011 ja se päättyy 31.3.2013. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 30.9.2011 mennessä merkitty yhteensä 340 586 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 1992 514kappaletta. Yhtiön 2007B-optio-oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 48763 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön 2007B-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2284337 kappaletta. Lisäksi vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan perusteella on merkitty 214736 yhtiön uutta osaketta.

Katsauskauden lopussa seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,0%), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6%), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,7%) ja Solidium Oy (5,1%).

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Tuotanto- ja hallinnointipäivitys

Talvivaara ilmoitti 7.10.2011, että hyödyke- että rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisesta epävakaudesta ja epävarmuudesta johtuen Talvivaaran johto on päivittänyt yhtiön toimintasuunnitelman ja tehnyt strategisen päätöksen keskittyä loppuvuonna 2011 kannattavuuden optimointiin tuotannon maksimoimisen sijaan. Loka-joulukuussa 2011 säästöjä haetaan siirtämällä noin kymmenen miljoonan euron investoinnit vuodelle 2012, minimoimalla urakoitsijoiden käyttöä ja optimoimalla kaivososaston tuotantoa. Metallien talteenottolaitoksen lyhyen aikavälin käytettävyysennusteiden perusteella Talvivaara tarkensi koko vuoden 2011 nikkelin tuotantoennustettaan vähintään 16 000 tonniin.

Samanaikaisesti Talvivaara ilmoitti useista toimista, joilla pyritään tehostamaan yhtiön johtamisjärjestelmiä. Tuotannon uusi organisaatio astui voimaan 1.10.2011 ja se on jaettu kahteen tuotantolinjaan: malminkäsittelyn prosesseihin eli kaivokseen ja materiaalinkäsittelyyn, sekä metalliprosesseihin eli biokasaliuotukseen ja metallien talteenottoon. Yhtiössä on käynnissä yksityiskohtainen operatiivisen tason johtamisjärjestelmien arviointi ja siihen liittyvä tehostamisohjelma, joka käynnistyi vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Johtamisjärjestelmää tarkastellaan myös konsernitasolla, mihin liittyen johtoryhmä uudelleenorganisoidaan ja johtoyhmän jäsenten vastuualueet määritellään uudelleen.

Toimitusjohtaja Pekka Perä luopuu päivittäisistä johtotehtävistä

Talvivaara ilmoitti 7.10.2011 toimitusjohtaja Pekka Perän kertoneen Yhtiön hallitukselle päätöksestään luopua Yhtiön päivittäisistä johtotehtävistä seuraavien kuukausien aikana. Yhtiö aikoo nimittää uuden toimitusjohtajan mahdollisimman nopeasti, ja Pekka Perä on luvannut hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä uuden toimitusjohtajan nimittämiseen saakka. Perä on myös vahvistanut, että hän aikoo jatkaa Yhtiön hallituksen jäsenenä ja säilyttää nykyiset osakeomistuksensa Yhtiössä.

Talvivaaran hallitus on käynnistänyt uuden toimitusjohtajan hakuprosessin ja tiedottaa markkinoita prosessin edetessä varmistaakseen toimitusjohtajan tehtävien joustavan siirtymisen ja tehokkaan siirtymäkauden.

Muutetun luottolimiittisopimuksen allekirjoittaminen

Lokakuussa Talvivaara ja sopimuksessa mukana olevat pankit allekirjoittivat muutossopimuksen alun perin 100 miljoonan euron luottolimiittisopimukseen. Tehdyillä muutoksilla sopimus saatiin paremmin vastaamaan Talvivaaran nykyistä kehitysvaihetta. Samassa yhteydessä limiitin kokonaismäärää nostettiin 130 miljoonaan euroon ja laina-aikaa pidennettiin yhdellä vuodella kesäkuuhun 2014. Sopimuksen luotottajat ja järjestäjät ovat Nordea Pankki, Sampo Pankki, Svenska Handelsbanken ja Pohjola Pankki. Tällä hetkellä nostamattoman luottolimiitin marginaali on 1,75-3,00 prosenttia yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan.

Muutettu 130 miljoonan euron luottolimiittisopimus korvaa Nordea Pankin myöntämän 80 euron luottolimiitin, jonka pääasiallinen tarkoitus oli varmistaa riittävä rahoitus Outokumpu Miningin kanssa tehdyn Talvivaara Sotkamon osakekaupan jälkeen.

Metallityöväen liiton ja Ammattiliitto Pron lakko

Suomen Metallityöväen liitto ja Ammattiliitto Pro aloittivat 21.10.2011 lakon, johon kuului 40 eri teknologia-alan yritystä. Eräät kaivosalan yritykset Talvivaara mukaan lukien suljettiin kuitenkin pois lakon piiristä. Lakko päättyi 24.10.2011.

Ympäristölupa-asiat

Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) päätti 21.10.2011, että nikkelin vuosituotannon nostaminen Talvivaaran kaivoksella noin 30000 tonnista 50000 tonniin vaatii uuden ympäristövaikutusten arvioinnin. Suunniteltu tuotannon lisäys oli alun perin mukana maaliskuussa 2011 viranomaisille jätetyssä yhtiön voimassa olevan ympäristöluvan päivityshakemuksessa. ELY-keskuksen päätöksen jälkeen tuotannon lisäys kuitenkin poistettiin hakemuksesta, jotta vaadittu ympäristövaikutusten arviointi voitaisiin toteuttaa ja sen jälkeen hakea erikseen lupaa nikkelin 50 000 tonnin vuosituotannolle.

Uusi ympäristövaikutusten arviointiprosessi on käynnistetty ja neuvottelut viranomaisten kanssa ohjelmasta sopimiseksi ovat käynnissä. Nikkelin vuosituotannon nostamiseen 50000 tonniin liittyvä ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan yhtä aikaa niiden arviointien kanssa, joita tuotannon nostaminen 100 000 tonniin ja kaivospiirin laajentaminen 130 neliökilometriin edellyttävät. Ympäristövaikutusten arvioinnit odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2012 jälkimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen Talvivaara aikoo hakea erillisellä hakemuksella lupaa nikkelin noin 50 000 tonnin vuosituotantoon. Viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Talvivaara odottaa, että lupa voidaan saadaan vuoden 2013 puolivälin paikkeilla. Nikkelin tuotannon nostamiseen 100000 tonniin vuodessa liittyvä ympäristölupahakemus jätetään myös vuonna 2012, mutta tämän hakemuksen käsittelyn ennakoidaan kestävän kauemmin ja näin ollen lupa saataneen vasta vuoden 2014 alussa.

Talvivaara uskoo saavansa ympäristöluvan nikkelin 50000 tonnin vuosituotannolle vuoden 2013 puolivälissä, joten muutoksen lupamenettelyn ei odoteta vaikuttavan olennaisesti Talvivaaran tuotannon ylösajon aikatauluun.

Lyhyen aikavälin näkymät

Toiminnalliset näkymät

Rikkivetykehittimien käytettävyys ja käyttöaste sekä metallien talteenottoprosessi kokonaisuudessaan ovat Talvivaaran lyhyen aikavälin tuotantovolyymien kannalta kriittisiä tekijöitä. Lokakuun puolivälistä lähtien Talvivaaran molemmat rikkivetykehittimet ovat olleet tuotantokäytössä ja metallien talteenottoprosessi toimii suunnitellusti. Ennakoimattomat seisakit välttääkseen Talvivaara aikoo kuitenkin jatkaa rikkivetykehittimien käyttämistä huomattavasti rajoitetulla kapasiteetilla arviolta vuoden loppuun asti, jolloin varaosavaraston arvioidaan olevan riittävä.

Metallien talteenottolaitoksen nykyisen tuotantotason ja lyhyen aikavälin käytettävyysennusteiden perusteella Talvivaara pitää koko vuoden nikkelin tuotantotavoitteensa ennallaan vähintään 16 000 tonnissa.

Tulevan vuoden tuotantoennustetta arvioidaan uudelleen muun muassa metallien talteenottolaitoksen ennakoidun toimintavarmuuden ja käytettävyyden, uuden malmin kasaamisen ennakoidun edistymisen sekä Talvivaaran muutetun lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman perusteella. Lisätietoja vuoden 2012 tuotanto- ja taloudellisista ennusteista julkistetaan Talvivaaran pääomamarkkinapäivän yhteydessä 17.11.2011.

Markkinanäkymät

Vuoden 2011 kolmatta neljännestä leimasivat maailman talouskasvuun, euroalueen valtioiden velkaongelmiin ja Euroopan pankkijärjestelmän vakauteen liittyvien kasvavien ongelmien aiheuttama hyödyke- ja finanssimarkkinoiden voimistuva epävakaus ja epävarmuus. Nikkelin hinta oli heinäkuussa ylimmillään 25 000 Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden, josta se putosi 17570 dollariin katsauskauden lopulla.

Lontoon metallipörssin LME:n nikkelivarastot ovat kuitenkin jatkuvasti pienentyneet ja ovat nyt alimmilla tasoillaan sitten vuoden 2009 alun, ja vaikka nikkelin tuotannon ennakoidaan lisääntyvän, Talvivaara ei usko kysynnän ja tarjonnan tasapainon merkittävästi muuttuvan lähiaikoina. Nikkelin hintojen pudottua heinä-syyskuussa etenkin nikkelipitoisen raakaraudan (nickel pig iron) tuotantoa leikattiin hintatason ollessa noin 19000 Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden. Mikäli nikkelin huono hintakehitys jatkuu, tullaan korkean kustannustason kapasiteettia jatkossakin sulkemaan nikkelin hintatason tukemiseksi.

Vaikka lokakuussa ja marraskuun alussa perusmetallien, nikkeli mukaan lukien, hintatasossa onkin ollut havaittavissa toipumista, hintojen volatiliteetin odotetaan jatkuvan korkeana kunnes maailmantalouden kasvusuunta ja poliitikkojen kyky saada Euroopan velkakriisi hallintaan selkiytyvät. Jollei maailmantalous joudu vakavaan taantumaan, tuotannon rajakustannukset vaikuttaisivat rajoittavan nikkelin hinnan heikkenemistä. Talvivaaran näkemyksen mukaan pitkällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä taso on noin 20000 Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden, mutta lyhyemmällä aikavälillä makrotalouden muutoksista johtuva lasku huomattavastikin alemmalle tasolle on mahdollista.

9.11.2011

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus

KONSERNIN TULOSLASKELMA
	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton
	7-9/	7-9/	1-9/	1-9/
(kaikki luvut EUR '000)	2011	2010	2011	2010
Liikevaihto	60 620	45 091	164 734	91 945
Liiketoiminnan muut tuotot	1 136	532	2 557	17 243
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	2 562	20 938	42 236	53 097
Materiaalit ja palvelut	-29 131	-26 915	-97 335	-68 284
Henkilöstökulut	-5 708	-4 590	-19 129	-14 446
Poistot ja arvonalentumiset	-11 668	-13 159	-34 484	-38 191
Liiketoiminnan muut kulut	-12 277	-10 966	-42 612	-30 234
Liikevoitto/tappio(-)	5 534	10 931	15 967	11 130
Rahoitustuotot	170	2 028	961	6 892
Rahoituskulut	-10 025	-6 137	-27 781	-27 026
Rahoitustuotot/kulut (-) (netto)	-9 855	-4 109	-26 820	-20 134
Voitto/tappio(-) ennen veroja	-4 321	6 822	-10 853	-9 004
Tuloverot	921	-1 748	1 909	2 154
Kauden voitto/tappio(-)	-3 400	5 074	-8 944	-6 850
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille	-3 577	3 576	-10 178	-7 889
Määräysvallattomille omistajille	177	1 498	1 234	1 039
	-3 400	5 074	-8 944	-6 850
Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake)
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu	-0,02	0,01	-0,05	-0,03

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton
	7-9/	7-9/	1-9/	1-9/
(kaikki luvut EUR '000)	2011	2010	2011	2010
Kauden voitto/tappio(-)	-3 400	5 074	-8 944	-6 850
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna
Rahavirran suojaukset	-2 506	-2 696	-7 385	-8 572
Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna	-2 506	-2 696	-7 385	-8 572
Laaja tulos yhteensä	-5 906	2 378	-16 329	-15 422
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille	-5 682	1 419	-16 381	-14 747
Määräysvallattomille omistajille	-224	959	52	-675
	-5 906	2 378	-16 329	-15 422

KONSERNIN TASE
	Tilintarkas- tamaton	Tilintar- kastettu	Tilintarkas- tamaton
(kaikki luvut EUR '000)	30.9.11	31.12.10	30.9.10
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	751 448	728 226	687 226
Biologiset hyödykkeet	8 793	8 464	8 474
Aineettomat hyödykkeet	7 485	7 737	7 758
Laskennalliset verosaamiset	25 847	20 552	26 748
Muut saamiset	2 986	7 626	7 616
Myytävissä olevat rahoitusvarat	630	464	-
	797 189	773 069	737 822
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	225 038	175 361	160 389
Myyntisaamiset	47 602	52 354	33 716
Muut saamiset	5 806	8 702	6 189
Johdannaisinstrumentit	237	40	-
Rahavarat	38 555	165 555	5 976
	317 238	402 012	206 270
Myytävänä olevat omaisuuserät	-	39 391	39 391
Varat yhteensä	1 114 427	1 214 472	983 483

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	80	80	80
Osakeanti	-	91	-
Ylikurssirahasto	8 086	8 086	8 086
Suojausrahasto	1 665	7 494	9 709
Muut rahastot	448 802	433 012	439 784
Kertyneet voittovarat	-152 646	-80 068	-79 257
	305 987	368 695	378 402
Määräysvallattomien omistajien osuus	14 238	16 895	16 091
Oma pääoma yhteensä	320 225	385 590	394 493
Pitkäaikaiset velat
Lainat	421 982	437 623	239 769
Saadut ennakkomaksut	227 344	225 068	228 324
Ostovelat	-	17	29
Johdannaisinstrumentit	-	-	1 553
Varaukset	5 860	3 935	2 987
	655 186	666 643	472 662
Lyhytaikaiset velat
Lainat	26 761	42 934	29 601
Saadut ennakkomaksut	14 800	34 800	32 658
Ostovelat	35 607	39 408	31 361
Muut velat	61 074	43 820	21 880
Johdannaisinstrumentit	774	1 277	828
	139 016	162 239	116 328
Velat yhteensä	794 202	828 882	588 990
Velat ja oma pääoma yhteensä	1 114 427	1 214 472	983 483

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

A. Osake-pääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssirahasto
D. Suojausrahasto
E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet voittovarat
H. Yhteensä
I. Määräysvallattomien omistajien osuus
J. Oma pääoma yhteensä

(kaikki luvut EUR '000)

	A	B	C	D	E	F	G	H	I	J
1.1.2010	80	-	8 086	16 567	401 248	16 200	-71 368	370 813	11 784	382 597
Kauden tulos	-	-	-	-	-	-	-7 889	-7 889	1 039	-6 850
Muut laajan tuloksen erät
- Rahavirtojen suojaukset	-	-	-	-6 858	-	-	-	-6 858	-1 714	-8 572
Kauden laaja tulos	-	-	-	-6 858	-	-	-7 889	-14 747	-675	-15 422

Liiketoimet omistajien kanssa
Toteutetut osakeoptiot	-	-	-	-	364	-	-	364	-	364
Perpetuaali pääomalaina	-	-	-	-	-	19 925	-	19 925	4 982	24 907
Henkilöstön osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo	-	-	-	-	-	2 047	-	2 047	-	2 047
Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä	-	-	-	-	364	21 972	-	22 336	4 982	27 318
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-	-	-	364	21 972	-	22 336	4 982	27 318
30.9.2010	80	-	8 086	9 709	401 612	38 172	-79 257	378 402	16 091	394 493
31.12.2010	80	91	8 086	7 494	401 612	31 400	-80 068	368 695	16 895	385 590
1.1.2011	80	91	8 086	7 494	401 612	31 400	-80 068	368 695	16 895	385 590

Kauden tulos	-	-	-	-	-	-	-10 178	-10 178	1 234	-8 944
Muut laajan tuloksen erät
- Rahavirtojen suojaukset	-	-	-	-6 203	-	-	-	-6 203	-1 182	-7 385
Kauden laaja tulos	-	-	-	-6 203	-	-	-10 178	-16 381	52	-16 329

Liiketoimet omistajien kanssa
Toteutetut osakeoptiot	-	-91	-	-	658	-	-	567	-	567
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015	-	-	-	-	1 800	-	-	1 800	-	1 800
Tytäryhtiön osakkeiden hankinta	-	-	-	374	-	996	-60 509	-59 139	-2 349	-61 488
Perpetuaali pääomalaina	-	-	-	-	-	-	-1 891	-1 891	-360	-2 251
Johdon kannustinjärjestelmä	-	-	-	-	70	-	-	70	-	70
Vaihtovelkakirjalaina, oman pääoman komponentti	-	-	-	-	9 018	-	-	9 018	-	9 018
Henkilöstön osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo	-	-	-	-	3 248	-	-	3 248	-	3 248
Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä	-	-91	-	374	14 794	996	-62 400	-46 327	-2 709	-49 036
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	-	-91	-	374	14 794	996	-62 400	-46 327	-2 709	-49 036
30.9.2011	80	-	8 086	1 665	416 406	32 396	-152 646	305 987	14 238	320 225

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton	Tilintarkas- tamaton
	7-9/	7-9/	1-9/	1-9/
(kaikki luvut EUR '000)	2011	2010	2011	2010
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-)	-3 400	5 074	-8 944	-6 850
Oikaisut
Verot	-921	1 748	-1 909	-2 154
Poistot	11 668	13 159	34 484	38 191
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa	-8 824	-2 060	-26 816	-4 364
Korkotuotot	-170	-2 028	-961	-6 892
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-)	58	-3 638	-327	-20 280
Korkokulut	10 026	6 137	27 781	27 026
	8 437	18 392	23 308	24 677
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-)	-23 324	-10 030	14 383	-19 774
Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-)	-5 934	-23 566	-49 677	-50 878
Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+)	30 673	-20 040	8 026	14 253
Käyttöpääoman muutos	1 415	-53 636	-27 268	-56 399
	9 852	-35 244	-3 960	-31 722
Maksetut korot ja muut rahoitusmenot	-2 573	-3 154	-14 087	-16 364
Korko- ja muut rahoitustuotot	716	2 002	1 055	52 820
Liiketoiminnan nettorahavirrat	7 995	-36 396	-16 992	4 734
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat	-	-	-61 487	-
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta	-21 938	-36 721	-57 322	-91 899
Biologisten hyödykkeiden hankinta	-29	-	-64	-7
Aineettomien hyödykkeiden hankinta	-71	-153	-175	-277
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	19 995	-	19 995	-
Biologisten hyödykkeiden myynti	25	-	257	76
Aineettomien hyödykkeiden myynti	5	-	5	-
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta	-	-	-12 010	-
Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta	-39	-	-167	-
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen myynti	12 022	-	12 022	-
Investointien nettorahavirrat	9 970	-36 874	-98 946	-92 107
Rahoituksen rahavirrat
Toteutetut osakeoptiot	156	13	567	364
Korollisten lainojen nostot	9 949	50 000	11 016	56 539
Perpetuaali pääomalaina	-	-	-3 042	24 875
Saadut ennakkomaksut	-	-	7 000	263 419
Korollisten lainojen takaisinmaksut	-24 143	-6 198	-26 603	-263 725
Rahoituksen nettorahavirrat	-14 038	43 815	-11 062	81 472
Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-)	3 927	-29 455	-127 000	-5 901
Rahavarat kauden alussa	34 628	35 431	165 555	11 877
Rahavarat kauden lopussa	38 555	5 976	38 555	5 976

LIITETIEDOT

1. Laadintaperiaatteet

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.

Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2010.

2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
(kaikki luvut EUR '000)	Koneet ja laitteet	Keskeneräiset omat työt	Maa-alueet ja rakennukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Bruttokirjanpitoarvo 1.1.11	336 598	21 035	257 613	206 227	821 473
Lisäykset	329	56 916	73	4	57 322
Vähennykset	-	-	-66	-	-66
Siirrot, myytävänä olevat omaisuuserät	-	-	27	1	28
Siirrot	10 888	-14 228	2 584	756	-
Bruttokirjanpitoarvo 30.9.11	347 815	63 723	260 231	206 988	878 757
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
1.1.11	39 793	-	21 150	32 304	93 247
Kauden poistot	19 852	-	8 571	5 639	34 062
Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot
30.9.11	59 645	-	29 721	37 943	127 309
Kirjanpitoarvo 1.1.11	296 805	21 035	236 463	173 923	728 226
Kirjanpitoarvo 30.9.11	288 170	63 723	230 510	169 045	751 448

3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
	30.9.11	31.12.10
Nikkeli-kobolttisulfidi	45 690	50 437
Sinkkisulfidi	1 912	1 917
Myyntisaamiset yhteensä	47 602	52 354

4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
	30.9.11	31.12.10
Raaka-aineet ja tarvikkeet	16 109	8 668
Keskeneräiset tuotteet	195 453	154 632
Valmiit tuotteet	13 476	12 061
Vaihto-omaisuus yhteensä	225 038	175 361

5. Lainat ja pääomalainat

(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset	30.9.11	31.12.10
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015	215 068	219 426
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013	80 125	78 086
Investointi- ja käyttöpääomalaina	57 771	57 324
Rahoitusleasingvelat	42 953	53 018
Pääomalainat	1 405	1 405
Muut lainat	24 660	28 364
	421 982	437 623

Lyhytaikaiset
Yritystodistukset	9 969	-
Ratalaina	-	18 527
Rahoitusleasingvelat	16 077	20 211
Korkotukilainat	-	4 196
Investointi- ja käyttöpääomalaina	715	-
	26 761	42 934

Lainat yhteensä	448 743	480 557

6. Ennakkomaksut

(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset	30.9.11	31.12.10
Ennakkomaksu sinkkituotteesta	220 344	225 068
Ennakkomaksu uraanituotteesta	7 000	-
	227 344	225 068

Lyhytaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta	14 800	14 800
Ennakkomaksu junaradasta	-	20 000
	14 800	34 800

Ennakkomaksut yhteensä	242 144	259 868

Takautuvasti oikaistu aikaisemmin julkaistu osavuosikatsausinformaatio

Talvivaara teki helmikuussa 2010 Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen. Sopimuksen mukaan Talvivaara toimittaa Nyrstarille koko sinkkituotantonsa, kunnes 1 250 000 tonnia sinkkiä on toimitettu. Talvivaara sai Nyrstarilta sovittuja toimituksia koskien 335 miljoonan USA:n dollarin suuruisen ennakkomaksun. Saatua ennakkomaksua käsiteltiin alunperin monetaarisena eränä ja se arvostettiin käyttäen raportointipäivien valuuttakurssia. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot merkittiin tuloslaskelman rahoituseriin.

Yhtiö on uudelleenluokitellut saamansa ennakkomaksun ei-monetaariseksi eräksi ja oikaissut aikaisemmin julkaisemaansa taloudellista informaatiota IAS 8:n mukaisesti. Uudelleenluokittelu antaa paremman kuvan liiketoimen taloudellisesta luonteesta, koska ennakkomaksu maksetaan takaisin fyysisinä toimituksina eikä siihen näin ollen liity tosiasiallista valuuttakurssiriskiä. Oikaisulla ei ole vaikutusta aiemmin raportoituihin liiketoiminnan tuloksiin eikä rahavirtoihin. Alla on esitetty oikaisun määrä ja ne erät kultakin aikaisemmin julkaistulta kaudelta johon oikaisu vaikuttaa.

Laskennallinen verosaaminen
	31.3.10	30.6.10	30.9.10	31.12.10	31.3.11	30.6.11
Alkuperäinen arvo	28 222	35 199	27 272	22 421	18 927	21 104
Oikaisu	-1 330	-7 652	-524	-1 869	1 939	2 943
Oikaistu arvo	26 892	27 547	26 748	20 552	20 866	24 047

Oma pääoma	31.3.10	30.6.10	30.9.10	31.12.10	31.3.11	30.6.11
Alkuperäinen arvo	388 779	369 915	393 000	380 272	399 204	333 635
Oikaisu	3 786	21 776	1 493	5 318	-5 516	-8 377
Oikaistu arvo	392 565	391 691	394 493	385 590	393 688	325 258

Saadut ennakkomaksut	31.3.10	30.6.10	30.9.10	31.12.10	31.3.11	30.6.11
Alkuperäinen arvo	248 535	291 571	262 999	267 055	257 713	252 547
Oikaisu	-5 116	-29 428	-2 017	-7 187	7 456	11 320
Oikaistu arvo	243 419	262 143	260 982	259 868	265 168	263 867

Kauden voitto/tappio (-)	1.1.-31.3 2010	1.4.-30.6 2010	1.7.-30.9 2010	1.10.-31.12 2010	1.1.-31.3. 2011	1.7.-30.6 2011
Alkuperäinen arvo	-16 936	-16 764	25 357	-4 709	12 784	-4 633
Oikaisu	3 786	17 990	-20 283	3 825	-10 834	-2 861
Oikaistu arvo	-13 150	1 226	5 074	-884	1 950	-7 494
Osakekohtainen tulos	1.1.-31.3 2010	1.4.-30.6 2010	1.7.-30.9 2010	1.10.-31.12 2010	1.1.-31.3 2011	1.7.-30.6 2011
Alkuperäinen arvo	-0,06	-0,06	0,08	-0,02	0,03	-0,02
Oikaisu	0,02	0,06	-0,07	0,01	-0,04	-0,01
Oikaistu arvo	-0,04	0,00	0,01	-0,01	0,00	-0,03

Tunnusluvut on oikaistu vastaavasti.

7. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
	Osakkeiden lukumäärä
31.12.10	245 316 718
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B	249 349
Osakkeiden merkintä vaihtovelkakirjalaina er. 2015	215 736
30.9.11	245 781 803

8. Ehdolliset velat ja sitoumukset

(kaikki luvut EUR '000)
Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
	30.9.11	31.12.10
Yhden vuoden kuluessa	1 722	1 175
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa	1 935	1 993
Yli 5 vuoden kuluttua	-	11
	3 657	3 179
Investointisitoumukset

Konsernilla oli 30.9.2011 investointisitoumuksia, jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Konsernin tunnusluvut		1.7.-30.9 2011	1.7.-30.9 2010	1.1.-30.9 2011	1.1.-30.9 2010	1.1.-31.12 2010
Liikevaihto	EUR '000	60 620	45 091	164 734	91 945	152 163
Liikevoitto (tappio)	EUR '000	5 534	10 931	15 967	11 130	25 456
Liikevoitto/-tappioprosentti		9,1 %	24,2 %	9,7 %	12.1 %	16 7 %
Voitto (tappio) ennen veroja	EUR '000	-4 321	6 822	-10 853	-9 004	-2 722
Kauden voitto (tappio)	EUR '000	-3 400	5 074	-8 944	-6 850	-7 734
Oman pääoman tuotto		-1,1 %	1,3 %	-2,5 %	-1,8 %	-2,0 %
Omavaraisuusaste		28,7 %	40,1 %	28,7 %	40,1 %	31,7 %
Korolliset nettovelat	EUR '000	410 188	263 394	410 188	263 394	315 002
Velkaantumisaste		128,1 %	66,8 %	128,1 %	66,8 %	81,7 %
Sijoitetun pääoman tuotto		0,9 %	1,7 %	2,3 %	2,7 %	2,8 %
Investoinnit	EUR '000	22 038	36 874	57 561	92 183	115 658
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	EUR '000	-	-	-	63	365
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	EUR '000	751 448	687 226	751 448	687 226	728 226
Johdannaisinstrumentit	EUR '000	-537	2 381	-537	2 381	-1 237
Lainat	EUR '000	448 743	269 370	448 743	269 370	480 557
Rahavarat¹	EUR '000	38 555	5 976	38 555	5 976	165 555

¹⁾ Sisältää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Osakekohtaiset tunnusluvut
		1.7.-30.9 2011	1.7.-30.9 2010	1.1.-30.9 2011	1.1.-30.9 2010	1.1.-31.12 2010
Osakekohtainen tulos	EUR	-0,02	0,01	-0,05	-0,03	-0,04
Oma pääoma/osake	EUR	1,25	1,54	1,25	1,54	1,50
Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä
Keskikurssi¹	EUR	3,95	4,98	5,19	4,59	4,89
	GBP	3,44	4,15	4,56	3,94	4,20
Alin kurssi¹	EUR	2,89	4,32	2,87	3,99	3,99
	GBP	2,52	3,60	2,52	3,42	3,42
Ylin kurssi¹	EUR	5,24	5,90	7,09	5,74	7,11
	GBP	4,57	4,92	6,22	4,92	6,10
Kurssi kauden lopussa²	EUR	2,91	5,72	2,91	5,72	6,92
	GBP	2,52	4,92	2,52	4,92	5,96

Muutos kauden aikana		-45,8 %	34,7 %	-57,7 %	27,3 %	54,2 %
Hinta/voittosuhde		neg.	392	neg.	neg.	neg.
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa³	EUR '000	714 672	1 402 951	714 672	1 402 951	1 697 196
	GBP '000	619 370	1 206 468	619 370	1 206 468	1 460 861
Osakkeiden vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto	1000 osaketta	15 709	11 247	42 056	77 074	93 802
Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta		6,4 %	4,6 %	17,1 %	31,4 %	38,2 %
Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä
Keskikurssi	EUR	3,87	5,09	5,46	4,66	5,18
Alin kurssi	EUR	2,97	4,35	2,97	3,99	3,99
Ylin kurssi	EUR	5,11	5,72	7,34	5,72	7,18
Kurssi kauden lopussa	EUR	2,97	5,68	2,97	5,68	7,07
Muutos kauden aikana		-42,4 %	27,6 %	-58,0 %	31,2 %	63,3 %
Hinta/voittosuhde		neg.	389	neg.	neg.	neg.
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa	EUR '000	730 464	1 392 829	730 464	1 392 829	1734 389
Osakkeiden vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto	1000 osaketta	34 256	21 058	116 983	97 450	140 115
Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta		14,0 %	8,6 %	47,6 %	39,7 %	57,1 %
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		245 540 343	245 216 366	245 540 343	245 216 366	245 241 660
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		244 436 343	257 969 064	244 436 343	257 969 064	245 241 660
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		245 781 803	245 316 718	245 781 803	245 316 718	245 316 718

¹⁾ Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
²⁾ Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
³⁾ Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.

Henkilöstöä koskevat tunnusluvut
		1.7.-30.9 2011	1.7.-30.9 2010	1.1.-30.9 2011	1.1.-30.9 2010	1.1.-31.12 2010
Palkat ja palkkiot	EUR '000	4 927	3 828	16 189	12 209	16 652
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		471	379	443	356	362
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa		446	370	446	370	389

Muut tunnusluvut
	1.7.-30.9 2011	1.7.-30.9 2010	1.1.-30.9 2011	1.1.-30.9 2010	1.1.-31.12 2010
Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa	5 735 851	5 065 100	5 735 851	5 065 100	5 950 822
Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle laskettuja optioita vastaan	5 735 851	5 065 100	5 735 851	5 065 100	5 950 822
Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden nojalla voidaan saada	2,3 %	2,0 %	2,3 %	2,0 %	2,4 %

Konsernin tunnusluvut

Oman pääoman tuotto	Tilikauden voitto (tappio)
	(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2

Omavaraisuusaste	Oma pääoma
	Taseen loppusumma

Korollinen nettovelka	Korolliset velat - Rahavarat

Velkaantumisaste	Korollinen nettovelka
	Oma pääoma


Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos	Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta (tappiosta)
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oma pääoma/osake	Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa	Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa

Lehdistötiedote
Avoimet ovet Talvivaaran kaivoksella perjantaina 11.11.2011 ja lauantaina 12.11.2011 klo 10 – 14

Mon, 31 Oct 2011 10:47:39 +0200

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö järjestää jälleen avointen ovien tapahtuman Talvivaaran kaivosalueella perjantaina 11.11. ja lauantaina 12.11.
Tervetuloa tutustumaan kaivokseen ja keskustelemaan ajankohtaisista aiheista.

Yleisölle järjestetään bussikuljetukset Talvivaaraan Kajaanin ja Sotkamon linja-autoasemilta. Kuljetukset lähtevät molempina päivinä klo 9, klo 11 ja klo 12.

Linja-autot kiertävät Talvivaaran kaivosalueen.Talvivaaran henkilökunta toimii oppaina kiertoajelulla. Kiertoajelun päätteeksi on kahvitarjoilu.
Paluu kahvitarjoilun jälkeen Kajaaniin ja Sotkamoon samoilla linja-autoilla.
Retken kokonaiskesto on noin 2,5 tuntia.

Omalla autolla alueella liikkuminen on ehdottomasti kielletty.
Avoimille oville ilmoittautuminen avautuu Talvivaaran www-sivujen etusivulla www.talvivaara.com maanantaina 31.10. klo 9.00. Netti-ilmoittautuminen on auki klo 8.00 – 18.00 päivittäin.

Ilmoittautumisia otetaan vastaan myös puhelimitse maanantaista 31.10. torstaihin 3.11. klo 9.00 – 11.00 numerossa 0400 957 797.

Tekstiviesti-ilmoittautumisia ei huomioida.

Ilmoittautuminen on sitova. Jos ilmoittaudut, etkä saavu paikalle, viet paikan joltain toiselta innokkaalta kaivosvieraalta. Avoimille oville on aina ollut enemmän tulijoita kuin on pystytty ottamaan vastaan, joten toimi nopeasti.

Talvivaara - Muutos yhtiön johdossa

Fri, 07 Oct 2011 09:11:15 +0300

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
7.10.2011

Muutos yhtiön johdossa

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara" tai "Yhtiö") ilmoittaa, että toimitusjohtaja Pekka Perä on kertonut Yhtiön hallitukselle päätöksestään luopua Yhtiön päivittäisistä johtotehtävistä seuraavien kuukausien aikana. Yhtiö aikoo nimittää uuden toimitusjohtajan mahdollisimman nopeasti, ja Pekka Perä on luvannut hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä uuden toimitusjohtajan nimittämiseen saakka. Perä on myös vahvistanut, että hän aikoo jatkaa Yhtiön hallituksen jäsenenä ja säilyttää nykyiset osakeomistuksensa Yhtiössä.

Talvivaaran hallituksen puheenjohtaja Edward Haslam: "Pekka Perä on työskennellyt väsymättä Yhtiön puolesta viimeisten kahdeksan vuoden ajan sen perustamisesta lähtien ja saattanut Talvivaaran kaivoksen menestyksekkäästi tuotantoon huomattavan lyhyessä ajassa."

"Pekan päätös luopua yhtiön päivittäisestä johtamisesta on osa Talvivaarassa käynnissä olevaa muutosta aloittelevasta kaivosprojektista täyden tuotannon kaivosyhtiöksi. Olemme iloisia siitä, että hän tarjoaa jatkossakin käyttöömme tukensa, korvaamattoman arvokkaan asiantuntemuksensa sekä ohjauksensa yhtiön hallituksessa. Hänellä tulee jatkossakin olemaan aktiivinen rooli hallituksessa, mikä auttaa ohjaamaan Yhtiötä sen seuraavassa kehitysvaiheessa."

Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Talvivaaran luotsaaminen aloittelevasta kaivosprojektista tuotannossa olevaksi nikkelikaivokseksi viimeisten kahdeksan vuoden aikana on vaikeuksista huolimatta ollut erittäin palkitseva kokemus. Olen edelleen sitoutunut tuottamaan lisäarvoa osakkeenomistajillemme Yhtiön saavuttaessa kehityksensä viimeisen vaiheen kohti täyttä tuotantoa."

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Edward Haslam, hallituksen puheenjohtajapuh: +44207726 8400 (Merlin puhelinkeskus)
Pekka Perä, toimitusjohtajapuh: 020712 9800

Puhelinkokous tuotanto- ja organisaatiopäivitykseen liittyen pidetään 7.10.2011 klo 13.00 alkaen.

Englanninkielinen tilaisuus pidetään tuntia aikaisemmin alkaen klo 12:00.

Suomi: +358 (0)9 23 114173
Iso-Britannia: +44 (0)1452 569372

klo 13 suomenkielinen tilaisuus
Tunnus: 17201599

klo 12 englanninkielinen tilaisuus
Tunnus: 17197066

Talvivaara

Talvivaara Tuotanto- ja hallinnointipäivitys 7.10.2011

Fri, 07 Oct 2011 09:01:17 +0300

Pörssitiedote

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

7.10.2011

Tuotanto- ja hallinnointipäivitys

Operatiivisen strategian painopiste lyhyellä aikavälillä siirretty

tuotannon maksimoinnista kannattavuuden optimointiin

Organisaatiomuutokset aloitettu vastaamaan Talvivaaran

kehittymistä projektista toimivaksi tuotantolaitokseksi

Keskeiset tapahtumat

Tämänhetkisen markkinatilanteen ja nikkelin hinnan laskun vuoksi lyhyen aikavälin painopiste siirretty tuotannon maksimoinnista kannattavuuden optimointiin
Koko vuoden 2011 tuotantotavoite vähintään 16000 tonnia nikkeliä
Nikkelin tuotanto heinä-syyskuussa 2011 oli 3153 tonnia; tammi-syyskuun tuotanto oli 11319 tonnia
Metallien talteenottolaitoksella suunnittelemattomia seisokkeja kolmannella vuosineljänneksellä rikkivetygeneraattoreiden alhaisesta käyttöasteesta johtuen
Merkittävää edistystä materiaalinkäsittelyssä ja biokasaliuotuksessa: primäärikasan uudelleenkasattu ykköslohko ja sekudäärikasa tuotantokäyttöön seuraavien viikkojen aikana; liuotuskasoissa yhteensä noin 55000 tonnia nikkeliä
Johtamisjärjestelmiä parannetaan organisaatiouudistusten ja organisaation suoritusta parantavien projektien kautta
Metallityöväen liitto on varoittanut mahdollisesta lakosta loka-marraskuussa 2011; mahdollinen lakko saattaa vaikuttaa viimeisen vuosineljänneksen tuotantoon

Markkinatilanteen vuoksi lyhyen tähtäimen painopiste kannattavuudessa

Sekä hyödyke- että rahoitusmarkkinoiden viimeaikaisesta epävakaudesta ja epävarmuudesta johtuen Talvivaaran johto on päivittänyt Yhtiön toimintasuunnitelman ja tehnyt strategisen päätöksen keskittyä loppuvuonna 2011 kannattavuuden optimointiin tuotannon maksimoimisen sijaan. Yhtiö aikoo siirtää noin kymmenen miljoonan euron investoinnit vuodelle 2012, mikä alentaa vuodelle 2011 arvioidut kokonaisinvestoinnit noin 70 miljoonaan euroon. Tuotantokustannusten osalta säästöjä haetaan minimoimalla urakoitsijoiden käyttöä materiaalinkäsittelyssä ja sivukiven louhinnassa. Kaivososaston tuotantoa optimoidaan siten, että tavoitteena pidetään nykyisen, noin 55 000 tonnin nikkelivarannon ylläpitäminen kasoissa. Jos nikkelin maailmanmarkkinahinta laskee merkittävästi tulevien viikkojen aikana, lisäsäästöjä voidaan hakea keskeyttämällä tilapäisesti kaivososaston ja materiaalinkäsittelyn tuotanto. Metallien talteenotto kuitenkin jatkuu ja tavoitteena on metallituotannon tasainen kasvattaminen.

Vaikka lyhyen tähtäimen painopisteen siirtäminen tuotannosta kannattavuuteen voi vaikuttaa jonkin verran vuoden 2012 tuotantomääriin, vaikutuksen ei uskota olevan merkittävä niin kauan kuin liuotuskasoissa olevan nikkelin määrä pysyy nykyisellä tasollaan.

Metallien talteenottolaitoksen arvioidun lyhyen tähtäimen käyttöasteen perusteella tavoite vuoden 2011 kokonaistuotannoksi on nyt asetettu vähintään 16000 tonniin nikkeliä.

Tuotantopäivitys

Metallien talteenotto

Talvivaaran kolmannen vuosineljänneksen tuotanto kärsi ongelmista rikkivetygeneraattoreiden käyttöasteessa katsauskauden jälkimmäisellä puoliskolla. Koska rikkivety on välttämätön saostuskemikaali metallien talteenottoprosessissa, rikkivetygeneraattoreiden ennakoimattomilla seisokeilla oli välitön vaikutus Yhtiön tuotantotasoon, joka oli katsauskaudella 3 153 tonnia nikkeliä ja 7286 tonnia sinkkiä. Tammi- syyskuun kokonaistuotanto oli syyskuun lopussa 11319 tonnia (Q1-Q3 2010: 6 550 tonnia) nikkeliä ja 21291 tonnia (Q1-Q3 2010: 16 092 tonnia) sinkkiä.

Molemmissa rikkivetygeneraattoreissa tehtiin parannus- ja kunnossapitotöitä vuoden toisen neljänneksen aikana toteutetussa huoltoseisakissa. Kunnossapitotöiden jälkeen generaattorit toimivat aluksi hyvin, mutta rikkivedyn kehittämisprosessin ajotapa aiheutti joidenkin lämpövastusten huomattavasti ennakoitua suurempaa kulumista. Tästä johtuen myös tiettyjen varaosien tarve osoittautui ennakoitua suuremmaksi, ja näiden osien varastot osoittautuivat riittämättömiksi. Koska varaosissa käytettävän erikoisteräksen toimitusajat ovat pitkiä, varaosien huono saatavuus aiheutti rajoituksia ja katkoksia rikkivetygeneraattoreiden käytössä, mikä puolestaan vaikutti koko metallien talteenottolaitoksen käyttöasteeseen. Kolmannen neljänneksen aikana rikkivetygeneraattoreiden kokonaiskäyttöaste oli noin 57%, eli keskimäärin vain yksi generaattori oli käytössä kunakin ajankohtana. Generaattoreita piti myös toistuvasti käyttää rajoitetulla kapasiteetilla, joten kapasiteettiin suhteutettu käyttöaste oli kolmannella neljänneksellä vain noin 35%.

Lokakuun alusta lähtien noin puolet rikkivetygeneraattoreiden kapasiteetista on saatu käyttöön ja täyteen kapasiteettiin odotetaan päästävän kuun toisen viikon aikana. Talvivaara aikoo kuitenkin pitää generaattoreiden käyntiasteeen täyden kapasiteetin alapuolella välttääkseen uudet suunnittelemattomat seisokit ja maksimoidakseen käyttöasteen kunnes riittävä määrä tarvittavia varaosia on saatu varastoon. Varaosien varastotason odotetaan olevan riittävä vuoden loppuun mennessä. Käyntiasteen rajoittaminen sitä ennen ei Yhtiön arvion mukaan vaikuta kuluvan vuoden tuotantoennusteen saavutettavuuteen.

Rikkivedyn kehittämisprosessin ajotapaa on parannettu viime aikoina siten, että lämpövastusten käyttöä on voitu vähentää. Tämän ajotapamuutoksen ennakoidaan vähentävän varaosien tarvetta tulevaisuudessa.

Alun perin neljännelle neljännekselle suunnitellut huolto- ja parannustyöt on suoritettu kolmannen kvartaalin ennakoimattomien tuotantoseisokkien aikana. Näin ollen loppuvuodelle ei ole enää suunnitteilla huoltoseisokkia.

Materiaalinkäsittely

Materiaalinkäsittelyssä on tapahtunut elo- ja syyskuussa merkittävää edistystä primäärikasan purussa. Kasan purussa päästiin aiempaa parempiin tuloksiin osittain kohdentamalla sekä Talvivaaran omaa henkilöstöä ja kalustoa että urakoitsijoiden lisäresursseja prosessiin, ja osittain kasan purkuun suunnitellun laitteiston paremman käyttöasteen ansiosta. Kaikkien suoritettujen toimenpiteiden ansiosta primäärikasan purku ei ole enää pullonkaula uuden malmin kasaamiselle ja koko materiaalinkäsittelyprosessi toimii nyt tyydyttävällä tasolla.

Biokasaliuotus

Uudelleen kasattu primäärikasan ykköslohko valmistui syyskuussa ja otetaan tuotantokäyttöön lähitulevaisuudessa. Koska myös sekundäärikasa on valmiina tuotantokäyttöön, metallien talteenottolaitokselle johdettavissa olevan kiertoliuoksen määrä tulee kasvamaan merkittävästi seuraavien viikkojen aikana. Aiemmin metallien talteenottoon on otettu kiertoliuosta vain kahdesta lohkosta samanaikaisesti, joten viimeaikaisen kehityksen tuloksena käytettävissä olevan liuoksen määrä lähes kaksinkertaistuu ja mahdollistaa merkittävän lisäyksen tuotantoon. Käytettävissä olevan kiertoliuoksen lisääntyneen määrän ansiosta liuoksen metallipitoisuutta on myös helpompi kontrolloida ja nostaa.

Metallien saanti biokasaliuotuksesta etenee suunnitellusti. Nikkelin saanti kolmoslohkosta on saavuttanut 65%, kun kasa on ollut tuotannossa hiukan yli vuoden. Vastaavia tuloksia on saavutettu myös neloslohkolla, missä nikkelin tähänastinen saanti on noin 45%. Sekundäärikasalla metallien liukeneminen etenee tällä hetkellä nopeammin kuin primäärikasoilla.

Johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittäminen

Viimeisten kolmen vuoden ajan Talvivaara on pääosin keskittynyt ratkaisemaan tuotannon teknisiä ongelmia ja poistamaan pullonkauloja tuotannon kaikista osaprosesseista. Tämän työn tuloksena ja todistettuaan, että kaikkia osaprosesseja voidaan ajaa suunnitellun täyden tuotantokapasiteetin mukaisilla tasoilla, Talvivaaran johto on vakuuttunut, että tuotantoprosessin millään osa-alueella ei ole enää perustavanlaatuisia prosessiteknisiä vikoja tai merkittäviä teknisiä pullonkauloja. Yhtiön johtamisjärjestelmä on kuitenkin jäänyt tähän saakka vähemmälle huomiolle ja vaatii jatkossa parantamista, etenkin kun viimeaikaiset viivästykset tuotannon ylösajossa ovat liittyneet pikemminkin johtamisjärjestelmään kuin teknologiaan.

Osana käynnissä olevaa muutosta projektista toimivaksi tuotantolaitokseksi sekä johtamisjärjestelmän kehittämiseen liittyen Talvivaara on uudistanut tuotanto-organisaatiotaan. Tuotannon uusi organisaatio astui voimaan 1.10.2011 ja se on jaettu kahteen tuotantolinjaan; malminkäsittelyn prosesseihin eli kaivokseen ja materiaalinkasittelyyn, sekä metalliprosesseihin eli biokasaliuotukseen ja metallien talteenottoon. Molempien tuotantolinjojen tuotantojohtajien rekrytointi on käynnissä ja tuotanto-organisaatiota vahvistetaan myös organisaation kaikilla muilla tasoilla. Käyttöorganisaation johtamisjärjestelmä arvioidaan perusteellisesti vuoden viimeisen neljänneksen aikana ulkopuolisen konsultointiyrityksen avulla. Lisäksi kattava suorituskyvyn parannusohjelma toteutetaan vuoden 2012 aikana.

Johtamisjärjestelmää tarkastellaan myös konsernitasolla, mihin liittyen johtoryhmä uudelleenorganisoidaan ja johtoyhmän jäsenten vastuualueet määritellään uudelleen. Johtoryhmää koskevista muutoksista tiedotetaan erikseen.

Likviditeetti

Talvivaaran rahavarat olivat 38 miljoonaa euroa syyskuun 2011 lopussa.

Kesäkuussa 2011 Talvivaara allekirjoitti 80 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen Nordea Pankin kanssa. Luottolimiitin pääasiallinen tarkoitus oli varmistaa Talvivaaralle riittävä rahoitus myös Outokumpu Miningilta tehdyn Talvivaara Sotkamon osakkeiden oston jälkeen. Luottolimiitti on edelleen käytettävissä, mutta sitä ei ole nostettu.

Yhtiö on myös saanut luottopäätökset kaikilta fasiliteetissa mukana olevilta pankeilta kesäkuussa 2010 allekirjoitettuun, alun perin 100 miljoonan euron luottolimiittiin sovittuihin muutoksiin. Muutossopimuksen yhteydessä limiitin kokonaismäärää nostetaan 130 miljoonaan euroon ja laina-aikaa pidennetään yhdellä vuodella kesäkuuhun 2014. Muutossopimuksen allekirjoittaminen vaatii vielä Finnveran ja Nyrstarin hyväksynnän päivitetylle luotottajien väliselle sopimukselle. Kun muutossopimus on allekirjoitettu, 130 miljoonan euron fasiliteetti korvaa Nordean myöntämän 80 miljoonan euron luottolimiitin.

Lakkovaroitus Metallityöväen liitolta

Metallityöväen liitto ja Ammattiliitto Pro ovat julistaneet ylityökiellon koko Suomen teknologiateollisuuteen. Liitot ovat myös antaneet lakkovaroituksen 44 teknologia-alan yritykselle Talvivaara mukaan lukien. Jos työntekijäpuolta tyydyttävään neuvottelutulokseen ei päästä seuraavien kahden viikon aikana, liitot ovat ilmoittaneet aloittavansa kaksi viikkoa kestävän työtaistelun nimetyissä yrityksissä 21.10. - 7.11.2011.

Talvivaara olettaa, että metallien talteenottolaitos voidaan julistaa hätätyön piiriin kuuluvaksi ympäristösyistä, ja ettei se näin ollen tule kuulumaan lakon piiriin. Lakon toteutuessa sillä tulee kuitenkin olemaan merkittävä vaikutus Talvivaaran kaivos- ja materiaalinkäsittelyosastojen toimintaan vuoden viimeisellä neljänneksellä ja pahimmassa tapauksessa myös metallien tuotantoon.

Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Epävakaus ja epävarmuus ovat palanneet hyödyke- ja finanssimarkkinoille nikkelimarkkina mukaan lukien. Ottaen huomioon myös edelleen jatkuvat rajoitteet tuotannossamme, olemme tänään tiedottaneet lukuisista toimenpiteistä lyhyen aikavälin kannattavuutemme maksimoimiseksi. Näiden toimenpiteiden avulla pyrimme myös vastaamaan toiminnallisiin ja johtamiseen liittyviin tarpeisiimme."

"Olemme pettyneitä jatkuviin, rikkivetygeneraattoreiden ongelmista johtuviin haasteisiin metallien talteenotossa. Uskomme nyt kuitenkin löytäneemme aiempaa parempia toimintamalleja rikkivetylaitoksillemme. Olemme myös tehneet toimenpiteitä parantaaksemme varaosien saatavuutta ja mahdollistaaksemme näin luotettavamman tuotannon. Metallien talteenoton ongelmat rajoittavat tästä huolimatta kuluvan vuoden tuotantomääriä."

"Yhtiön hallitus tiedostaa, että siirtyminen projektista tuotantoyhtiöksi tuo mukanaan uusia tarpeita. Toteutamme parhaillaan laaja-alaisia muutoksia johdossa ja johtamisjärjestelmässä vastataksemme näihin haasteisiin. Muutokset koskettavat koko organisaatiota, ja ulottuvat myös johtoryhmän kokoonpanoon ja sen jäsenten vastuualueisiin. Tiedotamme näistä muutoksista lähitulevaisuudessa."

"Tärkeimpänä päämääränämme on edelleen tuotannon onnistunut ylösajo suunniteltuun tuotannon tasoon, mutta pidämme entistäkin tärkeämpänä tavoitteena myös positiivista kassavirtaa ja hyvää kannattavuutta."

Puhelinkokous tuotanto- ja hallinnointipäivitykseen liittyen pidetään 7.10.2011 klo 13.00 alkaen.

Englanninkielinen tilaisuus pidetään tuntia aikaisemmin alkaen klo 12:00.

Suomi: +358 (0)9 23 114173
Iso-Britannia: +44 (0)1452 569372

Klo 13.00 suomenkielinen tilaisuus
Tunnus: 17201599

Klo 12.00 englanninkielinen tilaisuus
Tunnus: 17197066

LISÄTIETOJA

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh: 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, rahoitus- ja talousjohtaja

Talvivaara
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Kaivoksen toiminnan arvioidaan jatkuvan useita kymmeniä vuosia. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Talvivaara vähentänyt vesipäästöjä ja täydentänyt vesipäästöjen ehkäisemiseen ja vesien käsittelyyn liittyvää aineistoa Kainuun ELY-keskukselle ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle

Mon, 26 Sep 2011 15:32:06 +0300

Lehdistötiedote

26.9.2011

Julkaisuvapaa

heti

Talvivaara on kevään ja kesän 2011 aikana tehnyt merkittäviä parannuksia kaivoksen puhdistetuista prosessivesistä aiheutuneiden päästöjen vähentämiseksi. Metallitehtaalla on mm. lisätty vesien kierrätystä ja jälkikäsittely-yksiköillä on lisätty altaiden viipymää, jonka seurauksena vesistöön johdettavan veden natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet ovat puolittuneet talvella 2011 todettuihin pitoisuuksiin verrattuna.

Saavutettuihin tuloksiin ja suunniteltuihin lisäparannuksiin perustuen Talvivaara on jättänyt syyskuussa selvityksen vesipäästöjen ehkäisemisestä Kainuun ELY-keskukselle sekä täydentänyt Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon aikaisemmin jättämäänsä ympäristöluvan päivityshakemusta vesien käsittelyyn liittyvällä aineistolla. Asiakirjoista käy ilmi kaivoksen aiheuttama kuormitus sekä vesistöissä todetut vaikutukset vuosina 2007 – 2011.

Toimitetun selvityksen tarve perustuu kaivoksen ympäristötarkkailussa tehtyihin havaintoihin natriumin, sulfaatin ja mangaanin määristä puhdistetuissa prosessivesissä. Kyseisiä aineita on todettu prosessivesissä selvästi enemmän kuin mitä alkuperäisessä lupahakemuksessa on arvioitu. Koska natriumia, sulfaattia ja mangaania ei luokitella ympäristössä erityisen haitalliseksi, niille ei ole alkuperäisessä lupahakemuksesa esitetty luparajoja. Yhtiö on kuitenkin itse esittänyt, että myös näille aineille asetettaisiin luparajat ympäristöluvan päivityksen yhteydessä. Luparajat on esitetty kaksivaiheisena siten, että päästöraja pienenisi vuodesta 2015 alkaen.

Talvivaara jatkaa vesipäästöjen vähentämiseen ja vesien käsittelyyn liittyvien menetelmien kehittämistä ja toimittaa lokakuun puolivälissä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle ja Kainuun ELY-keskukselle lisäselvityksen uusien puhdistusmenetelmien käyttömahdollisuuksista.

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 712 9800

Veli-Matti Hilla, Ympäristöpäällikkö

Eeva Ruokonen, Kestävän kehityksen johtaja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen liputus

Mon, 26 Sep 2011 09:46:02 +0300

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
26.9.2011

Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen liputus

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara") on 26.9.2011 vastaanottanut liitteenä olevan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeita koskevan liputusilmoituksen Solidium Oy:ltä ("Solidium").

Solidiumin omistus on 24.9.2011 tehtyjen osakekauppojen johdosta noussut 12 418 718 osakkeeseen, joka vastaa 5,05 % kaikista osakkeista ja äänistä (yli 5 %).

Liite

1. Kohdeyhtiön nimi
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

2. Liputusilmoituksen peruste
Osakkeiden osto

3. Ajankohta, jolloin omistusosuus on muuttunut
24.9.2011

4. Osuus kohdeyhtiön äänimäärästä ja osakepääomasta
Solidium omistaa nyt Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Osakkeet ja niihin liittyvät äänioikeudet
Osakkeiden lukumäärä	% osakkeista	Äänioikeuksien lukumäärä	%äänioikeuksista
12 418 718	5,05%	12 418 718	5,05%

5. Osakkeenomistajan nimi ja Y-tunnus

Solidium Oy,(Y-tunnus 2245475-9)

Lisätietoja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh: +358 20 7129 800
Saila Miettinen-Lähde, Rahoitus- ja talousjohtaja
Pekka Erkinheimo, Kaupallinen johtaja

Talvivaaran osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B

Wed, 21 Sep 2011 10:37:10 +0300

Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
21.9.2011

Talvivaaran osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n vuoden 2007 optio-ohjelmaan kuuluvilla optioilla 2007A on 1.7.2011 - 31.8.2011 välisenä aikana merkitty yhteensä 48 000 yhtiön osaketta ja optioilla 2007B on merkitty yhteensä 6 000 yhtiön osaketta. Koko merkintähinta, 138 238,71 euroa, kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Merkintöjen seurauksena Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeiden määrä nousee 245 781 803 osakkeeseen.

Optio-oikeuksien perusteella merkityt osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 21.9.2011. Uudet osakkeet tuottavat omistajilleen osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivästä lähtien.

Optio-oikeuksien perusteella merkityt osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa 22.9.2011. Lisäksi Talvivaara hakee osakkeiden hyväksymistä Yhdistyneen Kuningaskunnan rahoituspalveluviranomaisen viralliselle listalle ja kaupankäynnin kohteeksi Lontoon Pörssin päämarkkinalla. Listalleoton odotetaan tapahtuvan ja kaupankäynnin alkavan arviolta 22.9.2011.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2007A alkoi 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012, optio-oikeuksilla 2007B merkintäaika alkoi 1.4.2011 ja päättyy 31.3.2013. Optio-oikeuksilla 2007A on 31.8.2011 mennessä merkitty yhteensä 340 586 osaketta ja merkitsemättä oli 1 992 514 osaketta ja optio-oikeuksilla 2007B oli merkitty 48 763 osaketta ja merkitsemättä oli 2 284 337 osaketta.

Optio-ohjelman 2007 ehdot ja lisätietoja ovat nähtävissä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa:

http://www.talvivaara.com/sijoittajat/Taloustieto/osake-ohjelma

tai

https://www.evli.com/web/FI/en/private-clients-and-companies/other-services/incentive-programs/Talvivaara

Lisätietoja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj +358 20 7129 800
Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja
Saila Miettinen-Lähde, rahoitus- ja talousjohtaja

Talvivaara
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Kaivoksen toiminnan arvioidaan jatkuvan kymmeniä vuosia. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Talvivaara tiedotteet

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj : Talvivaaran vuoden 2011 tilinpäätöstietojen julkistaminen

Talvivaaran osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A

Lehdistötiedote 18.1.2012 Talvivaara esitteli ympäristöasioiden parannusohjelman

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj uraanin talteenoton luvituksen päivitys 2012

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj kooste vuoden 2011 pörssitiedotteista

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Tuotantopäivitys tammikuu 2012

Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle uraanin myynti- ja ostosopimukselle Euroopan Komission hyväksyntä

Talvivaaran pääomamarkkinapäivä 2011 - Taloudellinen ja tuotannollinen päivitys

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuonna 2012

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuodelle 2012

Talvivaara jatkaa systemaattista ympäristöohjelmansa toteuttamista

Korjaustiedote: Viranomaiset eivät käsittele Talvivaaran kaivostoiminnan mahdollista keskeyttämistä

Talvivaara: Viranomaiset eivät käsittele Talvivaaran kaivostoiminnan mahdollista keskeyttämistä

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj : johdon lähipiiri on ostanut yhtiön osakkeita

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2011

Lehdistötiedote Avoimet ovet Talvivaaran kaivoksella perjantaina 11.11.2011 ja lauantaina 12.11.2011 klo 10 – 14

Talvivaara - Muutos yhtiön johdossa

Talvivaara Tuotanto- ja hallinnointipäivitys 7.10.2011

Talvivaara vähentänyt vesipäästöjä ja täydentänyt vesipäästöjen ehkäisemiseen ja vesien käsittelyyn liittyvää aineistoa Kainuun ELY-keskukselle ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj - Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 pykälän mukainen liputus

Talvivaaran osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B

Lehdistötiedote
Avoimet ovet Talvivaaran kaivoksella perjantaina 11.11.2011 ja lauantaina 12.11.2011 klo 10 – 14