Asuinmaa

Valitkaa asuinmaanne alla olevasta listasta tai painakaa tästä palataksenne päävalikkoon.

Valitettavasti pääsy tähän linkkiin on estetty

Ette ole lain nojalla oikeutettu katsomaan tätä asiakirjaa.

Tiedote

Lukekaa alla oleva tiedote huolellisesti ennen kuin päätätte painaa alla olevaa linkkiä.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta

PÖRSSITIEDOTE            

24.2.2010

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2009 päättyneeltä tilikaudelta

Keskeiset tapahtumat 2009

·         Nikkelisulfiditoimitukset myynti- ja ostokumppani Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle käynnistyivät helmikuussa.

·         Talvivaaran osakkeiden rinnakkaislistaus Helsingin pörssiin toteutui toukokuussa.

·         Noin 22,3 miljoonan osakkeen osakeanti, joka keräsi 82,7 miljoonaa euroa, vietiin menestyksekkäästi päätökseen heinäkuussa.

·         Päätös vuosittaisen tuotantokapasiteetin laajentamisesta tehtiin heinäkuussa. Tavoitteena on nostaa osakeannista kerätyillä varoilla kapasiteetti jopa 50.000 nikkelitonniin vuonna 2012.

·         Uudelleen suunniteltu ja laajennettu murskauspiiri otettiin käyttöön syyskuussa, mikä lievensi aiempia hankaluuksia murskauksessa. Murskauskapasiteetin tavoite vuositasolla nostettiin samalla 22 miljoonaan tonniin.

·         Talvivaara-Murtomäki-pistoraide sai käyttöönottoluvat; säännölliset kuljetukset käynnistyivät syyskuussa.

·         Kaivoksen työturvallisuus pysyi hyvällä tasolla. Vuoden aikana poissaoloon johtaneita tapaturmia oli Talvivaaran henkilöstön keskuudessa kuusi.

·         Liikevaihto 7,6 miljoonaa euroa (2008: 0)

·         Liiketappio -54,8 miljoonaa euroa (2008: -4,3 miljoonaa euroa)

·         Investoinnit 118,5 miljoonaa euroa[1] (2008: 429,1 miljoonaa euroa)

·         Rahavarat vuoden lopussa 11,9 miljoonaa euroa (2008: EUR 82,7 miljoonaa euroa)

Keskeiset tapahtumat tilikauden jälkeen

·         Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstar NV:n kanssa 1,25 miljoonasta tonnista sinkkiä astui voimaan 11.2.2010. Nyrstarilta saatu ostohinta sinkkituotevirrasta oli 335 miljoonaa dollaria.

·         320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin kokonaisuudessaan 11.2.2010 sinkin tuotevirtasopimuksesta saaduilla varoilla.

·         Kaikki projektilainaan liittyneet nikkeli-, sinkki- ja valuuttasuojat suljettiin. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 45 miljoonaa euroa.

·         Talvivaara julkisti suunnitelmansa aloittaa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenotto. Tulevan tuotannon arvioidaan olevan noin 350 tonnia vuodessa.

·         Biokasaliuotus etenee odotuksia paremmin: liuoksen nikkelipitoisuus ylittää 2 grammaa litrassa.

Tunnusluvut

Kaikki tässä tilinpäätöstiedotteessa olevat luvut ovat tilintarkastamattomia.

Toimitusjohtaja Pekka Perä:

"Viimeisen vuoden aikana tiimimme on työskennellyt kiivaasti Talvivaaran taloudellisen ja toiminnallisen perustan vahvistamiseksi kasvaessamme kansainvälisesti merkittäväksi perusmetallien tuottajaksi. Tavoitteemme vahvistamiseksi päätimme nostaa vuodesta 2012 alkaen tuotantokapasiteettiamme jopa 50.000 nikkelitonniin vuodessa.

Murskausprosessin tekniset ongelmat viivästyttivät tuotantoamme vuoden 2009 alussa. Ongelmat ratkaistiin ottamalla käyttöön uudelleen suunniteltu murskauspiiri. Se on mitoitettu niin, että yhtiön murskauskapasiteetin osalta laajennus voidaan toteuttaa ilman lisämuutoksia. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana keskityimme nostamaan tasaisesti tuotantotasoa metallien talteenotossa. Vaikka emme vielä saavuttaneet tavoitettamme keskeytyksettömästä toiminnasta tehtaassa ilmenneiden kasvukipujen takia, osoitimme kuitenkin tehtaan pystyvän suurimittaiseen tuotantoon, mikä vahvisti sitoutumistamme vuoden 2010 tuotantotavoitteisiin.

Menestyksekäs kesäkuinen osakeantimme taas vahvisti taloudellisesti päätöstämme laajentaa tuotantoa. Toukokuinen rinnakkaislistautumisemme Helsingin pörssiin laajensi sijoittajapohjaamme huomattavasti ja teki osakkeisiimme sijoittamisen aiempaa helpommaksi suomalaisille yksityissijoittajille.

Vuoden 2009 alku oli edelleen levoton kansainvälisillä pääoma- ja raaka-ainemarkkinoilla. Vuoden toisella puoliskolla perusmetallien hinnoissa nähtiin kuitenkin vahva suuntaus ylöspäin vuoden ensimmäisen neljänneksen pohjalukemista. Vaikka uskomme korjausliikkeen olevan mahdollinen lyhyellä aikavälillä, pitkällä aikavälillä luotamme perusmetallien hintojen ja kysynnän pysyvän korkealla.

Vuoden vaihteen jälkeen olemme saavuttaneet merkittävän vaiheen Talvivaaran historiassa, kun hyödynsimme sivutuotteena saatavan sinkin rahoitusjärjestelyissä tuotevirtasopimuksella Nyrstarin kanssa ja jälleenrahoitimme projektilainamme. Järjestelyn ansiosta yhtiön pääomarakenne on parantunut selvästi, minkä ansiosta toimintamme joustavuus on lisääntynyt ja olemme saaneet hyvän pohjan jolta kehittää yhtiötä edelleen. Yksi kehitystavoitteista on uraanin talteenotto kasalta tulevasta liuoksesta, kuten ilmoitimme aiemmin tässä kuussa.

Tuotannossa biokasaliuotusprosessi on vuoden 2010 alussa toiminut merkittävästi ennakoitua paremmin: tehty kehitystyö liukenemisen tehostamiseksi ja metallien takaisin kasaan saostumisen estämiseksi ja peruuttamiseksi kantaa hedelmää. Toiminnan pitkän aikavälin näkymien kannalta kehitys on hyvin rohkaisevaa.

Haluan kiittää tiimiämme sitoutumisesta ja vuoden aikana tehdystä kovasta työstä. Tuotannon ylösajo on edelleen meille tärkeintä, ja uskomme kykenevämme luomaan arvoa osakkeenomistajillemme kuluvana vuonna."

Lisätietoja:

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj       Puh. 020 712 9800

Pekka Perä

Saila Miettinen-Lähde

Tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys 24.2.2010 klo 13.00

Yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja suora internetlähetys vuoden 2009 tilinpäätöstietojen julkistamisesta pidetään 24.2.2010 klo 13.00 Scandic Simonkenttä -hotellissa osoitteessa Simonkatu 9, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen.

Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:

http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2010_0224_q4/

Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen:

Puhelinkokouksen numero: +44 20 7162 0025

Tunnus: 858502

Lisätietoja tapahtumasta löytyy osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2010 loppuun.

Vuosikooste vuodelta 2009

Talvivaara on julkaissut tänään Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:n mukaisen vuosikoosteen tilikauden 2009 julkistetuista tiedoista. Vuosikooste on luettavissa osoitteessa www.talvivaara.com.

Talvivaara huomauttaa, että osa tiedotteiden tiedoista saattaa olla vanhentuneita.

Ylösajon haasteista kohti tuotannon laajentamista

Vuonna 2009 Talvivaara keskittyi tuotannon ylösajoon ja sai ensimmäiset myyntitulonsa. Malminkäsittelyssä ja etenkin hienomurskauksessa ilmenneet tekniset ongelmat viivästyttivät kuitenkin tuotannon ylösajoa merkittävästi.

Kun tarve murskauspiirin uudelleen suunnittelulle ja laajennukselle tavoitellun tuotantotason saavuttamiseksi kävi ilmeiseksi, yhtiö arvioi samalla mahdollisuuden laajentaa koko tuotantoa malminkäsittelyn päivittämisen yhteydessä. Arvioinnin positiivisen tuloksen mukaisesti Talvivaara päätti laajentaa tuotantokapasiteettiaan 33.000 nikkelitonnista vuodessa jopa 50.000 tonniin vuonna 2012. Laajentamiseen liittyvä, nyt käynnissä oleva investointiohjelma rahoitettiin menestyksekkäällä osakeannilla, jonka tuotot olivat 82,7 miljoonaa euroa heinäkuussa 2009.

Uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin asennus ja syyskuinen käyttöönotto olivat vuoden loppuun mennessä suurimmalta osalta ratkaisseet murskauksen ongelmat. Syyskuussa bioliuotuskasaan kasatun malmin ja siitä syntyvän liuoksen määrän katsottiin riittävän jatkuvaan metallien talteenottoon. Jatkuvan tuotannon aloituksen jälkeen metallien talteenottoprosessissa oli teknisiä ongelmia, jotka aiheuttivat seisokkeja ja siten alensivat tuotantomääriä. Vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä tuotanto oli kuitenkin lähtenyt selvään nousuun, ja yhtiö pyrkii jatkamaan tätä trendiä tulevaisuudessakin.

Vuoden 2010 puolella biokasaliuotusprosessin suorituskyky on parantunut huomattavasti. Metallien talteenottolaitokseen johdettavan liuoksen nikkelipitoisuus on noussut tammikuun alun noin 1,2 grammasta litrassa yli 2,1 grammaan litrassa tämän tiedotteen julkistukseen mennessä. Pitoisuuden kasvu tukee yhtiön näkemystä siitä, että vuoden 2010 tuotantotavoitteeseen pääsemiseksi tarvittava nykyistä korkeampi metallien saanto on saavutettavissa.

Perusmetallien hinnat toipuneet vuoden 2009 alussa nähtyjen pohjalukemien jälkeen

Maailmanlaajuisen finanssikriisin edetessä perusmetallien hinnat putosivat vuoden 2008 lopulla ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä alemmaksi kuin useaan vuoteen. Vuoden 2009 toisella puoliskolla varovasti parantuneet taloudelliset näkymät saivat hinnat kuitenkin nousuun. Lontoon metallipörssissä nikkelin käteishinta kävi vuoden aikana alimmillaan maaliskuussa, jolloin hinta oli 9.374 Yhdysvaltain dollaria tonnilta. Elokuussa hinta nousi ylimmilleen 20.533 dollariin tonnilta. Keskimäärin kaudella nikkelin hinta oli 14.711 dollaria tonnilta. Sinkin hintakehitys oli vuonna 2009 samantyyppinen: alimmillaan helmikuussa 1.072 dollaria tonnilta ja ylimmillään joulukuussa 2.529 dollaria tonnilta. Sinkin keskihinta vuonna 2009 oli 1.662 dollaria tonnilta.

Nikkelin hinta nousi vuoden 2009 toisella puoliskolla, vaikka varastot Lontoon metallipörssissä kohosivat ennätytasolle. Ilmiön syynä pidetään yleisesti kiinalaisten ostoja vuoden 2009 alussa. Kiinalaiset terästehtaat lisäsivät kysyntää nostaessaan tuotantotasoaan, mikä nosti nikkelin hintoja. Huhti-elokuun 2009 hintojen nousua voidaan osin selittää myös lisäkysynnällä, jota synnyttivät ensimmäisen neljänneksen alhaisista nikkelin hinnoista hyötyä etsineet kiinalaiset keinottelijat. Länsimaisilla markkinoilla nikkelin kysyntä pysyi kuitenkin heikkona koko vuoden, ja näkymät vuoden 2010 alkupuolelle ovat edelleen varovaisia.

Laskusuhdanne vaikutti nopeasti nikkelin tarjontaan: primäärinikkelin tuotannon arvioidaan pudonneen 9 prosenttia edellisestä vuodesta noin 1.430.000 tonniin vuonna 2009. Vuoden alussa miltei 20 kaivosta suljettiin tai niiden tuotantoa leikattiin. Lisäksi monia uusia hankkeita joko lykättiin tai peruutettiin. Vuoden loppua kohden useita hankkeita ja kaivoksia avattiin uudelleen seurauksena kesäkuukausina alkaneesta hintojen noususta.

Talvivaaran toiminnot ovat edelleen ylösajovaiheessa. Tämän ja murskauksessa suuren osan vuotta esiintyneiden ongelmien takia tuotannon yksikkökustannukset ylittivät markkinahinnan vuonna 2009. Yhtiö odottaa tuotantokustannuksiensa laskevan huomattavasti vuonna 2010 ja toimintojen tuottavan kassavirtaa vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Pitkällä aikavälillä Talvivaara arvioi toimintojensa olevan kannattavia kaikissa hintasyklin vaiheissa.

Taloudellinen katsaus

Viimeinen neljännes 2009

Talvivaaran liikevaihto 31.12.2009 päättyneeltä kolmelta kuukaudelta oli 5,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: 0) eli kaksi kolmannesta koko vuoden liikevaihdosta. Luvussa näkyvät jatkuvan metallien tuotannon käynnistys sekä malminkäsittelyssä otetut merkittävät edistysaskeleet. Neljänneksen aikana metallien talteenottolaitoksessa oli kuitenkin seisokkeja aiheuttaneita teknisiä ongelmia, jotka vaikuttivat liikevaihdon kehittymiseen negatiivisesti.

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot realisoituneista ja realisoitumattomista nikkeli-, sinkki- ja USD-termiineistä olivat 6,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: 17,2 miljoonaa euroa). Liiketoiminnan muut kulut olivat
-28,6 miljoonaa euroa (Q4 2008: -10,8 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi realisoitumattomia käyvän arvon tappioita biologisista hyödykkeistä (metsästä) sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä nikkeli- ja sinkkitermiineistä.

Liiketappio 2009 viimeiseltä neljännekseltä oli -31,6 miljoonaa euroa (Q4 2008: -5,3 miljoonaa euroa). Neljänneksen tappio oli -33,0 miljoonaa euroa (Q4 2008: voitto 21,2 miljoonaa euroa).

Viimeisen vuosineljänneksen aikaiset investoinnit olivat 36,5 miljoonaa euroa (Q4 2008: 156,1 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten rakentamiseen sekä metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan suunnitteluun ja asennukseen. Investoinneista noin 10 miljoonaa euroa toteutui edellä aikataulusta ja liittyivät urakoihin, jotka oli alun perin aikataulutettu vuodelle 2010: liuotuskasojen perustusten maarakennustyöt jatkuivat ennakoitua pitempään leudon syksyn takia, ja joitakin metallien talteenottolaitoksen putkiasennuksia aikaistettiin niiden alkuperäisestä aikataulusta vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Vuosi 2009

Talvivaara sai vuonna 2009 ensimmäisen kerran myyntituloja, jotka nousivat 7,6 miljoonaan euroon (2008: 0). Liikevaihto pysyi alhaisena murskauksen teknisten ongelmien takia, jotka viivästyttivät tuotannon ylösajoa.

Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 43,1 miljoonaa euroa (2008: 29,8 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat realisoituneista (31,5 miljoonaa euroa) ja realisoitumattomista (11,6 miljoonaa euroa) nikkeli-, sinkki- ja USD-termiineiden tuotoista. Liiketoiminnan muut kulut olivat -61,1 miljoonaa euroa (2008: -23,0 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi realisoitumattomia käyvän arvon tappioita biologisista hyödykkeistä (metsästä) sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä nikkeli- ja sinkkitermiineistä.

Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan liittyvät työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat -17,7 miljoonaa euroa (2008: -8,9 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta.

Liiketappio oli -54,8 miljoonaa euroa (2008: EUR -4,3 miljoonaa euroa).

Vuoden rahoitustuotot olivat 11,5 miljoonaa euroa (2008: 9,2 miljoonaa euroa). Nämä koostuivat pääasiassa 320 miljoonan USA:n dollarin määräisen projektilainan valuuttakurssivoitoista ja pankkitilien koroista. Rahoituskulut olivat -31,8 miljoonaa euroa (2008: -13,0 miljoonaa euroa). Ne johtuivat pääosin konsernin lainoista, erityisesti projektilainasta ja 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainasta. Projektilainasta kertyneden  transaktiokulujen jaksotukset on purettu ja kirjattu tuloslaskelmaan, koska laina maksettiin aikaistetusti takaisin helmikuussa 2010.

Vuoden tappio oli -55,0 miljoonaa euroa (2008: voittoa 5,8 miljoonaa euroa).

Yhtiön laaja tulos oli -124,7 miljoonaa euroa (2008: 95,8 miljoonaa euroa), mikä osoittaa ennen kaikkea suojausrahaston arvon pienentyneen nikkelin hinnan noustua vuoden 2009 aikana.

Investoinnit vuoden aikana olivat kaikkiaan 118,5 miljoonaa euroa (2008: 429,1 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät ennen kaikkea kaivoksen ja siihen liittyvän infrastruktuurin edelleen jatkuneeseen rakentamiseen alkuperäisen kehityssuunnitelman mukaisesti. Rakennustöihin lukeutuivat liuotuskasojen perustukset, metallien talteenottolaitoksen toinen tuotantolinja sekä Talvivaara-Murtomäki-pistoraide. Investointeihin sisältyi myös murskauspiirin uudelleen suunnitteluun ja laajennuksen liittyviä kuluja sekä muita tuotannon kokonaislaajennuksesta syntyneitä kuluja. Kun otetaan huomioon Suomen valtiolta saatava korvaus rautatien rakentamisesta aiheutuneista noin 11 miljoonan euron kuluista, ylittivät vuoden investoinnit budjetin noin 18 miljoonalla eurolla. Tästä noin 10 miljoonaa euroa oli alun perin suunniteltu käytettäväksi vuonna 2010, mutta aikaistettiin vuodelle 2009.

Konsernin taseessa aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet olivat yhteensä 644,4 miljoonaa euroa 31.12.2009 (31.12.2008: 552,5 miljoonaa euroa). Kasvu vuoden 2008 lopusta johtui kaivoksen rakentamiseen liittyvistä menoista ja niiden aktivoimisesta suunnitelman mukaisesti. Kauden aikana Talvivaara-Murtomäki-pistoraide valmistui ja murskauspiirin laajennus asennettiin ja otettiin käyttöön. Toinen huomattava muutos konsernin varoissa oli johdannaisinstrumenttien, erityisesti nikkeli- ja sinkkitermiinien, käyvän arvon merkittävä vähentyminen. Tämä johtui nikkelin ja sinkin hintojen noususta raportointijakson aikana sekä joiden termiinien erääntymisestä. Johdannaisinstrumenttien nettoarvo 31.12.2009 oli 33,1 miljoonaa euroa (31.12.2008: 152,5 miljoonaa euroa).

Laskennalliset verosaamiset olivat 21,6 miljoonaa euroa (31.12.2008: verovelat 23,1 miljoonaa euroa). Muutos johtuu vuoden 2009 verotuksellisista tappioista sekä johdannaisinstrumenttien käyvän arvon laskusta raportointikaudella.

Yhtiön vaihto-omaisuuden arvo oli 109,5 miljoonaa euroa (31.12.2008: 31,7 miljoonaa euroa). Kasvu johtui pääasiassa liuotuskasalla olevan malmin ja keskeneräisten tuotteiden määrän lisääntymisestä. Molemmat arvostetaan hankintamenoonsa. Rahavaroja oli kaikkiaan 11,9 miljoonaa euroa (31.12.2008: 82,7 miljoonaa euroa).

Omassa pääomassa ja veloissa sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto kasvoi vuoden 2008 lopun 320,6 miljoonasta eurosta 401,2 miljoonaan euroon 31.12.2009 mennessä heinäkuisen noin 22,3 miljoonan osakkeen osakeannin ansiosta. Nikkelin suojauslaskentaan liittyvä oman pääoman suojausrahasto pieneni vuoden 2008 lopun 72,3 miljoonasta eurosta 16,6 miljoonaan euroon 31.12.2009 mennessä nikkelin markkinahinnan nousun takia.

Lainat kasvoivat 368,2 miljoonasta eurosta 438,1 miljoonaan euroon. Tähän vaikuttivat Finnvera Oyj:ltä nostettu 45 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalaina, pistoraiteen rakentamiseen tarkoitetun lainan nostot sekä uudet rahoitusleasingsopimukset. 320 miljoonan dollarin projektilaina kirjattiin lyhytaikaisiin velkoihin, koska se maksettiin aikaistetusti helmikuussa 2010. Lyhytaikaisissa veloissa ostovelat pienenivät 15,6 miljoonaa euroa 29,7 miljoonaan euroon, mikä heijastaa vuoden 2009 pienempiä investointeja edellisvuoteen verrattuna.

Oma pääoma ja velat olivat 31.12.2009 kaikkiaan 879,0 miljoonaa euroa (31.12.2008: 874,0 miljoonaa euroa).

Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta

Huhtikuussa 2009 konserni aloitti seitsemän vuosineljännestä kestävän valuuttasuojausohjelman, joka koostui USD-termiineistä. Ohjelma alkoi vuoden 2009 toisesta neljänneksestä ja ulottui vuoden 2010 viimeiseen neljännekseen. Suojattu määrä oli kaikkiaan 175 miljoonaa euroa, josta erääntyy 25 miljoonaa euroa joka neljännes. Termiinisopimukset tehtiin huhtikuussa 2009 euro-dollari-vaihtokurssilla 1,26-1,28. Realisoitunut voitto suojauksista oli 8,0 miljoonaa euroa vuonna 2009.

Yhtiöllä oli 31.12.2009 jäljellä vuosina 2007 ja 2008 toteutetusta ja vuoden 2011 loppuun jatkuvaksi tarkoitetusta hyödykesuojausohjelmasta 12.128 tonnia nikkelitermiinejä ja 30.559 tonnia sinkkitermiinejä. Voimassaolleiden positioiden määrillä painotettu keskihinta oli nikkelille 23.333 dollaria tonnilta ja sinkille 1.948 dollaria tonnilta.

Talvivaara sovelsi 31.12.2009 asti suojauslaskentaa nikkelisuojauksiin, jotka erääntyvät Q1/2010-Q4/2011. Vuoden vaihteessa yhtiön johto päätti lopettaa suojauslaskennan. Suojauslaskennan perustana käytettyjen nikkelin myyntiennusteiden toteutuminen katsottiin kuitenkin edelleen todennäköiseksi ja kassavirran suojausta pidettiin tehokkaana vuoden lopussa. Siksi suojausrahastoon viedyt määrät pysyvät rahastossa siihen asti, kunnes suojattu positio vaikuttaa tuloslaskelmaan.

Rahoitus

Vuoden 2009 toisella neljänneksellä Talvivaara nosti Finnvera Oyj:n myöntämän 45 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainan. Lainan myönnetty kokonaismäärä on 50 miljoonaa euroa, josta noston jälkeen jäljelle jäänyt 5 miljoonan euron osuus voidaan käyttää korkojen pääomittamiseen. Vuonna 2009 korkoja pääomitettiin 1,2 miljoonaa euroa. Lainan korko on EURIBOR 6 kk + 3,00 prosenttia. Laina erääntyy maksettavaksi takaisin kuuden vuoden aikana 2013-2018.

Talvivaara Infrastructure Oy nosti pääomitettu korko mukaan lukien 14,7 miljoonaa euroa Talvivaara-Murtomäki-rautatien rakennukseen myönnetystä 45 miljoonan euron lainasta. Vuoden 2009 lopussa lainasta oli nostettu pääomitetu korot mukaan lukien kaikkiaan 40,4 miljoonaa euroa, ja pistoraide oli valmistunut ja saanut luvat säännölliseen liikennöintiin. Suomen valtion odotetaan maksavan Talvivaaralle rautatien aiheuttamat kulut 40 miljoonaan euroon (0 % ALV) asti kahdessa erässä vuosina 2010 ja 2011.

Kesäkuussa yhtiö sai Suomen valtiolta 5 miljoonan korvauksen kaivoksen sähköistämiseen liittyvistä infrastruktuuri-investoinneista. Tuki liittyy Suomen eduskunnan vuonna 2007 tekemään päätökseen tukea Talvivaaran kaivoksen tarvitseman infrastruktuurin rakentamista 52 miljoonalla eurolla, mukaan lukien edellä mainittu rautatie.

Heinäkuussa yhtiö saattoi loppuun institutionaalisille sijoittajille suunnatun 22.280.000 osakkeen annin, joka edustaa noin 10 prosenttia olemassa olevien osakkeiden määrästä. Anti toteutettiin nopeutettuna tarjousmenettelynä. Osakkeen hinta annissa oli 3,70 euroa (3,20 puntaa), ja annista kertyi 82,7 miljoonan euron tuotot (71,3 miljoonaa puntaa). Yhtiön osakkeenomistajat hyväksyivät osakeannin ylimääräisessä yhtiökokouksessa, joka pidettiin 6.7.2009.

Yhteenveto tuotannosta

Melko aikaisessa vaiheessa vuonna 2009 kävi ilmi, että Talvivaara ei saavuttaisi vuoden tuotantotavoitteitaan murskauksen ongelmien takia. Uuden tuotantoennusteen antaminen olisi puolestaan ollut vaikeaa olemassa olevan murskauspiirin toimintakapasiteettiin sekä uudelleen suunnitellun piirin käyttöönottoon ja ylösajoon liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Tämän vuoksi vuodelle annetut tuotantoennusteet peruttiin, ja yhtiö keskittyi ratkaisemaan murskausjärjestelmän ongelmia ja valmistautumaan tuotannon laajennukseen heinäkuussa 2009 tehdyn päätöksen mukaisesti.

Alla olevassa taulukossa esitetyissä tuotantoluvuissa näkyy tuotannon ylösajo: viimeisen neljänneksen luvut ovat selvästi edeltäviä neljänneksiä parempia ja osoittavat tuotantomäärien trendin olevan ylöspäin. Yhtiö pyrkii jatkamaan tätä trendiä vuonna 2010.

Kaivososasto suoriutui vuodesta hyvin ja louhi viimeisellä neljänneksellä 3,5 miljoona tonnia malmia ja koko vuonna 10,8 miljoonaa tonnia. Sivukiveä louhittiin viimeiseltä neljännekseltä 1,5 miljoonaa tonnia ja koko vuodelta 4,3 miljoonaa tonnia. Näin sivukivi-malmi-suhde oli vuoden aikana 0,4. Louhinnan määrää rajoitti enimmän osan vuodesta murskauksen muodostama pullonkaula. Vasta viimeisellä neljänneksellä kaivososasto pystyi toimimaan täydellä tuotantoteholla. Kapasiteettia nosti edelleen kahden uuden kiviauton toimitus ja käyttöönotto. Kapasiteetin noustessa 22-24 miljoonaan tonniin malmia vuodessa louhintakalustoa täydennetään vielä vuonna 2010 kahdella kiviautolla ja yhdellä kaivinkoneella.

Malminkäsittelyssä murskatun ja kasatun malmin määrä oli vuoden aikana 8,5 miljoonaa tonnia, josta 3,0 miljoonaa tonnia eli 35 prosenttia koko vuoden määrästä murskattiin viimeisen neljänneksen aikana. Viimeisten kuukausien aikana parantuneessa suorituskyvyssä näkyy uudelleen suunnitellun ja laajennetun murskauspiirin käyttöönotto syyskuussa. Uuden piirin tuotantokyky kasvoi koko loppuvuoden, ja sen käyttöaste oli myös selvästi aiempaa järjestelmää parempi. Laajennetun murskauspiirin täysi kapasiteetti on noin 60.000 tonnia päivässä. Tähän ei vielä päästy jatkuvasti vuoden lopulla, joten vuoden 2010 alussa murskapiirin toimintaa on edelleen tehostettava. Jos tavoitteeksi asetettua täyttä kapasiteettia ei saavuteta säännönmukaisesti vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana, piiriin asennetaan todennäköisesti kaksi kolmannen vaiheen murskainta lisää kevään aikana.

Karkeamurskaimessa oli myös suunnittelu- ja käytettävyysongelmia toisen ja kolmannen neljänneksen aikana helmikuisen käyttöönoton jälkeen. Murskaimeen asennettiin lokakuussa syöttöaukon kulmaa pienentävä uusi vaippa, joka osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja mahdollisti murskauksen aliahankinnasta luopumisen.

Biokasaliuotuksessa lämmöntuotto oli korkealla koko kesän ajan, minkä vuoksi osa nikkelistä saostui takaisin kasaan. Takaisin kasaan saostunut nikkeli on kuitenkin helposti liukenevassa muodossa ja voidaan palauttaa kiertoon huuhtelemalla kasaa vedellä. Lisäksi havaittiin, että kasan ensimmäisen lohkon ilmastus ei ollut toiminut riittävän hyvin, mikä oli myös aiheuttanut takaisinsaostumista. Tämän löydöksen perusteella toisen lohkon ilmastusjärjestelmää parannettiin, ja jo vuoden lopussa tulokset olivat lupaavia. Vuoden 2010 kahden ensimmäisen kuukauden aikana liuotusprosessit ovat tehostuneet entisestään: nikkelipitoisuus liuoksessa on noussut vuoden lopun 1,2 grammasta litrassa yli 2,1 grammaan litrassa tämän tiedotteen julkistukseen mennessä.

Metallien talteenottoprosessia ajettiin kampanjoittain aina syyskuun puoliväliin asti, jolloin bioliuotuskasalta saatavan liuoksen määrä arvioitiin riittäväksi jatkuvaan tuotantoon. Keskeytymättömän tuotannon tavoitetta ei kuitenkaan vielä saavutettu viimeisellä neljänneksellä tuotannossa ilmenneiden teknisten ongelmien takia. Vaikka ongelmat eivät olleet vakavia, niiden aiheuttamat seisokit vaikuttivat viimeisen neljänneksen tuotantoon. Viimeisellä neljänneksellä tuotettu 410 tonnia nikkeliä edustaa 56 prosenttia koko vuoden 735 tonnista. Tämä osoittaa trendin olevan ylöspäin, vaikka absoluuttiset tuotantomäärät jäivät vielä alhaisiksi. Tuotteiden laatu oli tasaisesti hyvä ja lähestyi täyttä tuotantoa varten asetettuja tavoitespesifikaatioita.

Geologia - tiedon keräämistä tulevia mineraalivarantojen lisäyksiä varten

Vuonna 2009 suoritettujen kairauksien pääkohde oli Kuusilammen avolouhos, jossa kairausohjelma esiintymän eteläosassa vietiin päätökseen kolmannen neljänneksen aikana. Kuusilammen länsiosassa tehtiin geoteknisiä kairauksia, joilla varmistettiin maaperän olosuhteet lopullista louhoksen suunnittelua varten

Geologisen työn toinen kohde oli Kolmisopen esiintymä, jossa käynnistettiin neljännellä neljänneksellä kairaukset varantojen tarkemmaksi määrittämiseksi. Geologian tutkimuskeskuksen ja Outokumpu Oyj:n jo aiemmin tekemien timanttikairausten perusteella mahdollisuudet nostaa Kolmisopen varantoja vaikuttavat erittäin hyviltä. Vuoden loppuun mennessä kairattiin 13 uutta reikää, joilla oli mittaa kaikkiaan 6.000 metriä. Alustavat tulokset olivat hyvin rohkaisevia.

Vuoden 2009 alussa Talvivaara muodosti oman kairausryhmän, joka kairasi vuoden aikana menestyksekkäästi noin 11.000 metriä Kuusilammella. Tämän lisäksi alihankkijat kairasivat Kuusilammella 5.500 metriä, joka nostaa kairauksien kokonaismäärän 22.500 metriin vuonna 2009.

Vuoden 2009 loppuun mennessä Talvivaarassa oli porattu timanttikairausreikiä kaikkiaan 105.800 metriä. Alueen malminetsintäpotentiaali on erinomainen, ja timanttikairaus jatkuu edelleen noin 20.000 metrin vuosivauhdilla.

Tutkimus ja kehitys

Talvivaaran tutkimus- ja kehitystyö keskittyi biokasaliuotuksen edelleen optimointiin, biologiseen raudan poistoon liuoksesta sekä uusien metallien talteenottoon liuoksesta.

Biokasaliuotuksen kehityksessä tutkittiin tuotantokasan mikrobiologisia, kemiallisia ja fyysisiä ominaisuuksia systemaattisesti, esimerkiksi miten lämpötila, ilmastusaste, kasan korkeus, kastelunopeus ja kasteluliuoksen koostumus vaikuttavat metallien liukenemiseen. Jo nyt tuotantomittakaavaisesta prosessista on tunnistettu useita uusia ilmiöitä, joita sovelletaan tuotantoon lupaavin tuloksin.

Biologista menetelmää raudan poistamiseksi liuoksesta kehitetään perinteistä kalkkikiveä käyttävää menetelmää edullisempana vaihtoehtona. Biologisessa menetelmässä käytetään luonnossa esiintyviä bakteereja leijupetireaktorissa. Menetelmä on jo osoittanut kalkkikiven kulutuksen pienenevän raudanpoistossa merkittävästi. Vuoden 2009 toisen puoliskon aikana menetelmää testattiin menestyksekkäästi koereaktorissa. Tätä suuremman mittakaavan prosessia suunnitellaan.

Talvivaara ilmoitti 9.2.2010 kehittävänsä uuttomenetelmää uraanin talteenottamiseksi liuoksesta. Vuonna 2009 tehdyn työn tulokset ovat osoittaneet, että uraania voidaan ottaa talteen taloudellisesti ja turvallisesti uraanipuolituotteena (yellow cake). Prosessin kehityksessä ja uuttolaitoksen suunnittelussa Talvivaara tekee yhteistyötä Outotec Oyj:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa.

Edellyttäen että Talvivaara saa prosessille tarvittavat luvat, yhtiö aikoo tuottaa tulevina vuosina 350 tonnia uraania vuodessa.

Talvivaara tutkii edelleen aktiivisesti mangaanin talteenottoa liuoksesta. Elektrolyyttistä rikastusteknologiaa käytettiin vuoden aikana menestyksekkäästi mangaanimetallin, -oksidin ja -sulfaatin talteenotossa. Päätökset mahdollisista investoinneista kaupallisen mittakaavan mangaanituotantoon riippuvat kumppanuusjärjestelyistä mahdollisten mangaanituotteiden tuotantoon ja markkinointiin liittyen.

Lupa-asiat

Talvivaaran maaliskuussa 2007 myönnetystä ympäristö- ja vesitalousluvasta tuli lopullinen ja sitova korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä, joka julkistettiin 24.11.2008. Luvan ehtojen mukaisesti paikallisille maanomistajille maksettiin korvausta omaisuuden arvon menetyksestä vuonna 2009 noin 0.2 miljoonaa euroa.

Talvivaaran työ- ja elinkeinoministeriölle jättämä anomus voimassaolevan kaivoslpiirin laajentamisesta hyväksyttiin ministeriössä lokakuussa 2006. Korkein hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa lokakuussa 2007. Laajennuksen maanmittaus- ja lunastusmenettelystä kuitenkin valitettiin sekä määrättyjen korvausten että itse menettelyn osalta. Korvausvalitus peruutettiin myöhemmin, ja Kainuu-Koillismaan maanmittaustoimiston päättämistä korvauksista maanomistajille, yhtiön vuonna 2008 maksamien maksujen mukaisesti, tuli lopullisia ja sitovia 16.4.2009.

Menettelykysymyksissä päätösvaltainen muutoksenhakutaho on työ- ja elinkeinoministeriö, joka antoi päätöksensä asiassa 15.8.2008 ja hylkäsi kaikki valitukset ja vaatimukset. Ministeriön päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta tämäkin valitus peruutettiin keväällä 2009. Näin kaivospiirin laajentamispäätöksestä tuli lopullinen ja sitova 14.4.2009

Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy, yhtiön täysin omistama tytäryhtiö, rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivoksen kansalliseen rataverkkoon. Talvivaara Infrastructure Oy sai liikenneluvan säännöllistä liikennöintiä varten Rautatievirastolta 15.9.2009 sekä sähkörautatien käyttöluvan 27.11.2009.

Talvivaaran tuotteet ovat suuren tuotantomäärän HPV-kemikaaleja, jotka on rekisteröitävä Euroopan unionin REACH-kemikaaliasetuksen mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä. Talvivaara työskentelee parhaillaan useiden kemikaaleja koskevien konsortioiden kanssa saadakseen relevantit metalli- ja kemianteollisuuden alat rekisteröidyksi annetussa ajassa. Talvivaara seuraa myös aktiivisesti kemikaalien turvalliseen käsittelyyn liittyvien EU-lakien ja soveltuvien ohjeiden kehitystä.

Ympäristö, työterveys ja -turvallisuus

Talvivaara jatkoi vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja jatkuvaan arviointiin ja kehitykseen perustuvan ympäristöstrategiansa noudattamista.

Vuonna 2009 Talvivaaran toimintojen ympäristövaikutukset olivat pieniä ja paikallisia. Suurimmat vaikutukset aiheutuivat alihankkijoiden väliaikaisista murskausjärjestelyistä syntyneet pölypäästöt vuoden alussa. Kun alihankkijoiden käyttö murskauksessa lopetettiin maaliskuussa, pölypäästöt vähenivät merkittävästi. Yhtiö pyrkii kuitenkin alentamaan pölytasoa entisestään. Syksyn aikana rikkivedyn hajua levisi ajoittain ympäröiville alueille ja lähikuntiin metallien talteenottolaitoksen kaasunpesukapasiteetin takia. Kuten kaikkien häiritsevien tai haitallisten ympäristövaikutusten yhteydessä, Talvivaara on aktiivisesti tarkkaillut hajun muodostumista ja ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin haitan poistamiseksi ja vähentämiseksi olennaisesti.

Yhtiö jatkoi ympäristön tarkkailuohjelmaa ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti. Ohjelma oli edelleen kattava, mutta hiukan suppeampi kuin kaivoksen rakennusvaiheen aikana, jolloin tarkkailu oli erittäin tiukkaa. Kainuun ympäristökeskus valvovana viranomaisena seuraa aktiivisesti, että Talvivaara noudattaa ympäristöluvan ehtoja.

Alueen tulevaa jälkihoitoa ja tarkkailua varten asetettu vakuus oli 13,8 miljoonaa euroa vuoden lopussa.

Talvivaara kehittää ympäristöprosessejaan ISO 14001 -ympäristösertifikaatin mukaisiksi. Ympäristöjärjestelmän auditointi on tarkoitus tehdä vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä.

Työturvallisuus on erittäin tärkeää Talvivaaralle ja sen alihankkijoille. Kaivoksen turvallisuuskäytännöt perustuvat yhtiön johdon hyväksymiin ohjeisiin ja suosituksiin, ja ne ovat Suomen työsuojelulainsäädännön mukaisia. Sekä Talvivaaran että urakoitsijoiden henkilöstölle järjestetään työturvallisuuskoulutusta.

Jatkuvasti parantuvaan turvallisuuteen pyrkiessään Talvivaara käynnisti helmikuussa 2009 työturvallisuushaasteen. Haaste on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi edistää turvallista työskentely-ympäristöä ja turvallisuustietoisuutta työntekijöiden keskuudessa. Haasteen käynnistymisen jälkeen lieviä poissaoloihin johtaneita tapaturmia on sattunut Talvivaaran henkilöstölle vain kolme ja koko vuoden aikana kaikkiaan kuusi. Työtapaturmatiheys vuoden 2009 lopussa oli 11 poissaoloihin johtanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Riskit ja epävarmuustekijät

Nykyisten, riskien hallintaa koskevien hyvän hallintotavan ohjeiden mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä tarvittavien proaktiivisten riskien hallintaan tähtäävien toimenpiteiden käynnistämiseksi.

Yhtiön toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arvioihin malmivaraoista ja mineraalivarannoista liittyvät riskit, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja lupiin.

Lyhyellä aikavälillä Talvivaaran toiminnan riskit koskevat käynnissä olevaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit ovat toimivia teollisessa mittakaavassa, mutta ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, joita tällä hetkellä ei tiedetä tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.

Nikkelin markkinahinta on säilynyt suhteellisen vakaana 17.000-20.000 dollarissa tonnilta viimeisten kuuden kuukauden aikana. Koska nikkelin hinta on historiallisesti ollut volatiili ja nikkelin teollisuuskysyntä on toistaiseksi melko vaatimattomalla tasolla läntisissä talouksissa, yhtiö pitää hintojen laskua lyhyellä aikavälillä mahdollisena. Talvivaaralla ei helmikuusta 2010 lähtien ole ollut suojauksia metallihintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi täysi alttius nikkelin hinnanmuutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä, että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.

Talvivaara saa myyntitulonsa lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voisi näin ollen haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloustilannetta olennaisesti. Talvivaaralla ei tammikuusta 2010 lähtien ole suojausta Yhdysvaltain dollariin liittyviltä valuuttariskeiltä. Euron viimeaikaisen heikentymisen vuoksi yhtiö pitää nykyistä suojaamattomuuttaan perusteltuna. Yhtiö aikoo kuitenkin tarvittaessa suojautua valuuttakurssien volatiliteetilta myös tulevaisuudessa.

Henkilöstö

Yhtiön henkilöstöosasto keskittyi edelleen uusien, pätevien työntekijöiden rekrytointiin, kun henkilöstön määrä kasvoi vuoden aikana 239:stä 308:aan. Kuten edellisenäkin vuonna, yhtiö rekrytoi eniten henkilökuntaa tuotantoon. Vuoden 2009 lopulla tuotantoporareiden koulutusohjelma käynnistettiin yhteistyössä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Pohjois-Karjalan Ammattiopiston kanssa. Kurssin käyneet palkataan Talvivaaran kaivososastolle porareiksi keväällä 2010.

Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on 38,5 vuotta. Ikävaihtelu vastaa teollisuuden keskiarvoa Suomessa. Rekrytoinnissaan Talvivaara pyrkii pitämään henkilöstön ikärakenteen terveenä poikkeuksellisen nopeasta rekrytointitahdista huolimatta. Vaikka kaivosteollisuus on perinteisesti ollut hyvin miesvoittoinen, Talvivaara pyrkii palkkaamaan mahdollisuuksien mukaan sekä miehiä että naisia.

Henkilöstön vaihtuvuus kasvoi raportointijakson aikana. Vaihtuvuutta oli lähinnä äskettäin palkattujen työntekijöiden keskuudessa, eikä se vaikuttanut yhtiön toimintoihin. Vaihtuvuus oli Talvivaaran Kaivososakeyhtiössä 10,6 prosenttia (2008: 2,8 prosenttia) ja Talvivaara Sotkamo Oy:ssä 8,4 prosenttia (2008: 4,6 prosenttia).

Hankkeen sosiaalinen ja taloudellinen vaikutus

Vuonna 2009 Talvivaaralla oli edelleen myönteinen vaikutus koko Kainuun alueeseen. Tällä hetkellä kaivoksen alueella on yli 450 työntekijää, ja kesäkuukausina määrä oli huomattavasti tätä suurempi, kun laajennettua murskauspiiriä rakennettiin. Talvivaaran epäsuora vaikutus työllisyyteen näkyy erilaisten palveluiden lisääntyneenä kysyntänä alueella.

Vuoden 2009 lopussa koko Kainuun työttömyysaste oli 16,2 prosenttia. Sotkamossa, jossa kaivos sijaitsee, työttömyysaste oli 12,0 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Kainuu oli Suomessa ainoa alue, jossa työttömyys ei noussut vuoden aikana.

Talvivaara on jatkanut hyvää yhteistyötään paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa muun muassa rekrytoinnissa ja koulutuksessa.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Liikkeellelaskettujen osakkeiden määrä vuonna 2009 oli 245.176.718. Vuodesta 2008 määrä kasvoi 22.280.000 osakkeella 6.7.2009 loppuun saatetun osakeannin vuoksi. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden 2009 lopussa 263.669.291 osaketta.

Yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta omistavia tahoja olivat 31.12.2009 seuraavat osakkeenomistajat: Pekka Perä (23,29 prosenttia), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,61 prosenttia) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,31 prosenttia).

Talvivaara rinnakkaislistautui Helsingin pörssiin (NASDAQ OMX Helsinki Oy) 11.5.2009.

Osakeoptiot

28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avaintyöntekijöille. Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön

uutta osaketta yhtiön osakkeen 1:70-jakamisen jälkeen (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden jakamisesta.

Vuoden 2009 aikana hallitus jakoi 30.000 kappaletta 2007B-optioita ja 988.000 kappaletta 2007C-optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 1.018.000 uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista 108.000 2007B-optiota, jotka oikeuttavat merkitsemään 108.000 osaketta, palautettiin yhtiölle vuoden 2009 aikana. Vuoden lopussa optio-ohjelman mukaisesti vielä allokoimattomien optioiden määrä oli: 104.600 2007A-optiota, 197.100 2007B-optiota ja 1.345.100 2007C-optiota. Jaettavien optioiden perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 2,1 prosenttia osakkeiden kokonaisäänistä.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Talvivaara Sotkamo Oy laski 22.1.2010 liikkeeseen 5 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan Outokumpu Mining Oy:lle, joka on 20 % yhtiön osakkeista omistava vähemmistöosakas. Lainanantajan kanssa on sovittu, että se vaihtaa lainan kokonaisuudessaan Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeiksi, ellei velallinen ole maksanut lainaa takaisin ennen vaihtoaikaa, joka alkaa 22.1.2012 ja päättyy 21.1.2013. Jos laina vaihdetaan osakkeiksi, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj vaihtaa samanaikaisesti osakkeiksi omistusten suhteessa olevan määrän, 20 miljoonaa euroa, Talvivaara Sotkamo Oy:lle myöntämistään konsernin sisäisistä lainoista, jolloin vaihdosta ei aiheudu laimennusvaikutusta kummallekaan osakkeenomistajalle. Lainalle maksetaan sen erääntymispäivään 21.1.2013 saakka portaittain nousevaa korkoa, joka vaihtelee 5,0 %:n ja 12 %:n välillä.

Talvivaara Sotkamo Oy laski 1.2.2010 liikkeeseen 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, jonka merkitsi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Tämän vakuudettoman ikuisen nousevakorkoisen hybridilainan korko on ensimmäisen vuoden aikana 12,0 %, sen jälkeen 15,0 %, kunnes lainan liikkeeseenlaskupäivästä on kulunut kolme vuotta, ja tämän jälkeen 18,0 % lainan takaisinmaksuun saakka. Velallisella on oikeus maksaa laina takaisin kokonaan tai osaksi itse valitsemanaan ajankohtana sen jälkeen, kun lainan liikkeeseenlaskusta on kulunut kuusi kuukautta. Hybridilaina on kirjattu IFRS-standardien mukaisesti liikkeeseenlaskijan omaksi pääomaksi.

Yhtiö ilmoitti 9.2.2010, että se suunnittelee aloittavansa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen puolituotteena. Uraani on suunniteltu otettavaksi talteen päätuotteiden liuotusprosessista turvallisella ja teknisesti yksinkertaisella uuttomenetelmällä, joka on laajalti käytössä oleva menetelmä metallien talteenotossa. Suunniteltu uuttolaitos on arviolta 30 miljoonan euron investointi. Vuotuisiksi tuotantokustannuksiksi on arvioitu noin 2 miljoonaa euroa ja vuosituotannon määräksi noin 350 tonnia. Talvivaara käy parhaillaan keskusteluja mahdollisesta yhteistyöstä toimialan johtavien yritysten kanssa, minkä jälkeen tehdään päätökset lopullisesta rahoitus- ja toimintamallista. Suunniteltu uraanin tuotanto edellyttää tarvittavien lupien saamista. Hyväksyntä tarvitaan myös Suomen hallitukselta. Lupahakemuksia valmistellaan parhaillaan.

Talvivaara Sotkamo Oy teki 11.2.2010 Nystar NV:n ("Nyrstar") kanssa pitkäaikaisen tuotevirtasopimuksen sinkkituotannostaan. Sopimuksen ehtojen mukaisesti Talvivaara toimittaa Nyrstarille koko sinkkituotantonsa, kunnes 1.250.000 tonnia sinkkiä on toimitettu. Nyrstar on maksanut sinkkituotevirrasta 335 miljoonan USA:n dollarin suuruisen ostohinnan. Lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle louhinta- ja prosessointimaksua 350 euroa jokaista toimitettua sinkkitonnia kohden (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hinnanmuutoksiin). Osapuolet ovat sopineet seuraavasta hinnanjakomekanismista:

·         kunnes sopimus on ollut voimassa seitsemän vuotta tai kunnes 600.000 tonnia sinkkiä on toimitettu - sen mukaan, kumpi näistä toteutuu myöhemmin - Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää 2.500 USA:n dollaria tonnilta (3.000 dollariin tonnilta asti), ja 30 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää 3.000 dollaria tonnilta; ja

·         tämän jälkeen Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30 % määrästä, jolla sinkin hintanoteeraus Lontoon metallipörssissä ylittää 350 dollarin suuruisen louhinta- ja prosessointimaksun sinkkitonnia kohden.

Nyrstar on myös sopinut toimittavansa Talvivaaralle enintään 150.000 tonnia rikkihappoa vuodessa sinkkitoimituksia koskevan sopimuksen voimassaoloaikana. Rikkihappoa käytetään Talvivaaran bioliuotusprosessissa.

Talvivaara Sotkamo Oy käytti sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen perusteella saamastaan 335 miljoona USA:n dollarin maksusta suurimman osan siihen, että se maksoi 320 miljoonan USA:n dollarin suuruisen projektilainan takaisin ennenaikaisesti. Lisäksi Talvivaara sulki kaikki hyödykkeiden hintariskiä ja valuuttakurssiriskiä koskevat suojauspositiot, mistä realisoitui 45 miljoonan euron suuruinen nettotuotto. Yhtiö lopetti nikkelitermiineihin liittyvän suojauslaskennan soveltamisen 31.12.2009.

Lyhyen aikavälin näkymät

Kaikki tuotantoprosessit ovat toiminnassa ja kehittyvät hyvin, joten Talvivaara uskoo voivansa jatkaa tuotannon ylösajoa suunnitelman mukaisesti. Nikkelipitoisuuden nousu liuoksessa tukee yhtiön näkemystä siitä, että se pystyy nostamaan metallien saannon vuoden 2010 nykyisen tuotantotavoitteen saavuttamisen vaatimalle tasolle.

Vaikka nikkelin hinnan kehitys lyhyellä aikavälillä on edelleen epävarma, yhtiön pitää riskiä hinnan olennaisesta alenemisesta nykytasosta suhteellisen pienenä. Jos nikkelin hinta pysyy nykyisessä tasossaan 17.000-20.000 dollarissa tonnilta, Talvivaara odottaa kassavirtansa muuttuvan positiiviseksi vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Hallitus esittää 15.4.2010 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2009.

KONSERNIN TASE

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Taulukon otsikointi

A Osakepääoma

B. Ylikurssirahasto

C Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

D Suojausrahasto

E Muut rahastot

F Kertyneet voittovarat

G Yhteensä

H Vähemmistön osuus 

I Oma pääoma yhteensä 

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

LIITETIEDOT

1. Laadintaperiaatteet

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.

Tilinpäätöstiedotteen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä 31.12.2008, alla mainitut muutokset huomioiden.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista. Jos saamisista odotetaan saatavan maksu vuoden kuluessa, ne luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina.

Myyntisaamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja sen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon mahdollinen arvon alentuminen huomioon ottaen. Myyntisaamisista kirjataan erilliselle tilille arvonalentuminen, kun on objektiivista näyttöä siitä, ettei konserni saa perityksi saamisen koko määrää. Tuloslaskelmassa arvonalentuminen esitetään liiketoiminnan kuluina. Kun varmistuu, ettei myyntisaamista saada perityksi, se kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystiliä vastaan. Jos aiemmin pois kirjatusta saamisesta saadaan myöhemmin maksu, se kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään liiketoiminnan kuluja.

Tulouttaminen

Myyntituotot kirjataan, kun on näyttöä järjestelyn olemassaolosta, hinta pystytään määrittämään, tuote on toimitettu, omistusoikeus on siirtynyt asiakkaalle ja myyntihintaa vastaavan maksun saaminen on kohtuullisen varmaa. Myyntituottoja oikaistaan käsittelykuluilla, lopullisen hinnan määräytymisen yhteydessä realisoituvilla valuuttakurssivoitoilla tai -tappioilla sekä myynnin perusteella määräytyvillä veroilla. Myyntihinnat määritetään pääasiassa USA:n dollareina, ja ne perustuvat toimituksiin tullaamattomana (DDU).

Valtaosa konsernin tuotannosta myydään pitkäaikaisten sopimusten perusteella, mutta myynti tuloutetaan yksittäisten myyntitapahtumien pohjalta, kun on vakuuttavaa näyttöä kaikkien seuraavien ehtojen täyttymisestä: