Talvivaara tiedotteet

TALVIVAARAN OPTIO-OIKEUDET 2007

Tue, 09 Mar 2010 09:50:14 +0200

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Pörssitiedote 9.3.2010

Pääomatapahtuma

TALVIVAARAN OPTIO-OIKEUDET 2007

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n (Talvivaara tai yhtiö) yhtiökokous päätti 28.2.2007 laskea liikkeeseen optio-oikeudet 2007 osana konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeudet 2007 oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 6,999,300 yhtiön osaketta.

Optio-oikeudet 2007 on jaettu alasarjoihin A, B ja C. Merkintähinnat optio-oikeuksilla 2007 merkittäville osakkeille ovat 2007A-optio-oikeuksilla GBP 2.25, 2007B-optio-oikeuksilla GBP 2.625 ja 2007C-optio-oikeuksilla GBP 2.75. Talvivaaran hallitus on päättänyt, että osakkeiden merkintämaksu optio-oikeuksilla 2007 voidaan suorittaa sekä punnissa että euroissa. Euromääräinen merkintähinta määräytyy Euroopan Keskuspankin julkaiseman keskikurssin perusteella merkintää edeltävänä päivänä.

2007A-optio-oikeuksia on laskettu liikkeelle 2,333,100 kappaletta. Talvivaaran hallitus on jakanut yhtiön avainhenkilöille yhteensä 2,113,500 kappaletta optio-oikeuksia 2007A, jotka ovat 1.4.2010 lähtien vapaasti siirrettävissä ja käytettävissä osakemerkintään. Lisäksi Talvivaaran hallitus on 8.3.2010 päättänyt jakaa johtoryhmän jäsenille yhteensä 176,600 kappaletta optio-oikeuksia 2007A, joihin liittyy osittainen osakkeiden merkintä- ja omistusvelvoite.

Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla 2007A alkaa 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012. Talvivaaran hallitus on päättänyt hakea 2007A-optio-oikeuksien listaamista NASDAQ OMX Helsingissä 1.4.2010 alkaen. 2007A-optio-oikeuksilla merkityt osakkeet haetaan lisäeränä pörssilistalle NASDAQ OMX Helsingissä yhdessä vanhojen osakkeiden kanssa osakkeiden tultua rekisteröidyksi.

2007-optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintäpaikkana toimii Evli Pankki Oyj. Osakkeiden merkintä tapahtuu maksamalla merkintähinta joko puntina tai euroina.

Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi 2007A-optio-oikeuksilla tehtävien merkintöjen seurauksena nousta enintään 2,333,100 uudella osakkeella. Optio-oikeuksien 2007A perusteella merkittävien osakkeiden osuus on enintään 1 % yhtiön osakkeista ja osakkeiden tuottamista äänistä.

Optio-ohjelman 2007 ehdot ja lisätietoja ovat nähtävissä yhtiön verkkosivuilla osoitteessa:

www.talvivaara.com

tai

www.evli.com/web/FI/en/private-clients-and-companies/other-services/incentive-programs/talvivaara

Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 71 29 800
Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja

Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tähtää kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Mineraalivarannot riittävät vähintään 46 vuoden tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa ja solminut pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituoannostaan Nyrstar NV:n kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

KUTSU TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN

Tue, 09 Mar 2010 09:21:26 +0200

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään 15.4.2010 klo 15.00 yhtiön toimitiloissa Sotkamossa osoitteessa Talvivaarantie 66, 88120 Tuhkakylä. Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänestyslippujen jakaminen aloitetaan klo 14.

A. Yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat

Yhtiökokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaaminen

2. Kokouksen järjestäytyminen

3. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskun valvojien valitseminen

4. Kokouksen laillisuuden toteaminen

5. Läsnä olevien toteaminen ja ääniluettelon vahvistaminen

6. Vuoden 2009 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja

tilintarkastuskertomuksen esittäminen

· Toimitusjohtajan katsauksen esittäminen

7. Tilinpäätöksen vahvistaminen

8. Taseen osoittaman tappion käyttäminen ja osingonmaksusta päättäminen

Hallitus on päättänyt esittää, ettei osinkoa makseta ja tilikauden tulos kirjataan yhtiön taseen voitto/tappiotilille.

9. Vastuuvapaudesta päättäminen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle

10. Hallituksen jäsenten palkkioista päättäminen

Hallituksen palkitsemisvaliokunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot pidetään ennallaan, jolloin vuosipalkkiot olisivat seuraavat: puheenjohtaja 153.000 euroa, varapuheenjohtaja 64.000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 64.000 euroa, muut riippumattomat hallituksen jäsenet sekä työsuhteiset hallituksen jäsenet 48.000 euroa.

11. Hallituksen jäsenten lukumäärästä päättäminen

Hallituksen nimitysvaliokunta ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että se vahvistaisi hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8).

12. Hallituksen jäsenten valitseminen

Hallituksen nimitysvaliokunta ehdottaa, että Edward Haslam, Eero Niiva, Eileen Carr, D.Graham Titcombe, Pekka Perä ja Saila Miettinen-Lähde valittaisiin uudelle toimikaudelle ja uusiksi hallituksen jäseniksi valittaisiin Roland Junck ja Tapani Järvinen suostumustensa mukaisesti.

13. Tilintarkastajan palkkiosta päättäminen

Hallituksen tarkastusvaliokunta ehdottaa päätettäväksi, että valittavalle tilintarkastajalle maksetaan palkkio hyväksytyn laskun mukaan.

14. Tilintarkastajan valitseminen

Hallituksen tarkastusvaliokunta ehdottaa, että yhtiön tilintarkastajaksi valitaan KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson.

15. Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen hallituksen eroamisjärjestystä koskevan määräyksen 5 § muuttamiseksi

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous päättäisi muuttaa yhtiöjärjestyksen määräystä 5 § siten, että yhtiöjärjestyksen mukaan kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

16. Hallituksen ehdotus yhtiöjärjestyksen kutsua koskevan määräyksen 12 § muuttamiseksi

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous päättäisi muuttaa yhtiöjärjestyksen yhtiökokouskutsua ja yhtiölle ilmoittautumista koskevaa määräystä 12 § siten, että se vastaisi voimassa olevaa osakeyhtiölakia.

Ehdotuksen mukaan kutsu varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Saadakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

17. Hallituksen ehdotus koskien yhtiökokouksen hallitukselle antamaa valtuutusta päättää omien osakkeiden hankkimisesta

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 10.000.000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Ehdotettu osakemäärä on alle 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista. Ehdotettu valtuutus korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2009 antaman 10.000.000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen.

Hallituksen ehdotuksen mukaan omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan osakkeiden hankintahetken markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä.

Osakkeita hankitaan käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämisessä, yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai käytettäväksi osana yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmää. Valtuutus käsittää myös yhtiön omien osakkeiden ottamisen pantiksi yhtiöllä mahdollisesti olevien saatavien turvaamiseksi. Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 14.10.2011 saakka.

18. Hallituksen ehdotus koskien yhtiökokouksen hallitukselle antamaa valtuutusta päättää omien osakkeiden luovuttamisesta

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous päättäisi valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 10.000.000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Ehdotettu valtuutus korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.4.2009 antaman 10.000.000 osakkeen luovuttamista koskevan valtuutuksen.

Yhtiön hallussa olevat osakkeet voidaan luovuttaa edelleen yhtiön osakkeenomistajille heidän senhetkisen osakkeenomistuksensa suhteessa tai osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Osakkeita voidaan luovuttaa yhtiön pääomarakenteen kehittämisen, yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai käytettäväksi osana yhtiön henkilöstön kannustinjärjestelmää. Edelleen luovutettavista omista osakkeista mahdollisesti maksettava vastike kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Hallitus päättää muista omien osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä seikoista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 14.4.2012 saakka.

19. Kokouksen päättäminen

B. Yhtiökokousasiakirjat

Edellä mainitut yhtiökokouksen asialistalla olevat hallituksen ja sen valiokuntien ehdotukset sekä tämä kokouskutsu ovat saatavilla Talvivaaran internet-sivuilla osoitteessa www.talvivaara.com/agm. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n vuosikertomus, joka sisältää yhtiön tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen sekä selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla mainituilla Yhtiön internet-sivuilla viimeistään 16.3.2010.

Hallituksen ehdotukset ja tilinpäätösasiakirjat ovat myös saatavilla yhtiökokouksessa, ja niistä sekä tästä kokouskutsusta lähetetään pyydettäessä jäljennökset osakkeenomistajille.

C. Ohjeita kokoukseen osallistujille

1. Osallistumisoikeus ja ilmoittautuminen

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 1.4.2010 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua kokoukseen viimeistään 12.4.2010. Ilmoittautuminen voidaan tehdä joko sähköpostitse osoitteella agm@talvivaara.com, faksilla numeroon +358 20 712 9801 tai kirjeitse yhtiön osoitteeseen Ahventie 4B, 5krs, 02170 Espoo.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan tai asiamiehen nimi ja asiamiehen henkilötunnus. Osakkeenomistajien Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle luovuttamia henkilötietoja käytetään vain yhtiökokouksen ja siihen liittyvien tarpeellisten rekisteröintien käsittelyn yhteydessä.

Yhtiökokouksessa läsnä olevalla osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa osakeyhtiölain 5 luvun 25 §:n mukainen kyselyoikeus kokouksessa käsiteltävistä asioista.

2. Asiamiehen käyttäminen ja valtakirjat

Osakkeenomistaja saa osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä oikeuksiaan asiamiehen välityksellä. Osakkeenomistajan asiamiehen on esitettävä päivätty valtakirja, tai hänen on muuten luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa.

Mikäli osakkeenomistaja osallistuu yhtiökokoukseen usean asiamiehen välityksellä, jotka edustavat osakkeenomistajaa eri arvopaperitileillä olevilla osakkeilla, on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osakkeet joiden perusteella kukin asiamies edustaa osakkeenomistajaa.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä yhtiölle yllä olevaan yhtiön osoitteeseen ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

3. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisö ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi yhtiön tilapäiseen osakasluetteloon viimeistään 12.4.2010 klo 10.00 mennessä

4. Muut ohjeet/tiedot

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:llä on kokouskutsun päivänä, 9.3.2010, yhteensä 245,176,718 osaketta ja ääntä.

Varsinainen yhtiökokous pidetään suomeksi, mutta kysymyksiä voi esittää myös englanniksi.

Espoossa 9.3.2010

TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ

HALLITUS

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta

Wed, 24 Feb 2010 09:00:00 +0200

PÖRSSITIEDOTE

24.2.2010

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta

Keskeiset tapahtumat 2009

· Nikkelisulfiditoimitukset myynti- ja ostokumppani Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle käynnistyivät helmikuussa.

· Talvivaaran osakkeiden rinnakkaislistaus Helsingin pörssiin toteutui toukokuussa.

· Noin 22,3 miljoonan osakkeen osakeanti, joka keräsi 82,7 miljoonaa euroa, vietiin menestyksekkäästi päätökseen heinäkuussa.

· Päätös vuosittaisen tuotantokapasiteetin laajentamisesta tehtiin heinäkuussa. Tavoitteena on nostaa osakeannista kerätyillä varoilla kapasiteetti jopa 50.000 nikkelitonniin vuonna 2012.

· Uudelleen suunniteltu ja laajennettu murskauspiiri otettiin käyttöön syyskuussa, mikä lievensi aiempia hankaluuksia murskauksessa. Murskauskapasiteetin tavoite vuositasolla nostettiin samalla 22 miljoonaan tonniin.

· Talvivaara-Murtomäki-pistoraide sai käyttöönottoluvat; säännölliset kuljetukset käynnistyivät syyskuussa.

· Kaivoksen työturvallisuus pysyi hyvällä tasolla. Vuoden aikana poissaoloon johtaneita tapaturmia oli Talvivaaran henkilöstön keskuudessa kuusi.

· Liikevaihto 7,6 miljoonaa euroa (2008: 0)

· Liiketappio -54,8 miljoonaa euroa (2008: -4,3 miljoonaa euroa)

· Investoinnit 118,5 miljoonaa euroa[1] (2008: 429,1 miljoonaa euroa)

· Rahavarat vuoden lopussa 11,9 miljoonaa euroa (2008: EUR 82,7 miljoonaa euroa)

Keskeiset tapahtumat tilikauden jälkeen

· Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstar NV:n kanssa 1,25 miljoonasta tonnista sinkkiä astui voimaan 11.2.2010. Nyrstarilta saatu ostohinta sinkkituotevirrasta oli 335 miljoonaa dollaria.

· 320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan 11.2.2010 sinkin tuotevirtasopimuksesta saaduilla varoilla.

· Kaikki projektilainaan liittyneet nikkeli-, sinkki- ja valuuttasuojat suljettiin. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 45 miljoonaa euroa.

· Talvivaara julkisti suunnitelmansa aloittaa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotto. Tulevan tuotannon arvioidaan olevan noin 350 tonnia vuodessa.

· Biokasaliuotus etenee odotuksia paremmin: liuoksen nikkelipitoisuus ylittää 2 grammaa litrassa.

Tunnusluvut

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Konsernin tunnusluvut		Q4 2009	Q4 2008	2009	2008

Liikevaihto	EUR '000	4 967	-	7 571	-
Liikevoitto/tappio(-)	EUR '000	(31 568)	5 280	(54 776)	(4 296)
Voitto/tappio(-) ennen veroja	EUR '000	(45 082)	5 419	(75 085)	(8 033)
Kauden voitto (tappio)	EUR '000	(33 011)	21 179	(54 958)	5 832
Osakekohtainen tulos	EUR	(0,11)	0,08	(0,19)	0,03
Oman pääoman tuotto		(13,7 %)	1,5 %	(13,6 %)	1,6 %
Omavaraisuusaste		43,5 %	48,5 %	43,5 %	48,5 %
Korolliset nettovelat	EUR '000	426 234	285 467	426 234	285 467
Velkaantumisaste		111,4 %	67,3 %	111,4 %	67,3 %
Investoinnit	EUR '000	36 462	156 056	118 514	429 086
Rahavarat	EUR '000	11 877	82 713	11 877	82 713
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa		308	239	308	239

Kaikki tässä tilinpäätöstiedotteessa olevat luvut ovat tilintarkastamattomia.

Toimitusjohtaja Pekka Perä:

"Viimeisen vuoden aikana tiimimme on työskennellyt kiivaasti Talvivaaran taloudellisen ja toiminnallisen perustan vahvistamiseksi kasvaessamme kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi. Tavoitteemme vahvistamiseksi päätimme nostaa vuodesta 2012 alkaen tuotantokapasiteettiamme jopa 50.000 nikkelitonniin vuodessa.

Murskausprosessin tekniset ongelmat viivästyttivät tuotantoamme vuoden 2009 alussa. Ongelmat ratkaistiin ottamalla käyttöön uudelleen suunniteltu murskauspiiri. Se on mitoitettu niin, että yhtiön murskauskapasiteetin osalta laajennus voidaan toteuttaa ilman lisämuutoksia. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana keskityimme nostamaan tasaisesti tuotantotasoa metallien talteenotossa. Vaikka emme vielä saavuttaneet tavoitettamme keskeytyksettömästä toiminnasta tehtaassa ilmenneiden kasvukipujen takia, osoitimme kuitenkin tehtaan pystyvän suurimittaiseen tuotantoon, mikä vahvisti sitoutumistamme vuoden 2010 tuotantotavoitteisiin.

Menestyksekäs kesäkuinen osakeantimme taas vahvisti taloudellisesti päätöstämme laajentaa tuotantoa. Toukokuinen rinnakkaislistautumisemme Helsingin pörssiin laajensi sijoittajapohjaamme huomattavasti ja teki osakkeisiimme sijoittamisen aiempaa helpommaksi suomalaisille yksityissijoittajille.

Vuoden 2009 alku oli edelleen levoton kansainvälisillä pääoma- ja raaka-ainemarkkinoilla. Vuoden toisella puoliskolla perusmetallien hinnoissa nähtiin kuitenkin vahva suuntaus ylöspäin vuoden ensimmäisen neljänneksen pohjalukemista. Vaikka uskomme korjausliikkeen olevan mahdollinen lyhyellä aikavälillä, pitkällä aikavälillä luotamme perusmetallien hintojen ja kysynnän pysyvän korkealla.

Vuoden vaihteen jälkeen olemme saavuttaneet merkittävän vaiheen Talvivaaran historiassa, kun hyödynsimme sivutuotteena saatavan sinkin rahoitusjärjestelyissä tuotevirtasopimuksella Nyrstarin kanssa ja jälleenrahoitimme projektilainamme. Järjestelyn ansiosta yhtiön pääomarakenne on parantunut selvästi, minkä ansiosta toimintamme joustavuus on lisääntynyt ja olemme saaneet hyvän pohjan jolta kehittää yhtiötä edelleen. Yksi kehitystavoitteista on uraanin talteenotto kasalta tulevasta liuoksesta, kuten ilmoitimme aiemmin tässä kuussa.

Tuotannossa biokasaliuotusprosessi on vuoden 2010 alussa toiminut merkittävästi ennakoitua paremmin: tehty kehitystyö liukenemisen tehostamiseksi ja metallien takaisin kasaan saostumisen estämiseksi ja peruuttamiseksi kantaa hedelmää. Toiminnan pitkän aikavälin näkymien kannalta kehitys on hyvin rohkaisevaa.

Haluan kiittää tiimiämme sitoutumisesta ja vuoden aikana tehdystä kovasta työstä. Tuotannon ylösajo on edelleen meille tärkeintä, ja uskomme kykenevämme luomaan arvoa osakkeenomistajillemme kuluvana vuonna."

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800

Pekka Perä

Saila Miettinen-Lähde

Tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys 24.2.2010 klo 13.00

Yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja suora internetlähetys vuoden 2009 tilinpäätöstietojen julkistamisesta pidetään 24.2.2010 klo 13.00 Scandic Simonkenttä -hotellissa osoitteessa Simonkatu 9, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:

http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_0224_q4/

Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:

Puhelinkokouksen numero: +44 20 7162 0025

Tunnus: 858502

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2010 loppuun.

Vuosikooste vuodelta 2009

Talvivaara on julkaissut tänään Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:n mukaisen vuosikoosteen tilikauden 2009 julkistetuista tiedoista. Vuosikooste on luettavissa osoitteessa www.talvivaara.com.

Talvivaara huomauttaa, että osa tiedotteiden tiedoista saattaa olla vanhentuneita.

Ylösajon haasteista kohti tuotannon laajentamista

Vuonna 2009 Talvivaara keskittyi tuotannon ylösajoon ja sai ensimmäiset myyntitulonsa. Malminkäsittelyssä ja etenkin hienomurskauksessa ilmenneet tekniset ongelmat viivästyttivät kuitenkin tuotannon ylösajoa merkittävästi.

Kun tarve murskauspiirin uudelleen suunnittelulle ja laajennukselle tavoitellun tuotantotason saavuttamiseksi kävi ilmeiseksi, yhtiö arvioi samalla mahdollisuuden laajentaa koko tuotantoa malminkäsittelyn päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin positiivisen tuloksen mukaisesti Talvivaara päätti laajentaa tuotantokapasiteettiaan 33.000 nikkelitonnista vuodessa jopa 50.000 tonniin vuonna 2012. Laajentamiseen liittyvä, nyt käynnissä oleva investointiohjelma rahoitettiin menestyksekkäällä osakeannilla, jonka tuotot olivat 82,7 miljoonaa euroa heinäkuussa 2009.

Uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin asennus ja syyskuinen käyttöönotto olivat vuoden loppuun mennessä suurimmalta osalta ratkaisseet murskauksen ongelmat. Syyskuussa bioliuotuskasaan kasatun malmin ja siitä syntyvän liuoksen määrän katsottiin riittävän jatkuvaan metallien talteenottoon. Jatkuvan tuotannon aloituksen jälkeen metallien talteenottoprosessissa oli teknisiä ongelmia, jotka aiheuttivat seisokkeja ja siten alensivat tuotantomääriä. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä tuotanto oli kuitenkin lähtenyt selvään nousuun, ja yhtiö pyrkii jatkamaan tätä trendiä tulevaisuudessakin.

Vuoden 2010 puolella biokasaliuotusprosessin suorituskyky on parantunut huomattavasti. Metallien talteenottolaitokseen johdettavan liuoksen nikkelipitoisuus on noussut tammikuun alun noin 1,2 grammasta litrassa yli 2,1 grammaan litrassa tämän tiedotteen julkistukseen mennessä. Pitoisuuden kasvu tukee yhtiön näkemystä siitä, että vuoden 2010 tuotantotavoitteeseen pääsemiseksi tarvittava nykyistä korkeampi metallien saanto on saavutettavissa.

Perusmetallien hinnat toipuneet vuoden 2009 alussa nähtyjen pohjalukemien jälkeen

Maailmanlaajuisen finanssikriisin edetessä perusmetallien hinnat putosivat vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä alemmaksi kuin useaan vuoteen. Vuoden 2009 toisella puoliskolla varovasti parantuneet taloudelliset näkymät saivat hinnat kuitenkin nousuun. Lontoon metallipörssissä nikkelin käteishinta kävi vuoden aikana alimmillaan maaliskuussa, jolloin hinta oli 9.374 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Elokuussa hinta nousi ylimmilleen 20.533 dollariin tonnilta. Keskimäärin kaudella nikkelin hinta oli 14.711 dollaria tonnilta. Sinkin hintakehitys oli vuonna 2009 samantyyppinen: alimmillaan helmikuussa 1.072 dollaria tonnilta ja ylimmillään joulukuussa 2.529 dollaria tonnilta. Sinkin keskihinta vuonna 2009 oli 1.662 dollaria tonnilta.

Nikkelin hinta nousi vuoden 2009 toisella puoliskolla, vaikka varastot Lontoon metallipörssissä kohosivat ennätytasolle. Ilmiön syynä pidetään yleisesti kiinalaisten ostoja vuoden 2009 alussa. Kiinalaiset terästehtaat lisäsivät kysyntää nostaessaan tuotantotasoaan, mikä nosti nikkelin hintoja. Huhti-elokuun 2009 hintojen nousua voidaan osin selittää myös lisäkysynnällä, jota synnyttivät ensimmäisen neljänneksen alhaisista nikkelin hinnoista hyötyä etsineet kiinalaiset keinottelijat. Länsimaisilla markkinoilla nikkelin kysyntä pysyi kuitenkin heikkona koko vuoden, ja näkymät vuoden 2010 alkupuolelle ovat edelleen varovaisia.

Laskusuhdanne vaikutti nopeasti nikkelin tarjontaan: primäärinikkelin tuotannon arvioidaan pudonneen 9 prosenttia edellisestä vuodesta noin 1.430.000 tonniin vuonna 2009. Vuoden alussa miltei 20 kaivosta suljettiin tai niiden tuotantoa leikattiin. Lisäksi monia uusia hankkeita joko lykättiin tai peruutettiin. Vuoden loppua kohden useita hankkeita ja kaivoksia avattiin uudelleen seurauksena kesäkuukausina alkaneesta hintojen noususta.

Talvivaaran toiminnot ovat edelleen ylösajovaiheessa. Tämän ja murskauksessa suuren osan vuotta esiintyneiden ongelmien takia tuotannon yksikkökustannukset ylittivät markkinahinnan vuonna 2009. Yhtiö odottaa tuotantokustannuksiensa laskevan huomattavasti vuonna 2010 ja toimintojen tuottavan kassavirtaa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Pitkällä aikavälillä Talvivaara arvioi toimintojensa olevan kannattavia kaikissa hintasyklin vaiheissa.

Taloudellinen katsaus

Viimeinen neljännes 2009

Talvivaaran liikevaihto 31.12.2009 päättyneeltä kolmelta kuukaudelta oli 5,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: 0) eli kaksi kolmannesta koko vuoden liikevaihdosta. Luvussa näkyvät jatkuvan metallien tuotannon käynnistys sekä malminkäsittelyssä otetut merkittävät edistysaskeleet. Neljänneksen aikana metallien talteenottolaitoksessa oli kuitenkin seisokkeja aiheuttaneita teknisiä ongelmia, jotka vaikuttivat liikevaihdon kehittymiseen negatiivisesti.

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot realisoituneista ja realisoitumattomista nikkeli-, sinkki- ja USD-termiineistä olivat 6,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: 17,2 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat
-28,6 miljoonaa euroa (Q4 2008: -10,8 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi realisoitumattomia käyvän arvon tappioita biologisista hyödykkeistä (metsästä) sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä nikkeli- ja sinkkitermiineistä.

Liiketappio 2009 viimeiseltä neljännekseltä oli -31,6 miljoonaa euroa (Q4 2008: -5,3 miljoonaa euroa). Neljänneksen tappio oli -33,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: voitto 21,2 miljoonaa euroa).

Viimeisen vuosineljänneksen aikaiset investoinnit olivat 36,5 miljoonaa euroa (Q4 2008: 156,1 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten rakentamiseen sekä metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan suunnitteluun ja asennukseen. Investoinneista noin 10 miljoonaa euroa toteutui edellä aikataulusta ja liittyivät urakoihin, jotka oli alun perin aikataulutettu vuodelle 2010: liuotuskasojen perustusten maarakennustyöt jatkuivat ennakoitua pitempään leudon syksyn takia, ja joitakin metallien talteenottolaitoksen putkiasennuksia aikaistettiin niiden alkuperäisestä aikataulusta vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vuosi 2009

Talvivaara sai vuonna 2009 ensimmäisen kerran myyntituloja, jotka nousivat 7,6 miljoonaan euroon (2008: 0). Liikevaihto pysyi alhaisena murskauksen teknisten ongelmien takia, jotka viivästyttivät tuotannon ylösajoa.

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 43,1 miljoonaa euroa (2008: 29,8 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat realisoituneista (31,5 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomista (11,6 miljoonaa euroa) nikkeli-, sinkki- ja USD-termiineiden tuotoista. Liiketoiminnan muut kulut olivat -61,1 miljoonaa euroa (2008: -23,0 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi realisoitumattomia käyvän arvon tappioita biologisista hyödykkeistä (metsästä) sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä nikkeli- ja sinkkitermiineistä.

Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan liittyvät työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat -17,7 miljoonaa euroa (2008: -8,9 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta.

Liiketappio oli -54,8 miljoonaa euroa (2008: EUR -4,3 miljoonaa euroa).

Vuoden rahoitustuotot olivat 11,5 miljoonaa euroa (2008: 9,2 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat pääasiassa 320 miljoonan USA:n dollarin määräisen projektilainan valuuttakurssivoitoista ja pankkitilien koroista. Rahoituskulut olivat -31,8 miljoonaa euroa (2008: -13,0 miljoonaa euroa). Ne johtuivat pääosin konsernin lainoista, erityisesti projektilainasta ja 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainasta. Projektilainasta kertyneden transaktiokulujen jaksotukset on purettu ja kirjattu tuloslaskelmaan, koska laina maksettiin aikaistetusti takaisin helmikuussa 2010.

Vuoden tappio oli -55,0 miljoonaa euroa (2008: voittoa 5,8 miljoonaa euroa).

Yhtiön laaja tulos oli -124,7 miljoonaa euroa (2008: 95,8 miljoonaa euroa), mikä osoittaa ennen kaikkea suojausrahaston arvon pienentyneen nikkelin hinnan noustua vuoden 2009 aikana.

Investoinnit vuoden aikana olivat kaikkiaan 118,5 miljoonaa euroa (2008: 429,1 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät ennen kaikkea kaivoksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin edelleen jatkuneeseen rakentamiseen alkuperäisen kehityssuunnitelman mukaisesti. Rakennustöihin lukeutuivat liuotuskasojen perustukset, metallien talteenottolaitoksen toinen tuotantolinja sekä Talvivaara-Murtomäki-pistoraide. Investointeihin sisältyi myös murskauspiirin uudelleen suunnitteluun ja laajennuksen liittyviä kuluja sekä muita tuotannon kokonaislaajennuksesta syntyneitä kuluja. Kun otetaan huomioon Suomen valtiolta saatava korvaus rautatien rakentamisesta aiheutuneista noin 11 miljoonan euron kuluista, ylittivät vuoden investoinnit budjetin noin 18 miljoonalla eurolla. Tästä noin 10 miljoonaa euroa oli alun perin suunniteltu käytettäväksi vuonna 2010, mutta aikaistettiin vuodelle 2009.

Konsernin taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat yhteensä 644,4 miljoonaa euroa 31.12.2009 (31.12.2008: 552,5 miljoonaa euroa). Kasvu vuoden 2008 lopusta johtui kaivoksen rakentamiseen liittyvistä menoista ja niiden aktivoimisesta suunnitelman mukaisesti. Kauden aikana Talvivaara-Murtomäki-pistoraide valmistui ja murskauspiirin laajennus asennettiin ja otettiin käyttöön. Toinen huomattava muutos konsernin varoissa oli johdannaisinstrumenttien, erityisesti nikkeli- ja sinkkitermiinien, käyvän arvon merkittävä vähentyminen. Tämä johtui nikkelin ja sinkin hintojen noususta raportointijakson aikana sekä joiden termiinien erääntymisestä. Johdannaisinstrumenttien nettoarvo 31.12.2009 oli 33,1 miljoonaa euroa (31.12.2008: 152,5 miljoonaa euroa).

Laskennalliset verosaamiset olivat 21,6 miljoonaa euroa (31.12.2008: verovelat 23,1 miljoonaa euroa). Muutos johtuu vuoden 2009 verotuksellisista tappioista sekä johdannaisinstrumenttien käyvän arvon laskusta raportointikaudella.

Yhtiön vaihto-omaisuuden arvo oli 109,5 miljoonaa euroa (31.12.2008: 31,7 miljoonaa euroa). Kasvu johtui pääasiassa liuotuskasalla olevan malmin ja keskeneräisten tuotteiden määrän lisääntymisestä. Molemmat arvostetaan hankintamenoonsa. Rahavaroja oli kaikkiaan 11,9 miljoonaa euroa (31.12.2008: 82,7 miljoonaa euroa).

Omassa pääomassa ja veloissa sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi vuoden 2008 lopun 320,6 miljoonasta eurosta 401,2 miljoonaan euroon 31.12.2009 mennessä heinäkuisen noin 22,3 miljoonan osakkeen osakeannin ansiosta. Nikkelin suojauslaskentaan liittyvä oman pääoman suojausrahasto pieneni vuoden 2008 lopun 72,3 miljoonasta eurosta 16,6 miljoonaan euroon 31.12.2009 mennessä nikkelin markkinahinnan nousun takia.

Lainat kasvoivat 368,2 miljoonasta eurosta 438,1 miljoonaan euroon. Tähän vaikuttivat Finnvera Oyj:ltä nostettu 45 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalaina, pistoraiteen rakentamiseen tarkoitetun lainan nostot sekä uudet rahoitusleasingsopimukset. 320 miljoonan dollarin projektilaina kirjattiin lyhytaikaisiin velkoihin, koska se maksettiin aikaistetusti helmikuussa 2010. Lyhytaikaisissa veloissa ostovelat pienenivät 15,6 miljoonaa euroa 29,7 miljoonaan euroon, mikä heijastaa vuoden 2009 pienempiä investointeja edellisvuoteen verrattuna.

Oma pääoma ja velat olivat 31.12.2009 kaikkiaan 879,0 miljoonaa euroa (31.12.2008: 874,0 miljoonaa euroa).

Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta

Huhtikuussa 2009 konserni aloitti seitsemän vuosineljännestä kestävän valuuttasuojausohjelman, joka koostui USD-termiineistä. Ohjelma alkoi vuoden 2009 toisesta neljänneksestä ja ulottui vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen. Suojattu määrä oli kaikkiaan 175 miljoonaa euroa, josta erääntyy 25 miljoonaa euroa joka neljännes. Termiinisopimukset tehtiin huhtikuussa 2009 euro-dollari-vaihtokurssilla 1,26-1,28. Realisoitunut voitto suojauksista oli 8,0 miljoonaa euroa vuonna 2009.

Yhtiöllä oli 31.12.2009 jäljellä vuosina 2007 ja 2008 toteutetusta ja vuoden 2011 loppuun jatkuvaksi tarkoitetusta hyödykesuojausohjelmasta 12.128 tonnia nikkelitermiinejä ja 30.559 tonnia sinkkitermiinejä. Voimassaolleiden positioiden määrillä painotettu keskihinta oli nikkelille 23.333 dollaria tonnilta ja sinkille 1.948 dollaria tonnilta.

Talvivaara sovelsi 31.12.2009 asti suojauslaskentaa nikkelisuojauksiin, jotka erääntyvät Q1/2010-Q4/2011. Vuoden vaihteessa yhtiön johto päätti lopettaa suojauslaskennan. Suojauslaskennan perustana käytettyjen nikkelin myyntiennusteiden toteutuminen katsottiin kuitenkin edelleen todennäköiseksi ja kassavirran suojausta pidettiin tehokkaana vuoden lopussa. Siksi suojausrahastoon viedyt määrät pysyvät rahastossa siihen asti, kunnes suojattu positio vaikuttaa tuloslaskelmaan.

Rahoitus

Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Talvivaara nosti Finnvera Oyj:n myöntämän 45 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan. Lainan myönnetty kokonaismäärä on 50 miljoonaa euroa, josta noston jälkeen jäljelle jäänyt 5 miljoonan euron osuus voidaan käyttää korkojen pääomittamiseen. Vuonna 2009 korkoja pääomitettiin 1,2 miljoonaa euroa. Lainan korko on EURIBOR 6 kk + 3,00 prosenttia. Laina erääntyy maksettavaksi takaisin kuuden vuoden aikana 2013-2018.

Talvivaara Infrastructure Oy nosti pääomitettu korko mukaan lukien 14,7 miljoonaa euroa Talvivaara-Murtomäki-rautatien rakennukseen myönnetystä 45 miljoonan euron lainasta. Vuoden 2009 lopussa lainasta oli nostettu pääomitetu korot mukaan lukien kaikkiaan 40,4 miljoonaa euroa, ja pistoraide oli valmistunut ja saanut luvat säännölliseen liikennöintiin. Suomen valtion odotetaan maksavan Talvivaaralle rautatien aiheuttamat kulut 40 miljoonaan euroon (0 % ALV) asti kahdessa erässä vuosina 2010 ja 2011.

Kesäkuussa yhtiö sai Suomen valtiolta 5 miljoonan korvauksen kaivoksen sähköistämiseen liittyvistä infrastruktuuri-investoinneista. Tuki liittyy Suomen eduskunnan vuonna 2007 tekemään päätökseen tukea Talvivaaran kaivoksen tarvitseman infrastruktuurin rakentamista 52 miljoonalla eurolla, mukaan lukien edellä mainittu rautatie.

Heinäkuussa yhtiö saattoi loppuun institutionaalisille sijoittajille suunnatun 22.280.000 osakkeen annin, joka edustaa noin 10 prosenttia olemassa olevien osakkeiden määrästä. Anti toteutettiin nopeutettuna tarjousmenettelynä. Osakkeen hinta annissa oli 3,70 euroa (3,20 puntaa), ja annista kertyi 82,7 miljoonan euron tuotot (71,3 miljoonaa puntaa). Yhtiön osakkeenomistajat hyväksyivät osakeannin ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joka pidettiin 6.7.2009.

Yhteenveto tuotannosta

Melko aikaisessa vaiheessa vuonna 2009 kävi ilmi, että Talvivaara ei saavuttaisi vuoden tuotantotavoitteitaan murskauksen ongelmien takia. Uuden tuotantoennusteen antaminen olisi puolestaan ollut vaikeaa olemassa olevan murskauspiirin toimintakapasiteettiin sekä uudelleen suunnitellun piirin käyttöönottoon ja ylösajoon liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Tämän vuoksi vuodelle annetut tuotantoennusteet peruttiin, ja yhtiö keskittyi ratkaisemaan murskausjärjestelmän ongelmia ja valmistautumaan tuotannon laajennukseen heinäkuussa 2009 tehdyn päätöksen mukaisesti.

Alla olevassa taulukossa esitetyissä tuotantoluvuissa näkyy tuotannon ylösajo: viimeisen neljänneksen luvut ovat selvästi edeltäviä neljänneksiä parempia ja osoittavat tuotantomäärien trendin olevan ylöspäin. Yhtiö pyrkii jatkamaan tätä trendiä vuonna 2010.

		Q4 2009	Q1-Q3 2009	2009	2008

Louhittu malmi	milj. tonnia	3,5	7,3	10,8	3,0
Louhittu sivukivi	milj. tonnia	1,5	2,9	4,3	1,4

Kasattu malmi	milj. tonnia	3,0	5,5	8,5	2,5

Malmia liuotuskasalla jakson päättyessä	milj. tonnia	11,0	8,0	11,0	2,5

Nikkelisulfidi	kuivatonnia	857	668	1 525	-
Nikkeli metallisisältö	tonnia	410	325	735	-
Sinkkisulfidi	kuivatonnia	3 827	1 444	5 271	-
Sinkki metallisisältö	tonnia	2 313	820	3 133	-

Kaivososasto suoriutui vuodesta hyvin ja louhi viimeisellä neljänneksellä 3,5 miljoona tonnia malmia ja koko vuonna 10,8 miljoonaa tonnia. Sivukiveä louhittiin viimeiseltä neljännekseltä 1,5 miljoonaa tonnia ja koko vuodelta 4,3 miljoonaa tonnia. Näin sivukivi-malmi-suhde oli vuoden aikana 0,4. Louhinnan määrää rajoitti enimmän osan vuodesta murskauksen muodostama pullonkaula. Vasta viimeisellä neljänneksellä kaivososasto pystyi toimimaan täydellä tuotantoteholla. Kapasiteettia nosti edelleen kahden uuden kiviauton toimitus ja käyttöönotto. Kapasiteetin noustessa 22-24 miljoonaan tonniin malmia vuodessa louhintakalustoa täydennetään vielä vuonna 2010 kahdella kiviautolla ja yhdellä kaivinkoneella.

Malminkäsittelyssä murskatun ja kasatun malmin määrä oli vuoden aikana 8,5 miljoonaa tonnia, josta 3,0 miljoonaa tonnia eli 35 prosenttia koko vuoden määrästä murskattiin viimeisen neljänneksen aikana. Viimeisten kuukausien aikana parantuneessa suorituskyvyssä näkyy uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin käyttöönotto syyskuussa. Uuden piirin tuotantokyky kasvoi koko loppuvuoden, ja sen käyttöaste oli myös selvästi aiempaa järjestelmää parempi. Laajennetun murskauspiirin täysi kapasiteetti on noin 60.000 tonnia päivässä. Tähän ei vielä päästy jatkuvasti vuoden lopulla, joten vuoden 2010 alussa murskapiirin toimintaa on edelleen tehostettava. Jos tavoitteeksi asetettua täyttä kapasiteettia ei saavuteta säännönmukaisesti vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana, piiriin asennetaan todennäköisesti kaksi kolmannen vaiheen murskainta lisää kevään aikana.

Karkeamurskaimessa oli myös suunnittelu- ja käytettävyysongelmia toisen ja kolmannen neljänneksen aikana helmikuisen käyttöönoton jälkeen. Murskaimeen asennettiin lokakuussa syöttöaukon kulmaa pienentävä uusi vaippa, joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja mahdollisti murskauksen aliahankinnasta luopumisen.

Biokasaliuotuksessa lämmöntuotto oli korkealla koko kesän ajan, minkä vuoksi osa nikkelistä saostui takaisin kasaan. Takaisin kasaan saostunut nikkeli on kuitenkin helposti liukenevassa muodossa ja voidaan palauttaa kiertoon huuhtelemalla kasaa vedellä. Lisäksi havaittiin, että kasan ensimmäisen lohkon ilmastus ei ollut toiminut riittävän hyvin, mikä oli myös aiheuttanut takaisinsaostumista. Tämän löydöksen perusteella toisen lohkon ilmastusjärjestelmää parannettiin, ja jo vuoden lopussa tulokset olivat lupaavia. Vuoden 2010 kahden ensimmäisen kuukauden aikana liuotusprosessit ovat tehostuneet entisestään: nikkelipitoisuus liuoksessa on noussut vuoden lopun 1,2 grammasta litrassa yli 2,1 grammaan litrassa tämän tiedotteen julkistukseen mennessä.

Metallien talteenottoprosessia ajettiin kampanjoittain aina syyskuun puoliväliin asti, jolloin bioliuotuskasalta saatavan liuoksen määrä arvioitiin riittäväksi jatkuvaan tuotantoon. Keskeytymättömän tuotannon tavoitetta ei kuitenkaan vielä saavutettu viimeisellä neljänneksellä tuotannossa ilmenneiden teknisten ongelmien takia. Vaikka ongelmat eivät olleet vakavia, niiden aiheuttamat seisokit vaikuttivat viimeisen neljänneksen tuotantoon. Viimeisellä neljänneksellä tuotettu 410 tonnia nikkeliä edustaa 56 prosenttia koko vuoden 735 tonnista. Tämä osoittaa trendin olevan ylöspäin, vaikka absoluuttiset tuotantomäärät jäivät vielä alhaisiksi. Tuotteiden laatu oli tasaisesti hyvä ja lähestyi täyttä tuotantoa varten asetettuja tavoitespesifikaatioita.

Geologia - tiedon keräämistä tulevia mineraalivarantojen lisäyksiä varten

Vuonna 2009 suoritettujen kairauksien pääkohde oli Kuusilammen avolouhos, jossa kairausohjelma esiintymän eteläosassa vietiin päätökseen kolmannen neljänneksen aikana. Kuusilammen länsiosassa tehtiin geoteknisiä kairauksia, joilla varmistettiin maaperän olosuhteet lopullista louhoksen suunnittelua varten

Geologisen työn toinen kohde oli Kolmisopen esiintymä, jossa käynnistettiin neljännellä neljänneksellä kairaukset varantojen tarkemmaksi määrittämiseksi. Geologian tutkimuskeskuksen ja Outokumpu Oyj:n jo aiemmin tekemien timanttikairausten perusteella mahdollisuudet nostaa Kolmisopen varantoja vaikuttavat erittäin hyviltä. Vuoden loppuun mennessä kairattiin 13 uutta reikää, joilla oli mittaa kaikkiaan 6.000 metriä. Alustavat tulokset olivat hyvin rohkaisevia.

Vuoden 2009 alussa Talvivaara muodosti oman kairausryhmän, joka kairasi vuoden aikana menestyksekkäästi noin 11.000 metriä Kuusilammella. Tämän lisäksi alihankkijat kairasivat Kuusilammella 5.500 metriä, joka nostaa kairauksien kokonaismäärän 22.500 metriin vuonna 2009.

Vuoden 2009 loppuun mennessä Talvivaarassa oli porattu timanttikairausreikiä kaikkiaan 105.800 metriä. Alueen malminetsintäpotentiaali on erinomainen, ja timanttikairaus jatkuu edelleen noin 20.000 metrin vuosivauhdilla.

Tutkimus ja kehitys

Talvivaaran tutkimus- ja kehitystyö keskittyi biokasaliuotuksen edelleen optimointiin, biologiseen raudan poistoon liuoksesta sekä uusien metallien talteenottoon liuoksesta.

Biokasaliuotuksen kehityksessä tutkittiin tuotantokasan mikrobiologisia, kemiallisia ja fyysisiä ominaisuuksia systemaattisesti, esimerkiksi miten lämpötila, ilmastusaste, kasan korkeus, kastelunopeus ja kasteluliuoksen koostumus vaikuttavat metallien liukenemiseen. Jo nyt tuotantomittakaavaisesta prosessista on tunnistettu useita uusia ilmiöitä, joita sovelletaan tuotantoon lupaavin tuloksin.

Biologista menetelmää raudan poistamiseksi liuoksesta kehitetään perinteistä kalkkikiveä käyttävää menetelmää edullisempana vaihtoehtona. Biologisessa menetelmässä käytetään luonnossa esiintyviä bakteereja leijupetireaktorissa. Menetelmä on jo osoittanut kalkkikiven kulutuksen pienenevän raudanpoistossa merkittävästi. Vuoden 2009 toisen puoliskon aikana menetelmää testattiin menestyksekkäästi koereaktorissa. Tätä suuremman mittakaavan prosessia suunnitellaan.

Talvivaara ilmoitti 9.2.2010 kehittävänsä uuttomenetelmää uraanin talteenottamiseksi liuoksesta. Vuonna 2009 tehdyn työn tulokset ovat osoittaneet, että uraania voidaan ottaa talteen taloudellisesti ja turvallisesti uraanipuolituotteena (yellow cake). Prosessin kehityksessä ja uuttolaitoksen suunnittelussa Talvivaara tekee yhteistyötä Outotec Oyj:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa.

Edellyttäen että Talvivaara saa prosessille tarvittavat luvat, yhtiö aikoo tuottaa tulevina vuosina 350 tonnia uraania vuodessa.

Talvivaara tutkii edelleen aktiivisesti mangaanin talteenottoa liuoksesta. Elektrolyyttistä rikastusteknologiaa käytettiin vuoden aikana menestyksekkäästi mangaanimetallin, -oksidin ja -sulfaatin talteenotossa. Päätökset mahdollisista investoinneista kaupallisen mittakaavan mangaanituotantoon riippuvat kumppanuusjärjestelyistä mahdollisten mangaanituotteiden tuotantoon ja markkinointiin liittyen.

Lupa-asiat

Talvivaaran maaliskuussa 2007 myönnetystä ympäristö- ja vesitalousluvasta tuli lopullinen ja sitova korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, joka julkistettiin 24.11.2008. Luvan ehtojen mukaisesti paikallisille maanomistajille maksettiin korvausta omaisuuden arvon menetyksestä vuonna 2009 noin 0.2 miljoonaa euroa.

Talvivaaran työ- ja elinkeinoministeriölle jättämä anomus voimassaolevan kaivoslpiirin laajentamisesta hyväksyttiin ministeriössä lokakuussa 2006. Korkein hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa lokakuussa 2007. Laajennuksen maanmittaus- ja lunastusmenettelystä kuitenkin valitettiin sekä määrättyjen korvausten että itse menettelyn osalta. Korvausvalitus peruutettiin myöhemmin, ja Kainuu-Koillismaan maanmittaustoimiston päättämistä korvauksista maanomistajille, yhtiön vuonna 2008 maksamien maksujen mukaisesti, tuli lopullisia ja sitovia 16.4.2009.

Menettelykysymyksissä päätösvaltainen muutoksenhakutaho on työ- ja elinkeinoministeriö, joka antoi päätöksensä asiassa 15.8.2008 ja hylkäsi kaikki valitukset ja vaatimukset. Ministeriön päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta tämäkin valitus peruutettiin keväällä 2009. Näin kaivospiirin laajentamispäätöksestä tuli lopullinen ja sitova 14.4.2009

Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy, yhtiön täysin omistama tytäryhtiö, rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivoksen kansalliseen rataverkkoon. Talvivaara Infrastructure Oy sai liikenneluvan säännöllistä liikennöintiä varten Rautatievirastolta 15.9.2009 sekä sähkörautatien käyttöluvan 27.11.2009.

Talvivaaran tuotteet ovat suuren tuotantomäärän HPV-kemikaaleja, jotka on rekisteröitävä Euroopan unionin REACH-kemikaaliasetuksen mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. Talvivaara työskentelee parhaillaan useiden kemikaaleja koskevien konsortioiden kanssa saadakseen relevantit metalli- ja kemianteollisuuden alat rekisteröidyksi annetussa ajassa. Talvivaara seuraa myös aktiivisesti kemikaalien turvalliseen käsittelyyn liittyvien EU-lakien ja soveltuvien ohjeiden kehitystä.

Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus

Talvivaara jatkoi vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja jatkuvaan arviointiin ja kehitykseen perustuvan ympäristöstrategiansa noudattamista.

Vuonna 2009 Talvivaaran toimintojen ympäristövaikutukset olivat pieniä ja paikallisia. Suurimmat vaikutukset aiheutuivat alihankkijoiden väliaikaisista murskausjärjestelyistä syntyneet pölypäästöt vuoden alussa. Kun alihankkijoiden käyttö murskauksessa lopetettiin maaliskuussa, pölypäästöt vähenivät merkittävästi. Yhtiö pyrkii kuitenkin alentamaan pölytasoa entisestään. Syksyn aikana rikkivedyn hajua levisi ajoittain ympäröiville alueille ja lähikuntiin metallien talteenottolaitoksen kaasunpesukapasiteetin takia. Kuten kaikkien häiritsevien tai haitallisten ympäristövaikutusten yhteydessä, Talvivaara on aktiivisesti tarkkaillut hajun muodostumista ja ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ja vähentämiseksi olennaisesti.

Yhtiö jatkoi ympäristön tarkkailuohjelmaa ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Ohjelma oli edelleen kattava, mutta hiukan suppeampi kuin kaivoksen rakennusvaiheen aikana, jolloin tarkkailu oli erittäin tiukkaa. Kainuun ympäristökeskus valvovana viranomaisena seuraa aktiivisesti, että Talvivaara noudattaa ympäristöluvan ehtoja.

Alueen tulevaa jälkihoitoa ja tarkkailua varten asetettu vakuus oli 13,8 miljoonaa euroa vuoden lopussa.

Talvivaara kehittää ympäristöprosessejaan ISO 14001 -ympäristösertifikaatin mukaisiksi. Ympäristöjärjestelmän auditointi on tarkoitus tehdä vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.

Työturvallisuus on erittäin tärkeää Talvivaaralle ja sen alihankkijoille. Kaivoksen turvallisuuskäytännöt perustuvat yhtiön johdon hyväksymiin ohjeisiin ja suosituksiin, ja ne ovat Suomen työsuojelulainsäädännön mukaisia. Sekä Talvivaaran että urakoitsijoiden henkilöstölle järjestetään työturvallisuuskoulutusta.

Jatkuvasti parantuvaan turvallisuuteen pyrkiessään Talvivaara käynnisti helmikuussa 2009 työturvallisuushaasteen. Haaste on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi edistää turvallista työskentely-ympäristöä ja turvallisuustietoisuutta työntekijöiden keskuudessa. Haasteen käynnistymisen jälkeen lieviä poissaoloihin johtaneita tapaturmia on sattunut Talvivaaran henkilöstölle vain kolme ja koko vuoden aikana kaikkiaan kuusi. Työtapaturmatiheys vuoden 2009 lopussa oli 11 poissaoloihin johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Riskit ja epävarmuustekijät

Nykyisten, riskien hallintaa koskevien hyvän hallintotavan ohjeiden mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittavien proaktiivisten riskien hallintaan tähtäävien toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Yhtiön toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arvioihin malmivaraoista ja mineraalivarannoista liittyvät riskit, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja lupiin.

Lyhyellä aikavälillä Talvivaaran toiminnan riskit koskevat käynnissä olevaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit ovat toimivia teollisessa mittakaavassa, mutta ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, joita tällä hetkellä ei tiedetä tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.

Nikkelin markkinahinta on säilynyt suhteellisen vakaana 17.000-20.000 dollarissa tonnilta viimeisten kuuden kuukauden aikana. Koska nikkelin hinta on historiallisesti ollut volatiili ja nikkelin teollisuuskysyntä on toistaiseksi melko vaatimattomalla tasolla läntisissä talouksissa, yhtiö pitää hintojen laskua lyhyellä aikavälillä mahdollisena. Talvivaaralla ei helmikuusta 2010 lähtien ole ollut suojauksia metallihintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi täysi alttius nikkelin hinnanmuutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.

Talvivaara saa myyntitulonsa lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voisi näin ollen haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloustilannetta olennaisesti. Talvivaaralla ei tammikuusta 2010 lähtien ole suojausta Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Euron viimeaikaisen heikentymisen vuoksi yhtiö pitää nykyistä suojaamattomuuttaan perusteltuna. Yhtiö aikoo kuitenkin tarvittaessa suojautua valuuttakurssien volatiliteetilta myös tulevaisuudessa.

Henkilöstö

Yhtiön henkilöstöosasto keskittyi edelleen uusien, pätevien työntekijöiden rekrytointiin, kun henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 239:stä 308:aan. Kuten edellisenäkin vuonna, yhtiö rekrytoi eniten henkilökuntaa tuotantoon. Vuoden 2009 lopulla tuotantoporareiden koulutusohjelma käynnistettiin yhteistyössä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Pohjois-Karjalan Ammattiopiston kanssa. Kurssin käyneet palkataan Talvivaaran kaivososastolle porareiksi keväällä 2010.

Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on 38,5 vuotta. Ikävaihtelu vastaa teollisuuden keskiarvoa Suomessa. Rekrytoinnissaan Talvivaara pyrkii pitämään henkilöstön ikärakenteen terveenä poikkeuksellisen nopeasta rekrytointitahdista huolimatta. Vaikka kaivosteollisuus on perinteisesti ollut hyvin miesvoittoinen, Talvivaara pyrkii palkkaamaan mahdollisuuksien mukaan sekä miehiä että naisia.

Henkilöstön vaihtuvuus kasvoi raportointijakson aikana. Vaihtuvuutta oli lähinnä äskettäin palkattujen työntekijöiden keskuudessa, eikä se vaikuttanut yhtiön toimintoihin. Vaihtuvuus oli Talvivaaran Kaivososakeyhtiössä 10,6 prosenttia (2008: 2,8 prosenttia) ja Talvivaara Sotkamo Oy:ssä 8,4 prosenttia (2008: 4,6 prosenttia).

Hankkeen sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus

Vuonna 2009 Talvivaaralla oli edelleen myönteinen vaikutus koko Kainuun alueeseen. Tällä hetkellä kaivoksen alueella on yli 450 työntekijää, ja kesäkuukausina määrä oli huomattavasti tätä suurempi, kun laajennettua murskauspiiriä rakennettiin. Talvivaaran epäsuora vaikutus työllisyyteen näkyy erilaisten palveluiden lisääntyneenä kysyntänä alueella.

Vuoden 2009 lopussa koko Kainuun työttömyysaste oli 16,2 prosenttia. Sotkamossa, jossa kaivos sijaitsee, työttömyysaste oli 12,0 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Kainuu oli Suomessa ainoa alue, jossa työttömyys ei noussut vuoden aikana.

Talvivaara on jatkanut hyvää yhteistyötään paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa muun muassa rekrytoinnissa ja koulutuksessa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liikkeellelaskettujen osakkeiden määrä vuonna 2009 oli 245.176.718. Vuodesta 2008 määrä kasvoi 22.280.000 osakkeella 6.7.2009 loppuun saatetun osakeannin vuoksi. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden 2009 lopussa 263.669.291 osaketta.

Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja olivat 31.12.2009 seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (23,29 prosenttia), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,61 prosenttia) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,31 prosenttia).

Talvivaara rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin (NASDAQ OMX Helsinki Oy) 11.5.2009.

Osakeoptiot

28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avaintyöntekijöille. Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön

uutta osaketta yhtiön osakkeen 1:70-jakamisen jälkeen (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden jakamisesta.

Vuoden 2009 aikana hallitus jakoi 30.000 kappaletta 2007B-optioita ja 988.000 kappaletta 2007C-optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 1.018.000 uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista 108.000 2007B-optiota, jotka oikeuttavat merkitsemään 108.000 osaketta, palautettiin yhtiölle vuoden 2009 aikana. Vuoden lopussa optio-ohjelman mukaisesti vielä allokoimattomien optioiden määrä oli: 104.600 2007A-optiota, 197.100 2007B-optiota ja 1.345.100 2007C-optiota. Jaettavien optioiden perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 2,1 prosenttia osakkeiden kokonaisäänistä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Talvivaara Sotkamo Oy laski 22.1.2010 liikkeeseen 5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan Outokumpu Mining Oy:lle, joka on 20 % yhtiön osakkeista omistava vähemmistöosakas. Lainanantajan kanssa on sovittu, että se vaihtaa lainan kokonaisuudessaan Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeiksi, ellei velallinen ole maksanut lainaa takaisin ennen vaihtoaikaa, joka alkaa 22.1.2012 ja päättyy 21.1.2013. Jos laina vaihdetaan osakkeiksi, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj vaihtaa samanaikaisesti osakkeiksi omistusten suhteessa olevan määrän, 20 miljoonaa euroa, Talvivaara Sotkamo Oy:lle myöntämistään konsernin sisäisistä lainoista, jolloin vaihdosta ei aiheudu laimennusvaikutusta kummallekaan osakkeenomistajalle. Lainalle maksetaan sen erääntymispäivään 21.1.2013 saakka portaittain nousevaa korkoa, joka vaihtelee 5,0 %:n ja 12 %:n välillä.

Talvivaara Sotkamo Oy laski 1.2.2010 liikkeeseen 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, jonka merkitsi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Tämän vakuudettoman ikuisen nousevakorkoisen hybridilainan korko on ensimmäisen vuoden aikana 12,0 %, sen jälkeen 15,0 %, kunnes lainan liikkeeseenlaskupäivästä on kulunut kolme vuotta, ja tämän jälkeen 18,0 % lainan takaisinmaksuun saakka. Velallisella on oikeus maksaa laina takaisin kokonaan tai osaksi itse valitsemanaan ajankohtana sen jälkeen, kun lainan liikkeeseenlaskusta on kulunut kuusi kuukautta. Hybridilaina on kirjattu IFRS-standardien mukaisesti liikkeeseenlaskijan omaksi pääomaksi.

Yhtiö ilmoitti 9.2.2010, että se suunnittelee aloittavansa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen puolituotteena. Uraani on suunniteltu otettavaksi talteen päätuotteiden liuotusprosessista turvallisella ja teknisesti yksinkertaisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa. Suunniteltu uuttolaitos on arviolta 30 miljoonan euron investointi. Vuotuisiksi tuotantokustannuksiksi on arvioitu noin 2 miljoonaa euroa ja vuosituotannon määräksi noin 350 tonnia. Talvivaara käy parhaillaan keskusteluja mahdollisesta yhteistyöstä toimialan johtavien yritysten kanssa, minkä jälkeen tehdään päätökset lopullisesta rahoitus- ja toimintamallista. Suunniteltu uraanin tuotanto edellyttää tarvittavien lupien saamista. Hyväksyntä tarvitaan myös Suomen hallitukselta. Lupahakemuksia valmistellaan parhaillaan.

Talvivaara Sotkamo Oy teki 11.2.2010 Nystar NV:n ("Nyrstar") kanssa pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotannostaan. Sopimuksen ehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa Nyrstarille koko sinkkituotantonsa, kunnes 1.250.000 tonnia sinkkiä on toimitettu. Nyrstar on maksanut sinkkituotevirrasta 335 miljoonan USA:n dollarin suuruisen ostohinnan. Lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle louhinta- ja prosessointimaksua 350 euroa jokaista toimitettua sinkkitonnia kohden (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hinnanmuutoksiin). Osapuolet ovat sopineet seuraavasta hinnanjakomekanismista:

· kunnes sopimus on ollut voimassa seitsemän vuotta tai kunnes 600.000 tonnia sinkkiä on toimitettu - sen mukaan, kumpi näistä toteutuu myöhemmin - Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää 2.500 USA:n dollaria tonnilta (3.000 dollariin tonnilta asti), ja 30 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää 3.000 dollaria tonnilta; ja

· tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää 350 dollarin suuruisen louhinta- ja prosessointimaksun sinkkitonnia kohden.

Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään 150.000 tonnia rikkihappoa vuodessa sinkkitoimituksia koskevan sopimuksen voimassaoloaikana. Rikkihappoa käytetään Talvivaaran bioliuotusprosessissa.

Talvivaara Sotkamo Oy käytti sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen perusteella saamastaan 335 miljoona USA:n dollarin maksusta suurimman osan siihen, että se maksoi 320 miljoonan USA:n dollarin suuruisen projektilainan takaisin ennenaikaisesti. Lisäksi Talvivaara sulki kaikki hyödykkeiden hintariskiä ja valuuttakurssiriskiä koskevat suojauspositiot, mistä realisoitui 45 miljoonan euron suuruinen nettotuotto. Yhtiö lopetti nikkelitermiineihin liittyvän suojauslaskennan soveltamisen 31.12.2009.

Lyhyen aikavälin näkymät

Kaikki tuotantoprosessit ovat toiminnassa ja kehittyvät hyvin, joten Talvivaara uskoo voivansa jatkaa tuotannon ylösajoa suunnitelman mukaisesti. Nikkelipitoisuuden nousu liuoksessa tukee yhtiön näkemystä siitä, että se pystyy nostamaan metallien saannon vuoden 2010 nykyisen tuotantotavoitteen saavuttamisen vaatimalle tasolle.

Vaikka nikkelin hinnan kehitys lyhyellä aikavälillä on edelleen epävarma, yhtiön pitää riskiä hinnan olennaisesta alenemisesta nykytasosta suhteellisen pienenä. Jos nikkelin hinta pysyy nykyisessä tasossaan 17.000-20.000 dollarissa tonnilta, Talvivaara odottaa kassavirtansa muuttuvan positiiviseksi vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Hallitus esittää 15.4.2010 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2009.

KONSERNIN TULOSLASKELMA

	Tilintarka- stamaton	Tilintarka- stamaton	Tilintarka- stamaton	Tilintar- kastettu
	10-12/	10-12/	1-12/	1-12/
(kaikki luvut EUR '000)	2009	2008	2009	2008

Liikevaihto	4 967	0	7 571	0

Liiketoiminnan muut tuotot	5 966	17 242	43 118	29 810
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	28 410	20 233	75 587	24 006
Materiaalit ja palvelut	-24 889	-14 497	-65 156	-20 407
Henkilöstökulut	-6 064	-1 624	-17 695	-8 910
Poistot ja arvonalentumiset	-11 384	-5 294	-37 061	-5 756
Liiketoiminnan muut kulut	-28 574	-10 780	-61 140	-23 039

Liikevoitto/tappio(-)	-31 568	5 280	-54 776	-4 296

Rahoitustuotot	82	6 420	11 526	9 219
Rahoituskulut	-13 596	-6 281	-31 835	-12 956
Rahoituskulut (netto)	-13 514	139	-20 309	-3 737

Tappio ennen veroja	-45 082	5 419	-75 085	-8 033

Tuloverot	12 071	15 760	20 127	13 865

Kauden voitto/tappio(-)	-33 011	21 179	-54 958	5 832

Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille	-26 852	18 017	-45 267	7 042
Vähemmistölle	-6 159	3 162	-9 691	-1 210
	-33 011	21 179	-54 958	5 832

Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake)
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu	-0,11	0,08	-0,19	0,03

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

	Tilintarka- stamaton	Tilintarka- stamaton	Tilintarka- stamaton	Tilintar- kastettu
	10-12/	10-12/	1-12/	1-12/
(kaikki luvut EUR '000)	2009	2008	2009	2008

Kauden voitto/tappio(-)	-33 011	21 179	-54 958	5 832

Muut laajan tuloksen erät
verovaikutus huomioon otettuna
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	-	-451
Rahavirtojen suojaukset	-5 877	47 777	-69 705	90 414

Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioon otettuna	-5 877	47 777	-69 705	89 963

Laaja tulos	-38 888	68 956	-124 663	95 795

Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille	-31 553	56 237	-101 031	78 922
Vähemmistölle	-7 335	12 719	-23 632	16 873
	-38 888	68 956	-124 663	95 795

KONSERNIN TASE

	Tilintarka- stamaton	Tilintar- kastettu
(kaikki luvut EUR '000)	31.12.2009	31.12.2008
VARAT

Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	644 356	552 459
Biologiset hyödykkeet	6 614	8 152
Aineettomat hyödykkeet	7 846	7 774
Laskennalliset verosaamiset	21 548	-
Johdannaisinstrumentit	-	116 004
Muut saamiset	7 582	9 635
	687 946	694 024

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	109 512	31 691
Myyntisaamiset	3 913	-
Muut saamiset	15 477	24 721
Johdannaisinstrumentit	50 244	40 805
Rahavarat	11 877	82 713
	191 023	179 930

Varat yhteensä	878 969	873 954

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	80	80
Ylikurssirahasto	8 086	8 086
Suojausrahasto	16 567	72 332
Muut rahastot	417 448	334 019
Kertyneet voittovarat	-71 368	-26 101
	370 813	388 416
Vähemmistön osuus omasta pääomasta	11 784	35 470
Oma pääoma yhteensä	382 597	423 886

Pitkäaikaiset velat
Lainat	194 796	367 955
Johdannaisinstrumentit	3 110	1 985
Laskennalliset verovelat	-	23 070
Varaukset	1 594	944
	199 500	393 954
Lyhytaikaiset velat
Lainat	243 315	224
Ostovelat	29 669	45 283
Muut velat	9 875	8 294
Johdannaisinstrumentit	14 013	2 279
Varaukset	-	34
	296 872	56 114
Velat yhteensä	496 372	450 068

Velat ja oma pääoma yhteensä	878 969	873 954

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Taulukon otsikointi

A Osakepääoma

B. Ylikurssirahasto

C Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

D Suojausrahasto

E Muut rahastot

F Kertyneet voittovarat

G Yhteensä

H Vähemmistön osuus

I Oma pääoma yhteensä

	A	B	C	D	E	F	G	H	I
1.1.2008	16	8 086	320 671	-	1 106	-33 423	296 456	18 591	315 047

Kauden laaja tulos	-	-	-	72 332	-451	7 042	78 923	16 872	95 795

Siirrot oman pääoman erien välillä, yhtiömuodon muutos	64	-	-64	-	-	-	-	-	-
Henkilöstön osakeoptio- ohjelma
-työsuorituk- sen arvo	-	-	-	-	1 863	-	1 863	-	1 863

Vaihtovel- kakirjalaina, oman pääoman komponentti	-	-	-	-	10 894	-	10 894	-	10 894
Oikaisu käyttöomaisuuteen, joka kohdistuu edelliseen tilikauteen	-	-	-	-	-	278	278	-	278
Tytäryrityksestä johtuva vähemmistön osuus	-	-	-	-	-	1	1	7	8
31.12.2008	80	8 086	320 607	72 332	13 412	-26 101	388 416	35 470	423 886

1.1.2009	80	8 086	320 607	72 332	13 412	-26 101	388 416	35 470	423 886

Kauden laaja tulos	-	-	-	-55 765	-	-45 267	-101032	-23 632	-124664
Osake- Anti	-	-	82 691	-	-	-	82 691	-	82 691
Uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta välittömästi johtuvat ulkoiset menot	-	-	-2 050	-	-	-	-2 050	-	-2 050
Tytäryhtiön Hankinta, Hyena Holding AB	-	-	-	-	-	-	-	-54	-54
Henkilöstön osakeoptio- ohjelma
-työsuorituk- sen arvo	-	-	-	-	2 788	-	2 788	-	2 788
31.12.2009	80	8 086	401 248	16 567	16 200	-71 368	370 813	11 784	382 597

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

		Tilintarka- stamaton	Tilintarka- stamaton	Tilintarka- stamaton	Tilintar- kastettu
		10-12/	10-12/	1-12/	1-12/
(kaikki luvut EUR '000)		2009	2008	2009	2008

Liiketoiminnan rahavirrat

Kauden voitto/tappio(-)		-33 011	21 179	-54 958	5 832
Oikaisut
	Verot	-12 071	-15 760	-20 127	-13 865
	Poistot	11 384	5 294	37 061	5 756
	Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa	-2 482	2 350	845	4 780
	Korkotuotot	-82	-6 420	-11 526	-9 219
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset	24 701	-17 192	27 507	-24 796
	Korkokulut	13 596	6 281	31 835	12 956
		2 035	-4 268	10 637	-18 556
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-)		-7 259	-6 955	2 055	5 582
Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-)		-26 699	-26 888	-77 821	-31 691
Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+)		7 651	5 103	-16 421	23 773
Käyttöpääoman muutos		-26 307	-28 740	-92 187	-2 336

		-24 272	-33 008	-81 550	-20 892

Maksetut korot ja muut rahoitusmenot		-6 186	-2 613	-22 318	-7 468
Korkotuotot		391	8 625	3 821	9 581

Liiketoiminnan nettorahavirta		-30 067	-26 996	-100 047	-18 779

Investointien rahavirrat

Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat		0	-	-54	-
Aineellisten käyttö- omaisuushyödykkeiden hankinta		-35 896	-155 385	-117 738	-427 187
Biologisten hyödykkeiden hankinta		-	-	-35	-26
Aineettomien hyödykkeiden hankinta		-566	-671	-741	-1 873
Aineellisten käyttö- omaisuushyödykkeiden myynti		-	-	9	-
Biologisten hyödykkeiden myynti		169	456	273	707
Aineettomien hyödykkeiden myynti		-	-	49	-
Aineellisiin käyttö- omaisuushyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus		-	-	5 000	-
Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus		215	-1	228	203
Myytävissä olevien rahoitusvarojen myynti		-	-	-	26 356
Johdannaisinstrumenttien hankinta		-	-	-	-1 371
Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavien
rahoitusvarojen myynti		-	-	-	1 440
Investointeihin käytetyt nettorahavarat		-36 078	-155 601	-113 009	-401 751

Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä		-3	-	80 641	-
Korollisten lainojen nostot		10 567	192 274	63 924	396 734
Korollisten lainojen takaisinmaksut		-1 166	-20 000	-2 345	-20 000
Vähemmistöosakkaiden pääomasijoitukset		-	8	-	8

Rahoituksen nettorahavirta		9 398	172 282	142 220	376 742

Käteisvarojen ja luotollisten tilien nettovähennys(-)/lisäys		-56 747	-10 315	-70 836	-43 788

Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden alussa		68 624	93 028	82 713	126 501
Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden lopussa		11 877	82 713	11 877	82 713

LIITETIEDOT

1. Laadintaperiaatteet

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.

Tilinpäätöstiedotteen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2008, alla mainitut muutokset huomioiden.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista. Jos saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina.

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon mahdollinen arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan erilliselle tilille arvonalentuminen, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi saamisen koko määrää. Tuloslaskelmassa arvonalentuminen esitetään liiketoiminnan kuluina. Kun varmistuu, ettei myyntisaamista saada perityksi, se kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystiliä vastaan. Jos aiemmin pois kirjatusta saamisesta saadaan myöhemmin maksu, se kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään liiketoiminnan kuluja.

Tulouttaminen

Myyntituotot kirjataan, kun on näyttöä järjestelyn olemassaolosta, hinta pystytään määrittämään, tuote on toimitettu, omistusoikeus on siirtynyt asiakkaalle ja myyntihintaa vastaavan maksun saaminen on kohtuullisen varmaa. Myyntituottoja oikaistaan käsittelykuluilla, lopullisen hinnan määräytymisen yhteydessä realisoituvilla valuuttakurssivoitoilla tai -tappioilla sekä myynnin perusteella määräytyvillä veroilla. Myyntihinnat määritetään pääasiassa USA:n dollareina, ja ne perustuvat toimituksiin tullaamattomana (DDU).

Valtaosa konsernin tuotannosta myydään pitkäaikaisten sopimusten perusteella, mutta myynti tuloutetaan yksittäisten myyntitapahtumien pohjalta, kun on vakuuttavaa näyttöä kaikkien seuraavien ehtojen täyttymisestä:

kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle;

myyjälle ei jää omistamiseen yleensä liittyvää liikkeenjohdollista intressiä eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin tuotteisiin;

tuotot ovat määritettävissä luotettavasti;

myytyyn tuotteeseen liittyvät toteutuneet tai toteutuvat menot ovat määritettävissä luotettavasti; ja

vastaisen taloudellisen hyödyn koituminen myyjälle on todennäköistä.

Useimmat tuotteet ovat "alustavasti hinnoiteltuja", ts. myyntihintaa voidaan joutua oikaisemaan hinnanmääräytymisjakson lopussa. Hinnanmääräytymisjaksolla tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jonka kuluessa lopullinen hinta määräytyy. Myynnin kirjaamiseen alustavan hinnan perusteella liittyy riskejä, joista tärkeimpiä ovat metallien hintojen vaihtelut myynnin alkuperäisen kirjaamisen ja lopullisen hinnan määräytymisajankohdan välillä. Jos metallien hinnat laskevat merkittävästi alustavan ja lopullisen hinnan määräytymisajankohtien välillä, on jokseenkin mahdollista, että konserni joutuu palauttamaan osan alustavan laskun perusteella saamistaan myyntituotoista.

Myynnin alkuperäinen kirjaaminen tapahtuu alustavan myyntihinnan perusteella 100 %:n määräisenä. Ennen lopullista hinnanmääräytymisajankohtaa alustavan hinnan perusteella kirjattua myyntiä oikaistaan markkinahintojen muutosten huomioon ottamiseksi. Nämä oikaisut perustuvat arvioidun hinnanmääräytymiskuukauden termiinihintoihin, ja ne kirjataan jokaisen tilikauden ja neljännesvuosijakson lopussa. Myyntihinta pystytään tätä tarkoitusta varten määrittämään luotettavasti niille tuotteille, joille on olemassa toimivat ja vapaat hyödykemarkkinat, kuten Lontoon metallipörssi. Kirjaukset, joilla alustavan hinnan perusteella kirjattu myynti muutetaan vastaamaan markkinahintoja, viedään myyntituottojen oikaisuksi. Myös alustavia myyntimääriä oikaistaan metallimäärien muutoksia vastaavasti, kun saadaan uutta tietoa ja pitoisuusmäärityksiä.

2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

	Koneet ja laitteet	Keskeneräiset omat työt	Maa-alueet ja rakennukset	Muut aineelliset hyödykkeet	Yht.
(kaikki luvut EUR '000)
Brutto- kirjanpitoarvo 1.1.2008	440	121 626	4 937 347	3 481	130 484
Lisäykset	5 143	412 651	5 026 544	5 579	428 400
Vähennykset	-	-	-	-	-
Siirrot	126 715	-404 866	155 101	123 050	-
Brutto- kirjanpitoarvo 31.12.2008	132 297	129 412	165 065	132 111	558 884

Kertyneet poistot ja arvon- alentumistappiot
1.1.2008	66	-	700	-	766
Tilikauden poistot	2 102	-	1 333	2 224	5 659
Kertyneet poistot ja arvon- alentumistappiot
31.12.2008	2 168	-	2 033	2 224	6 425

Kirjanpitoarvo 1.1.2008	374	121 626	4 237 197	3 481 061	129 718 177
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	130 129	129 412	163 031	129 887	552 458

Brutto- kirjanpitoarvo 1.1.2009	132 297	129 412	165 065	132 111	558 884
Lisäykset	20 049	101 709	820	11 045	133 623
Vähennykset	-	-	-57	-44	-101
Julkiset avustukset	-2 494	-	-480	-2 025	-5 000
Siirrot	60 056	-179 449	57 689	61 705	-
Brutto- kirjanpitoarvo 31.12.2009	209 907	51 671	223 036	202 791	687 405

Kertyneet poistot ja arvon- alentumistappiot
1.1.2009	2 168	-	2 033	2 224	6 425
Tilikauden poistot	14 781	-	8 197	13 646	36 623
Kertyneet poistot ja arvon- alentumistappiot
31.12.2009	16 949	-	10 230	15 870	43 048

Kirjanpitoarvo 1.1.2009	130 129	129 412	163 031	129 887	552 458
Kirjanpitoarvo 31.12.2009	192 958	51 671	212 806	186 921	644 356

3. Vaihto-omaisuus

	2009	2008
Raaka-aineet ja tarvikkeet	9 918 628	6 655 326
Malmi kasalla	57 726 592	22 964 715
Keskeneräiset tuotteet	39 402 671	1 041 308
Valmiit tuotteet	2 463 732	-
Ennakkomaksut	-	1 029 918
Vaihto-omaisuus yhteensä	109 511 622	31 691 267

4. Myyntisaamiset

	2009	2008

Myyntisaamiset	3 913 084	-
Vähennetään: arvonalentumista koskeva vähennyserä	-	-
	3 913 084	-

5. Johdannaisinstrumentit

	2009		2008
	Varat	Velat	Varat	Velat

Nikkelitermiinit - rahavirran suojaukset	38 212 848	-	135 354 551	-
Nikkelitermiinit - kaupankäyntitarkoituksessa	952 680	-	3 301 159	-
Sinkkitermiinit - kaupankäyntitarkoituksessa	-	14 013 255	18 153 426	-
Koronvaihtosopimukset - kaupankäyntitarkoituksessa	-	3 110 084	-	1 985 292
Valuuttatermiinit - kaupankäyntitarkoituksessa	11 078 434	-	-	-
Valuuttaoptiot - kaupankäyntitarkoituksessa	-	-	-	2 278 697
Yhteensä	50 243 962	17 123 339	156 809 136	4 263 989

	2009		2008
	Varat	Velat	Varat	Velat

Johdannaisinstrumentit	50 243 962	17 123 339	156 809 136	4 263 989
Yhteensä	50 243 962	17 123 339	156 809 136	4 263 989

Vähennetään pitkäaikainen osuus
Nikkelitermiinit - rahavirran suojaukset	-	-	101 797 091	-
Sinkkitermiinit - kaupankäyntitarkoituksessa	-	-	14 206 960	-
Koronvaihtosopimukset - kaupankäyntitarkoituksessa	-	3 110 084	-	1 985 292
Lyhytaikainen osuus	50 243 962	14 013 255	40 805 085	2 278 697

6. Lainat ja pääomalainat

	Kirjanpitoarvo		Käypä arvo
Pitkäaikaiset	2009	2008	2009	2008
Pääomalainat	1 405 000	1 405 000	1 405 000	1 405 000
Investointi- ja käyttöpääomalaina	45 416 680	-	45 416 680	-
Projektilaina	-	229 934 612	-	229 934 612
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina	75 477 442	72 842 338	75 477 442	72 842 338
Ratalaina	19 860 911	25 461 004	19 860 911	25 461 004
Rahoitusleasingvelat	15 305 379	1 694 377	15 305 379	1 694 377
Korkotukilainat	4 187 194	4 181 509	4 187 194	4 181 509
Muut lainat	33 143 302	32 436 203	33 143 302	32 436 203
	194 795 908	367 955 043	194 795 908	367 955 043

Lyhytaikaiset
Projektilaina	222 129 668	-	222 129 668	-
Ratalaina	19 898 216	-	19 898 216	-
Rahoitusleasingvelat	1 287 015	199 784	1 287 015	199 784
Muut velat	-	24 600	-	24 600
	243 314 899	224 384	243 314 899	224 384

Lainat yhteensä	438 110 807	368 179 427	438 110 807	368 179 427


Konsernin tunnusluvut		1.10.-31.12 2009	1.10.-31.12 2008	1.1.-31.12 2009	1.1.-31.12 2008

Liikevaihto	EUR '000	4 967	0	7 571	0

Liikevoitto (tappio)	EUR '000	-31 568	5 280	-54 776	-4 296

Voitto (tappio) ennen veroja	EUR '000	-45 082	5 419	-75 085	-8 033

Oman pääoman tuotto		-13,7 %	1,5 %	-13,6 %	1,6 %

Omavaraisuusaste		43,5 %	48,5 %	43,5 %	48,5 %

Korolliset nettovelat	EUR '000	426 234	285 467	426 234	285 467

Velkaantumisaste		111,4 %	67,3 %	111,4 %	67,3 %

Investoinnit	EUR '000	36 462	156 056	118 514	429 086

Tutkimus- ja kehitys- toiminnan menot	EUR '000	261	181	261	181

Aineelliset käyttö- omaisuushyödykkeet	EUR '000	644 356	552 458	644 356	552 458

Johdannaisinstrumentit	EUR '000	33 121	152 545	33 121	152 545

Lainat	EUR '000	438 111	368 179	438 111	368 179

Rahavarat	EUR '000	11 877	82 713	11 877	82 713

Osakekohtaiset tunnusluvut		1.10.-31.12 2009	1.10.-31.12 2008	1.1.-31.12 2009	1.1.-31.12 2008

Osakekohtainen tulos	EUR	-0,11	0,08	-0,19	0,03

Oma pääoma/osake	EUR	1,51	1,74	1,51	1,74

Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä
Keskikurssi¹	EUR	4,21	1,91	3,57	3,64
	GBP	3,81	1,61	3,18	2,90

Alin kurssi¹	EUR	3,89	1,16	1,45	1,22
	GBP	3,52	0,98	1,29	0,98

Ylin kurssi¹	EUR	4,54	2,86	4,68	5,64
	GBP	4,11	2,40	4,17	4,49

Kurssi kauden lopussa²	EUR	4,35	1,25	4,35	1,25
	GBP	3,86	1,19	3,86	1,190

Muutos vuoden aikana		1,7 %	-49,4 %	224,6 %	-60,3 %

Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa³	EUR '000	1 066 454	278 475	1 066 454	278 475
	GBP '000	947 118	265 247	947 118	265 247

Osakkeiden vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto		34 182	21 317		84 780
Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta		14,6 %	9,6 %	65,6 %	38,0 %

Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä
Keskikurssi	EUR	4,24		4,21

Alin kurssi	EUR	3,95		3,05

Ylin kurssi	EUR	4,50		4,86

Kurssi kauden lopussa	EUR	4,33		4,33

Muutos vuoden aikana		3,6 %		38,3 %

Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa	EUR '000	1 061 615		1 061 615

Osakkeiden vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto	26 626			113 077
Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta		11,4 %		48,4 %

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		233 762 033	222 896 718	233 762 033	222 896 718

Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		233 762 033	223 045 994	233 762 033	223 045 994

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa		245 176 718	222 896 718	245 176 718	222 896 718

1) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.

2) 2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia

3) 3) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia

Henkilöstöä koskevat tunnusluvut		1.10.-31.12 2009	1.10.-31.12 2008	1.1.-31.12 2009	1.1.-31.12 2008
Henkilöstökulut	EUR '000	4 964	1 372	14 876	7 619
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä		287	237	272	178
Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa		308	239	308	239


Muut tunnusluvut		1.10.-31.12 2009	1.10.-31.12 2008	1.1.-31.12 2009	1.1.-31.12 2008

Liikkeelle lasketut optiot vuoden lopussa		5 352 500	4 442 500	5 352 500	4 442 500
Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle
laskettuja optioita vastaan		5 352 500	4 442 500	5 352 500	4 442 500
Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden
nojalla voidaan saada		2,1 %	2,0 %	2,1 %	2,0 %

Konsernin tunnusluvut

Oman pääoman tuotto	Tilikauden voitto (tappio) /
	(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2

Omavaraisuusaste	Oma pääoma /
	Taseen loppusumma

Korollinen nettovelka	Korolliset velat - Rahavarat

Velkaantumisaste	Korollinen nettovelka /
	Oma pääoma


Osakekohtaiset tunnusluvut

Osakekohtainen tulos	Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta (tappiosta) /
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oma pääoma/osake	Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta /
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa	Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa

[1] Sisältää 11 miljoonan euron investoinnin Talvivaara-Murtomäki-pistoraiteeseen. Suomen valtio maksaa investoinnin takaisin Talvivaaralle.

Talvivaaran vuoden 2009 tilinpäätöstietojen julkistaminen

Wed, 17 Feb 2010 08:57:04 +0200

Pörssitiedote

Talviaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

17.2.2010 klo 09:00

Talvivaaran vuoden 2009 tilinpäätöstietojen julkistaminen

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö julkistaa vuoden 2009 tilinpäätöstietonsa keskiviikkona 24.2.2010 klo 9.00.

Tiedotustilaisuus pidetään keskiviikkona 24.2.2010 klo 13.00 Scandic Simonkenttä -hotellissa, Mansku-kokoushuoneessa, osoitteessa Simonkatu 9, 00100 Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Tilaisuudesta järjestetään suora internetlähetys (Live-webcast), jota voi seurata osoitteessa

http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_0224_q4/

Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:

Puhelinkokouksen numero: +44 20 7162 0025
Tunnus: 858502

Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa osoitteesta pienellä viiveellä tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2010 loppuun saakka.

Lisää tietoa tapahtumasta löytyy osoitteessa www.talvivaara.com.

Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 71 29 800
Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja
Timo Laatio, sijoittajasuhteet

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Metallien tuotanto pysähdyksissä vetytehtaan toimintahäiriön vuoksi / Biokasaliuotus etenee edellä budjetista

Thu, 11 Feb 2010 08:00:00 +0200

PÖRSSITIEDOTE

11.02.2010 klo 08:00

Metallien tuotanto pysähdyksissä vetytehtaan toimintahäiriön vuoksi

Biokasaliuotus etenee edellä budjetista

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ("Talvivaara" tai "Yhtiö") Sotkamon kaivoksen metallien talteenottolaitoksen tuotanto on pysäytetty vetytehtaan katalyyteissä ilmenneen vian takia. Tuotantokatkoksen vuoksi ja sen lopullisesta pituudesta riippuen noin 1.000 tonnia tai jopa enemmän vuoden ensimmäiselle neljännekselle budjetoitua nikkelituotantoa arvioidaan siirtyvän vuoden seuraaville neljänneksille. Talvivaaralla on tavanomaiset vakuutukset omaisuusvahinkojen sekä tuotannon menetysten varalta.

Talvivaaran käyttöhenkilökunta havaitsi tammikuun lopussa, että vetytehtaan reformeriputkien lämpötilat olivat nousseet epätavallisen korkeiksi. Laitevalmistajan suosituksesta laitos pysäytettiin lisävahinkojen välttämiseksi sekä tarkastusta varten. Tarkastukset osoittivat, että lämpötilojen äkillinen nousu oli johtunut tehtaassa käytetyssä propaanissa olleista epäpuhtauksista. Korkeat lämpötilat puolestaan vahingoittivat reformeriputkissa olevaa katalyyttia. Vian korjaamiseksi katalyytti päätettiin vaihtaa kaikkiin vetytehtaan reformeriputkiin.

Uudet katalyytit on nyt toimitettu tehtaalle, ja niiden asennus on parhaillaan käynnissä. Vetytehtaan ja sen myötä koko metallien talteenottolaitoksen arvoidaan olevan uudelleen tuotantokäytössä ensi viikon loppuun mennessä.

Yhtiön käsityksen mukaan vetytehtaan toimintahäiriöstä aiheutuva ensimmäisen vuosineljänneksen menetetty tuotanto voidaan saada kokonaan tai osittain kurottua kiinni vuoden toisen neljänneksen aikana johtuen biokasaliuotusprosessin viimeaikaisesta, yli 20% budjetoitua paremmasta kehityksestä. Joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010 metallien talteenottolaitoksen syöttöliuoksen nikkelipitoisuus pysyi tasolla 1,2 g/l, koska uuden, metalleja takaisin saostavan kasanosan osuus suhteessa koko liuotuksessa olevaan primääriliuotuskasaan oli huomattavan suuri. Liuotuskasan toisen lohkon kasauksen valmistuttua tammikuun 2010 alkupuolella koko liuotuksessa oleva kasa on parhaillaan saavuttamassa liuotusvaiheen, minkä ansiosta metallien talteenottolaitokseen johdettavan kiertoliuoksen nikkelipitoisuus on nopeasti noussut tasolle 1,8 g/l. Kiertoliuoksen nikkelipitoisuudessa parhaillaan nähtävä nousu tukee Yhtiön käsitystä siitä, että vuoden 2010 tuotantotavoitteen saavuttamiseksi tarvittava liuotussaantojen paraneminen on saavutettavissa. Yhtiö jatkaa biokasaliuotuksen kehityksen tarkkailua ja tulee raportoimaan siitä sekä vuoden 2010 saavutetuista tuotantomääristä suhteessa julkaistuun tuotantoennusteeseen.

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 712 9800

Pekka Perä, CEO

Saila Miettinen-Lähde, CFO

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tähtää kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Malmivarat riittävät vähintään 46 vuoden tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa ja pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotteesta Nyrstar NV:n kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Talvivaaran sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa astuu voimaan / Talvivaara on maksanut projektilainan ja sulkenut metalli- ja valuuttasuojat

Thu, 11 Feb 2010 08:00:00 +0200

PÖRSSITIEDOTE

11.02.2010

Talvivaaran sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa astuu voimaan

Talvivaara on maksanut projektilainan ja sulkenut metalli- ja valuuttasuojat

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n kaivostoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Talvivaara Sotkamo Oy:n (yhdessä tai kumpikin erikseen "Talvivaara" tai "Yhtiö") allekirjoittama pitkäaikainen tuotevirtasopimus Talvivaaran sinkkituotannosta ("Sopimus") Nyrstar NV:n kanssa ("Nyrstar") on astunut voimaan. Sopimuksen allekirjoitus julkistettiin 25.1.2010.

Sopimuksen allekirjoitusta koskeneessa tiedotteessa kerrotun mukaisesti Talvivaara on maksanut Nyrstarilta saamallaan tuotevirtamaksulla 320 miljoonan US dollarin projektilainan fasiliteetin agenttipankille Société Généralelle. Agenttipankki on vastuussa lainasumman jakamisesta edelleen lainasyndikaatin muille pankeille.

Talvivaara on myös sulkenut kaikki projektilainaan liittyneet metalli- ja valuuttasuojansa. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 45 miljoonaa euroa.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä kommentoi:

"Nyrstarin kanssa solmitun sinkin tuotevirtasopimuksen voimaan astuminen ja sen myötä tapahtunut projektilainan takaisinmaksu lisäävät Talvivaaran taloudellista ja strategista toimintavapautta huomattavasti. Lisäksi metallisuojien sulkeminen altistaa toimintamme nikkelin markkinahinnan muutoksille pitkän aikavälin strategiamme mukaisesti. Tästä huolimatta keskitymme toiminnassamme edelleen ennen kaikkea Talvivaaran kaivoksen ylösajoon sen suunniteltuun kapasiteettiin."

LISÄTIETOJA

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800

Pekka Perä, CEO

Saila Miettinen-Lähde, CFO

Talvivaara

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tähtää kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Malmivarat riittävät vähintään 46 vuoden tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Nyrstar

Haluttu yhteistyökumppani toimittamaan välttämättömiä hyödykkeitä muuttuvan maailman kehittämiseksi. Nyrstar on johtava kansainvälinen monimetalliyhtiö, joka tuottaa merkittäviä määriä sinkkiä ja lyijyä sekä muita metalleja (mm. hopeaa, kultaa ja kuparia). Nyrstarin osakkeet noteerataan NYSE Euronext Brysselissä symbolilla NYR. Lisätietoja www.nyrstar.com.

Talvivaara tutkii malmissa olevan uraanin talteenottoa omaksi tuotteekseen

Tue, 09 Feb 2010 08:02:16 +0200

PÖRSSITIEDOTE

9.2.2010 klo 08:00 Suomen aikaa, 06:00 UK time

Talvivaara tutkii malmissa olevan uraanin talteenottoa omaksi tuotteekseen

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj suunnittelee aloittavansa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen puolituotteena.

Uraani on erittäin yleinen alkuaine, joka esiintyy maankuoressa lähes kaikkialla maapallolla, pieninä pitoisuuksina myös Talvivaarassa. Uraani liukenee Talvivaaran päätuotteiden ohella prosessiliuokseen. Talvivaara on aloittanut selvitykset tuotantoprosessin muuttamiseksi siten, että liuoksen sisältämä uraani voidaan ottaa hyötykäyttöön puolituotteena. Nykyisessä tuotantoprosessissa uraani päätyy erittäin alhaisina pitoisuuksina prosessisakkojen keruualueena toimivaan kipsisakka-altaaseen.

Uraani on suunniteltu otettavaksi talteen päätuotteiden liuotusprosessista teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa. Prosessi ei aiheuta muutoksia nykyisen ympäristöluvan mukaisiin päästöihin tai ympäristövaikutuksiin. Alustavia prosessisuunnitelmia on tehty yhteistyössä Outotec Oyj:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa.

Talvivaaran alueen kallioperä ja nikkelimalmi sisältävät luonnonuraania. Geologian tutkimuskeskuksen suorittamissa mittauksissa ei ole havaittu tavanomaisesta poikkeavaa säteilyä ja kaikki mitatut arvot ovat Säteilyturvakeskuksen ilmoittaman Suomen tavanomaisen taustasäteilyn rajoissa. Luonnonuraanin säteilytaso ei muutu uuttoprosessinkaan aikana.

Talvivaara valmistelee parhaillaan talteenottoprosessille tarvittavia lupahakemuksia ja jatkaa selvityksiä uraanin puolituotteen hyötykäyttöä varten.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä sanoo: " Kaivoslain velvoitteen mukaisesti olemme hyödyntämässä myös mahdolliset sivutuotteet. Uuttomenetelmän kehitystyö on osoitus Talvivaaran ja sen yhteistyökumppaneiden innovaatiokyvystä ja se sopii täsmälleen strategiaamme arvokkaiden aineiden turvallisesta, huolellisesta ja kannattavasta talteenotosta."

Suunniteltu uuttolaitos on noin 30 miljoonan euron investointi. Vuosittaiset tuotantokustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa arvioidulla noin 350 tonnin vuosituotannolla. Laitoksen arvioidaan työllistävän suoraan noin 20 henkilöä ja välillisesti noin 50 henkilöä. Talvivaara neuvottelee yhteistyöstä alan toimijoiden kanssa, minkä myötä hankkeen lopullinen rahoitus ja toimintamalli täsmentyvät.

Uuttoprosessissa syntyvä uraanioksidi pakataan ilmatiiviisiin teräsastioihin ja kuljetetaan valvottuun jatkojalostukseen. Puolituotteen ostaja rikastaa sen edelleen ydinvoimalaitoksien polttoaineeksi ulkomailla, sillä Suomessa ei ole uraanin jatkojalostuslaitoksia. Toimintaa ohjaavat tiukat kansalliset ja kansainväliset määräykset takaavat turvallisen toiminnan. Talvivaaran tuottaman uraanin määrä riittää tekemään Suomesta uraanin suhteen lähes omavaraisen.

"Uraanin järkevä talteenotto on sekä Talvivaaralle että Kainuulle hieno asia. Talvivaara-hankkeen arvo, merkitys ja elinvoima vain kasvavat," tiivistää Pekka Perä.

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 712 9800

Pekka Perä, toimitusjohtaja

Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja

Lassi Lammassaari, kaivoksen johtaja

Lehdistötilaisuus

Aika: tiistai 9.2.2010 klo 14.30

Paikka: Scandic Kajanus, kokoustila 3

Paikalla: Talvivaaran edustajat

Pekka Perä, toimitusjohtaja

Eeva Ruokonen, kestävän kehityksen johtaja

Lassi Lammassaari, kaivoksen johtaja

Paikallinen tiedotustilaisuus Talvivaaran lähialueiden asukkaille:

Aika: keskiviikko 10.2.2010 klo 19.00

Paikka: Sokos Hotelli Vuokatti, Auditorio

Paikalla: Talvivaaran edustajat

Pekka Perä, toimitusjohtaja

Eeva Ruokonen, kestävän kehityksen johtaja

Lassi Lammassaari, kaivoksen johtaja

Heikki Kovalainen, ympäristöpäällikkö

Asiantuntijat

Esko Ruokola, Säteilyturvakeskus (STUK), johtava asiantuntija

Dina Solatie, Säteilyturvakeskus (STUK), Pohjois-Suomen aluelaboratorion johtaja

Olli Äikäs, Geologian tutkimuskeskus, Geologi

Presentaatio ja taustatietoja: www.talvivaara.com

Presentaatio:

http://www.talvivaara.com/files/talvivaara/Uranium/Talvivaara_uraani_presentaatio_09_02_2010_FI.pdf

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tähtää kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Malmivarat riittävät vähintään 46 vuoden tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa ja allekirjoittanut pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotteesta Nyrstar NV:n kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Pörssitiedote 25.1.2010 Talvivaara on tehnyt tuotevirtasopimuksen sinkkituotannostaan Nyrstarin kanssa ja uudelleenrahoittaa projektilainan

Mon, 25 Jan 2010 09:04:20 +0200

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n kaivostoimintaa harjoittava tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy (yhdessä tai kumpikin erikseen "Talvivaara" tai "Yhtiö") on allekirjoittanut pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotannostaan ("Sopimus") Nyrstar NV:n kanssa ("Nyrstar") (yhdessä "Osapuolet") Yhtiön pääomamarkkinapäivillä marraskuussa 2009 ilmoitettujen strategisten tavoitteiden mukaisesti.

Sopimusehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu (vastaa noin 2 miljoonaa tonnia sinkkisulfidia 65% pitoisuusasteella). Talvivaaran tuotantosuunnitelman mukaisesti Osapuolet odottavat tuotannon ylösajon 90.000 tonniin sinkkiä vuodessa toteutuvan vuoteen 2012 mennessä. Sopimuksen kestoksi suunnitellulla tuotannon tasolla arvioidaan 10-15 vuotta. Toimitusten odotetaan alkavan helmikuussa 2010.

Nyrstar maksaa 335 miljoonan dollarin ostohinnan sinkkituotevirrasta. Ostohinnan lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hintamuutoksiin). Tämän lisäksi Osapuolet ovat sopineet seuraavasta hinnanjakomekanismista sinkin markkinahinnan perusteella:

vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai kunnes 600.000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10% Lontoon metallipörssin ("LME") sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 2.500 dollaria tonnilta (3.000 dollariin tonnilta asti), ja 30% LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 3.000 dollaria tonnilta; ja

tämän jälkeen Sopimuksen loppuaikana Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30% siitä osuudesta, millä LME:n sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä.

Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään 150.000 tonnia rikkihappoa vuodessa Sopimuksen voimassaoloaikana. Rikkihappoa käytetään Talvivaaran bioliuotusprosessissa.

Sopimuksen lopullinen voimaantulo edellyttää tiettyjen tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Ehtojen odotetaan täyttyvän ja Sopimuksen tulevan voimaan arviolta 29.01.2010.

Sopimus varmistaa Talvivaaralle suotuisan pitkäaikaisen kaupallisen järjestelyn Yhtiön sivutuotteena tuottamalle sinkille. Nyrstarilta saatava 335 miljoonan dollarin maksu tuotevirrasta mahdollistaa Talvivaaralle projektilainan uudelleenrahoituksen kokonaisuudessaan. Tämä lisää merkittävästi Yhtiön strategista ja taloudellista toimintavapautta niin, että se vastaa Yhtiön riskiprofiilia tuotannon onnistuneen käynnistämisen ja ylösajon jälkeen. Louhinta- ja prosessointimaksu, yhdessä sinkin hintakehitykseen liittyvän hinnanjakomekanismin kanssa, takaavat Talvivaaralle vakaan ja varman kassavirtaprofiilin sekä osaltaan suojaavat Yhtiön suotuisaa asemaa suorilta tuotantokustannuksiltaan kilpailukykyisenä tuottajana.

Valitsemalla Nyrstarin yhteistyökumppanikseen Talvivaara on saavuttanut molemmille Osapuolille suotuisan sopimuksen Yhtiön sivutuotteena tuottaman sinkin toimituksista ja sinkkivirran hyödyntämisestä rahoitusjärjestelyssä. Sopimus Nyrstarin kanssa täydentää Talvivaaran jo olemassa olevaa nikkelin ja kobolttin myyntisopimusta Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa ja vahvistaa edelleen merkittävien teollisten toimijoiden positiivista näkemystä Yhtiön operatiivisestä toiminnasta.

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä kommentoi:

"Olen erittäin tyytyväinen voidessani julkistaa tämän merkittävän virstanpylvään Talvivaaran historiassa. Nyt allekirjoitettu Sopimus mahdollistaa sivutuotteena tuottamamme sinkin hyödyntämisen rahoitusjärjestelyissä hyvillä ehdoilla ja projektilainamme uudelleenrahoittamisen. Nyrstarin kanssa allekirjoitetun Sopimuksen ansiosta Talvivaaran pääomarakenne paranee merkittävästi, mikä lisää Yhtiön toiminnan vapausasteita ja tarjoaa vahvan pohjan Talvivaaran tulevalle kehitykselle. Olen tyytyväinen pitkäaikaisesta kumppanuudestamme Nyrstarin kanssa, ja arvostamme heidän antamaansa merkittävää tunnustusta Talvivaaran operatiiviselle toiminnalle. "

Talvivaaran allekirjoittamasta Sopimuksesta kerrotaan puhelinkokouksessa, joka alkaa 25.01.2010 klo 12.00 Suomen aikaa:

Puhelin: 0800 112 363

Kokoustunnus: 53007193.

Kokouksen taltioinnin voi kuunnella 7.2.2010 asti:

Puhelin: +44 (0) 1452 55 00 00

Taltiointitunnus: 53007193#.

LISÄTIETOJA

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800

Pekka Perä, CEO

Saila Miettinen-Lähde, CFO

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö tähtää kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti. Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Malmivarat riittävät vähintään 46 vuoden tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk Nickelin kanssa. Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 -indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.

Nyrstar

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuodelle 2010

Mon, 21 Dec 2009 16:13:56 +0200

Pörssitiedote

21.12.2009

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n taloustiedottamisen aikataulu vuonna 2010 on seuraava:

Tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta keskiviikkona 24.2.2010 klo 09:00

Q1 osavuosikatsaus 2010 torstaina 6.5.2010 klo 09:00

Q2 osavuosikatsaus 2010 keskiviikkona 25.8.2010 klo 09:00

Q3 osavuosikatsaus 2010 keskiviikkona 10.11.2010 klo 09:00

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu järjestettäväksi Sotkamossa torstaina 15.4.2010.

Yhtiön vuosikertomus julkaistaan 15.3.2010 alkavalla viikolla (vko 11).

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh. 020 7129 800

Pekka Perä, toimitusjohtaja

Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja

ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 9 PYKÄLÄN MUKAINEN LIPUTUSILMOITUS

Fri, 04 Dec 2009 09:59:27 +0200

Pörssitiedote

04.12.2009

ARVOPAPERIMARKKINALAIN 2 LUVUN 9 PYKÄLÄN MUKAINEN LIPUTUSILMOITUS

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ("Talvivaara") on 04.12.2009 vastaanottanut liiteenä olevan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaisen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeita koskevan liputusilmoituksen BlackRock Inc:ltä.

BlackRock Inc. omistus on noussut tehdyn yrityskaupan johdosta 14.722.922 Talvivaaran osakkeeseen, joka vastaa 6,01% kaikista osakkeista ja äänistä (yli 5 %).

Liite

1. Kohdeyhtiön nimi

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj

2. Liputusilmoituksen peruste

01.12.2009 tehty yrityskauppa, jolla BlackRock Inc. hankki Barclays Global Investors:in (BGI).

3. Ajankohta, jolloin omistusosuus on muuttunut

01.12.2009

4. Osuus kohdeyhtiön äänimäärästä ja osakepääomasta

BlackRock Inc. omistaa nyt Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Kpl-määrä	Osuus osakkeiden kokonaismäärästä	Osuus äänimäärästä
14.722.922	6,01 %	6,01 %

5. Osakkeenomistajan nimi ja y-tunnus

BlackRock Inc, USA Tax ID 32-0174421, SEK CIK Code#: 0001364742

Lisätietoja

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj puh: +358 20 7129 800

Saila Miettinen-Lähde, Talousjohtaja

Timo Laatio, Sijoittajuhteet